Merenkulkijoiden kriminalisointi

Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia merenkulkijoiden kriminalisointia. Kriminalisointia tutkittiin tapauksissa, joissa oli sattunut öljypäästö tai sellaisen epäiltiin sattuneen. Työssä esiteltiin tapauksia, joissa merenkulkijoita oli pidätetty perusteettomasti kohtuuttomaksi ajaksi tai syytetty ilman näyttöä. Työssä käsiteltiin kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia, joita sovellettiin tai olisi voinut soveltaa edellä mainituissa tapauksissa. Yhdysvaltojen ja eri Euroopan maiden lakeja esiteltiin myös. Kansainvälisistä tutkimuksista ja esityksistä perehdyttiin lähemmin BIMCO:n, Comite Maritime Internationalin sekä IMO:n ja ILO:n tekemiin havaintoihin. Merenkulkijoiden kriminalisointi on vakava ongelma, koska se mitätöi merenkulkijoiden perusihmisoikeuksia. Usein pitkäaikaisissa pidätyksissä on kyse enimmäkseen rahallisten korvausten saamisesta kolmannelta osapuolelta eli aluksen omistajilta tai vakuutusyhtiöltä, jolloin merenkulkijoista tulee panttivankeja. Osassa tapauksista merenkulkijoista tehtiin syyllisiä ilman puolueetonta tutkintaa ja oikeuden päätöstä, jotta oikeat syylliset eivät joutuisi vastuuseen. Moniin tapauksiin liittyi myös median valtava kiinnostus, johtuen mittavista öljyvahingoista. Tutkimuksessa yritettiin löytää ratkaisuja, joilla voitaisiin taata merenkulkijoille oikeudenmukainen kohtelu merenkulun onnettomuustapauksissa. Tutkimuksessa esitettiin syitä merenkulun onnettomuuksille tai laittomille öljypäästöille. Usein onnettomuuksissa on kyse inhimillisestä erehdyksestä. Onnettomuuden syihin vaikuttaa kuitenkin monta muutakin tekijää ja olosuhdetta. Esimerkiksi alusten kuntoon ja miehistön lukumäärään sekä koulutukseen vaikuttaa hyvin vahvasti aluksen omistajan politiikka eivätkä niinkään merenkulkijoiden toimet. Tutkimuksessa tultiin sellaiseen tulokseen, että nykyinen trendi tiukentaa öljypäästöjä koskevia lakeja ei enää aja asiaansa, koska se vähentää entisestään osaavien ja lainsäädännöstä perillä olevien merenkulkijoiden kiinnostusta toimia päällystötehtävissä aluksilla. Lainsäädännön kiristämisen sijaan pitäisi huolehtia siitä, että kaikki merenkulun teollisuuteen osallistuvat tahot kantaisivat vastuunsa merikuljetuksista. On hyödytöntä rangaista suorittavaa porrasta eli merenkulkijoita öljyvahingoista, jos aluksen omistajat, rahtaajat sekä muut, jotka hyötyvät taloudellisesti merikuljetuksista, eivät puutu vahingollisiin tai puutteellisiin toimintatapoihin vaan tukevat niitä. Jos nähdään tarpeelliseksi tiukentaa lakeja, niin vastuuta pitäisi lisätä tahoille, jotka oikeasti hyötyvät siitä, että liian vanhoja aluksia navigoi epäpätevä miehistö huonoissa keliolosuhteissa.The purpose of this thesis was to research the criminalisation of seafarers. Criminalisation was studied in cases where an oil spill or a suspected oil spill had occurred. In these cases seafarers had been suspended for a long period of time or accused without evidence. Additionally, some international laws and conventions were studied. These laws have been or could have been applied in the studied cases. Also the laws of European countries and the United States were analysed. With regard to the international research and studies, this study concentrates on the observations made by BIMCO, Comite Maritime International, IMO and ILO. The criminalisation of seafarers is a serious problem because it violates the basic human rights of seafarers. In long period detentions it is often a question of getting monetary compensations from a third party such as the ship owner or the insurance company. In these cases the seafarers become hostages. In some of the cases the seafarers were considered guilty without impartial enquiry and adjudication in order to free the actual guilty parties from their responsibility. In several cases a massive oil spill raised huge interest among the news media. The thesis tried to find solutions through which the seafarers could be granted a fair treatment when a maritime accident has occurred. Some reasons for maritime accidents and illegal oil spills were presented. A human error is often a reason for a maritime accident. There are also several other circumstances, which are contributing factors to the accident. For example the condition of the vessels and the number of crew as well as their training depend rather on the ship owner’s policy than on the action of the seafarers. The conclusion of this thesis was that the trend to make the laws concerning oil spills more rigorous is not effective anymore. Seafarers who are capable and aware of the maritime law might not be interested in working as officers on vessels anymore. Instead of tightening the legislation, actions should be taken to ensure that the whole maritime industry carries its responsibility for the maritime transports. It is useless to punish the operational sector, in other words the seafarers, for an oil spill if the ship owners, charterers and others who get economical profit from maritime transports do not interfere in harmful or insufficient procedures but support them. If it is considered necessary to strengthen the legislation, the liability should be increased for those who gain from the fact that incompetent crew navigates too old vessels in harsh weather conditions

From teachers to students : digital literacy course for university teachers

Literacies in their many forms are essential skills for higher education students both in their academic studies, in their future working life, and as the citizens of a highly digitalized information society in general. Information literacy education for students is an established task of academic libraries. Information literacy is taught above all for undergraduate students, but also for graduate students and even, albeit more rarely, for post doc researchers and faculty. The most significant weakness of information literacy education offered by libraries is probably, in terms of effectivity, that students perceive information literacy education as something separate from their “actual” studies and are not able to transfer the learned information skills to their subject studies. This occurs in spite of the persistent efforts of liaison librarians to adapt their information literacy teaching to the needs of each discipline. Instead, university teachers are in a key position to contribute to students’ information skills by including information practices in their teaching and tutoring. Therefore, information literacy training for university teachers is a valuable means to develop also their students’ information skills. This paper tells about practices utilized and experiences gained on piloting a digital literacy course for university teachers. Tritonia Academic Library in Vaasa, Finland was responsible for planning and teaching of the course Digital literacy and information resources, 5 ECTS. The course was a part of a 60 ECTS higher pedagogy study module that is developed and piloted in a research based and research supported development project HELLA – Higher Education Learning Lab led by Åbo Akademi University in 2017–2019. The pilot course of Digital literacy and information resources was designed in the academic year 2017–2018 and piloted in the winter 2019. In this paper, the teaching design process, learning objectives, teaching methods, and practical execution of the course are described and self-evaluated. Special attention is paid to the leaning assignments of the course in order to give some practical examples of good practices found and problems met. A special characteristic of the course design examined is its multilingualism: the course was executed in three languages, with Finnish-, Swedish- and English-speaking participants taking part in the same trilingual online course. The main forum for the teaching and learning in the course was the learning environment Moodle. All course materials, assignments, instructions, and discussions were carried out in Moodle. In addition to online studies, the course included lectures and seminar sessions arranged as hybrid teaching. Thus, lectures and seminars could be attended in the classroom or online via a videoconferencing platform. Special attention was paid to online communication, because the whole course could be completed by distance learning. In the course, different digital tools, assignment types, and teaching methods were utilized in order to give participants examples of different opportunities in besides information retrieval, also in digital teaching. To have a digital literacy course included in a higher education pedagogy study module highlighted the relevance of information literacy in teaching and research. Further research based on participants’ feedback and also long-term feedback would be worth conducting.© ISASTfi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Länsi-Uudenmaan joukkoliikenneselvitys : Palvelutasomäärittely ja kehittämisohjelma 2017–2020

I detta arbete har fastställts mål för servicenivån för den regionala kollektivtrafiken i Västra Nyland och för kollektivtrafiken mot huvudstadsregionen för 2017–2020. NTM-centralen i Nyland och kommunerna i regionen har tillsammans fastställt som mål att kollektivtrafiktjänsterna ska bevaras på samma nivå som i nuläget och i huvudsak grunda sig på marknadsvillkor. I utredningen av kollektivtrafiken tillämpas Trafikverkets nya anvisning för fastställande av kollektivtrafikens servicenivå 31/2015. I utredningen har man även beaktat utvecklingen av digitaliseringen i trafiken och de möjligheter som nya mobilitetstjänster medför när det gäller att förbättra kundnärheten och servicenivån inom kollektivtrafiken. Vid årsskiftet 2015–2016 skedde många förändringar i kollektivtrafiken i utredningsområdet. Transportörerna har stegvis minskat turutbudet inom busstrafiken på marknadsvillkor som är baserad på fri konkurrens. I synnerhet veckoslutsturer har helt och hållet lagts ner på grund av ringa efterfrågan. För att trygga serviceutbudet för skolelever, studerande och pendlare har kommunerna och NTM-centralen varit tvungna att öka avtalstrafikens andel. Denna utveckling kommer med stor sannolikhet att fortsätta under hela planeringsperioden. Det har skett betydande förändringar även i regionens fjärr- och närtågstrafik, och man har endast delvis kunnat ersätta det minskade utbudet av närtågsturer som följt av detta med busstrafik. Utöver att fastställa mål för servicenivån är ett centralt mål för arbetet även att utarbeta ett utvecklingsprogram för kollektiv- och persontrafiken för de närmaste åren. Programmet styr det gemensamma utvecklingsarbetet för kommunerna i regionen och NTM-centralen. Målet med utvecklingsåtgärderna är att genomföra målen för servicenivån bland annat genom att utveckla biljettsamarbetet och biljettsystemen, förbättra informationen om trafiktjänster och utveckla knutpunkterna i kollektivtrafiken. Som utvecklingsåtgärder föreslås även att man ska effektivisera kommunernas persontransporter genom att på regional nivå utreda möjligheterna att ta i bruk funktioner för förmedling och samordning av resor samt genom att öppna persontrafiken till så kallade öppna transporttjänster som kan utnyttjas av alla invånare i regionen. För att säkerställa att målen för servicenivån nås har man dessutom bland utvecklingsåtgärderna föreslagit att beslutsfattandet kring och genomförandet av planerings- och upphandlingsstrategin för kollektiv- och persontrafiken ska göras 2017–2019 samt att det ska fastställas ett måltillstånd för tågtrafiken i syfte att säkerställa ett fungerande trafiksystem i regionen.Tässä työssä on asetettu Länsi-Uudenmaan alueen seudullisen ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet vuosille 2017-2020. Uudenmaan ELY-keskus ja alueen kunnat ovat yhdessä asettaneet tavoitteeksi joukkoliikennepalvelujen säilymisen nykytasolla pääosin markkinaehtoiseen liikenteeseen perustuen. Joukkoliikenneselvityksessä on sovellettu Liikenneviraston uutta joukkoliikenteen palvelutason määrittelyohjetta 31/2015. Selvityksessä on myös huomioitu liikenteen digitalisaation kehityksen ja uusien liikkumispalvelujen mahdollisuudet joukkoliikenteen asiakaslähtöisyyden ja palvelutason parantamisessa. Selvitysalueen joukkoliikenteessä on tapahtunut vuodenvaihteen 2015–2016 aikana paljon muutoksia. Markkinaehtoista, vapaaseen kilpailuun perustuvaa linja-autoliikenteen vuorotarjontaa on liikenteenharjoittajien toimesta asteittain supistettu. Erityisesti viikonloppuvuoroja on kokonaan lakannut vähäisen kysynnän vuoksi. Koululaisten, opiskelijoiden ja työmatkaliikenteen palvelutarjonnan turvaamiseksi kunnat ja ELY-keskus ovat joutuneet lisäämään alueella sopimusliikenteen osuutta. Tämä kehitys tulee jatkumaan suurella todennäköisyydellä koko suunnittelujakson ajan. Myös alueen kauko- ja lähijunaliikenteessä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, joiden seurauksena supistunutta lähijunaliikennetarjontaa on pystytty korvaamaan vain osittain linja-autoliikenteellä. Palvelutasotavoitteiden asettamisen lisäksi työn keskeinen tavoite on laatia joukko- ja henkilöliikenteen lähivuosien kehittämisohjelma, joka ohjaa alueen kuntien ja ELY-keskuksen yhteistä kehitystyötä. Kehittämistoimenpiteiden tavoitteina on palvelutasotavoitteiden toteutuminen muun muassa lippuyhteistyön ja lippujärjestelmien kehittämisen, liikennepalveluiden informaation ja tiedon parantamisen ja joukkoliikenteen solmupisteiden kehittämisen avulla. Lisäksi kehittämistoimenpiteissä ehdotetaan kuntien henkilökuljetusten tehostamista selvittämällä alueellisesti mahdollisuuksia matkojen välitys- ja yhdistelytoiminnan käyttöönottoon sekä avaamalla henkilöliikennekuljetuksia niin kutsutuiksi avoimiksi kuljetuspalveluiksi, jotka ovat kaikkien alueen asukkaiden hyödynnettävissä. Palvelutasotavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi kehittämistoimenpiteissä on lisäksi esitetty joukko- ja henkilöliikenteen suunnittelu- ja hankintastrategian päättämisestä ja toteuttamisesta vuosille 2017-2019 sekä junaliikenteen tavoitetilan asettamisesta, jotta varmistetaan seudun liikennejärjestelmän toimivuus

SI-nivelen virheasennot ja mobilisointi

Alaselkäkipu on hyvin yleinen vaiva ja jopa kahdeksan kymmenestä aikuisesta kärsii alaselkäkivusta jossain vaiheessa elämäänsä. Tutkimusten mukaan noin 15 - 30 prosenttia kroonisista alaselkäkivuista johtuu pääasiallisesti SI-nivelen toimintahäiriöistä. Lantiorenkaan kipu tulisi erottaa lannerangan kivusta, vaikka ne voivatkin esiintyä samanaikaisesti. Lantiorenkaan kipu esiintyy suoliluun takaharjun ja pakarapoimun välisellä alueella, erityisesti SI-nivelen läheisyydessä. Alaselkäkivun hoito epäonnistuu usein, koska kivun syitä ei ymmärretä riittävän hyvin. Viime vuosikymmeninä alaselkäkivun tutkimuksessa on keskitytty anatomisiin rakenteisiin kivun aiheuttajina, eikä niinkään toiminnallisiin kinemaattisiin yhteyksiin. Funktionaalisempi lähestymistapa voisi auttaa ymmärtämään lumbopelvisen kivun todellisia syitä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa mobilisointiopas SI-nivelen virheasentoihin. Opinnäytetyön tilaajana toimii OMT-fysioterapeutti Anu Kaksonen, joka toimii myös Lahden ammattikorkeakoulun fysioterapian lehtorina. Aiheen laajuuden vuoksi mukaan valittiin kolme virheasentoa yhteistyössä tilaajan kanssa. Työ koostuu kahdesta eri osasta: opinnäytetyöraportista sekä SI-nivelen mobilisointioppaasta. Opinnäytetyöraportissa esitellään SI-nivelen perusanatomiaa ja biomekaniikkaa, lihasten vaikutusta SI-nivelen toimintaan, kolme SI-nivelen virheasentoa ja mobilisoinnin sekä lihasenergiatekniikoiden perusteet. Mobilisointioppaassa esitellään erilaisia tekniikoita kolmeen SI-nivelen virheasentoon, jotka ovat suoliluun anteriorinen, posteriorinen ja kraniaalinen virheasento.Low back pain is a common condition and up to 80 percent of adults suffer from low back pain at some point in their lives. Studies have shown that about 15 - 30percent of chronic low back pain is primarily due to sacroiliac joint (SIJ) dysfunction. Pelvic girdle pain should be dissociated from lumbar pain although they may occur simultaneously. Pelvic girdle pain occurs between the posterior iliac crest and inferior edge of gluteus maximus muscle, especially in the vicinity of the SIJ. Low back pain treatment often fails because the causes of pain are not understood well enough. In recent decades low back pain research has focused on anatomical strucrures as a cause of pain rather than on functional and kinematic connections. Morefunctional approach could help to understand the real cause of the pain in the lumbopelvic area. The objective of this Bachelor’s thesis was to produce a manual for mobilization of SIJ dysfunction. The thesis was made in cooperation with OMT- physiotherapist Anu Kaksonen who also works as a physiotherapy lecturer in Lahti University of Applied Sciences. Three different SIJ dysfuntions were chosen for the thesis because of the extent of the subject. The thesis consists of two parts: a study report and a manual of SIJ mobilization. The thesis report presents the SIJ basic anatomy and biomechanics, muscle action on the SIJ, three SIJ dysfuntions and the basics of mobilization and muscle energy technique. The manual of SIJ mobilization presents a variety of techniques to three SIJ dysfuntions which are innominate anterior and posterior rotation and innominate upslip

Corporate social responsibility and sustainability in international container shipping : Case analysis of Sustainable Development Goals in international container liner shipping companies

Yritysten yhteiskuntavastuu ja kestävä kehitys saavat jatkuvasti enemmän huomiota liiketoiminnassa. Eri sidosryhmät painostavat yrityksiä toimimaan vastuullisesti ja tarjoamaan vastuullisesti valmistettuja tuotteita ja palveluita. Kiinnostus yritysten yhteiskuntavastuuseen on kasvanut merkittävästi 2000-luvun aikana. Tänä päivänä yhteiskuntavastuu sekä kestävä kehitys ovat erittäin ajankohtaisia aiheita muun muassa ilmastonmuutoksen vuoksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yhteiskuntavastuuta sekä kestävää kehitystä kansainvälisten konttivarustamoiden näkökulmasta. Tutkimus on rajattu 10:een maailman suurimpaan konttien linjaliikennettä harjoittavaan varustamoon. Yli 90% koko maailmankaupasta kuljetetaan laivoissa, ja siitä 60% kuljetetaan konteissa. Kansainvälisillä konttivarustamoilla on siis suuri rooli kansainvälisissä toimitusketjuissa ja maailmantaloudessa. Varustamoiden liiketoimintaan sisältyy lukuisia kohtia, joissa yhteiskuntavastuun merkitys korostuu, kuten työntekijöiden turvallisuus aluksilla, vaarallisten aineiden kuljetus, sekä alusten aiheuttamat päästöt, jotka saastuttavat ilmaa ja vesistöjä. Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin monitapaustutkimuksena varustamoiden yhteiskuntavastuuraportteja analysoiden. Varustamoiden yhteiskuntavastuuta sekä kestävää kehitystä analysoidaan tässä tutkimuksessa YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteen kautta. Tavoitteet päätettiin vuonna 2015 universaaleiksi tavoitteiksi kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Tavoitteet sisältävät niin taloudellisia, sosiaalisia, kuin ympäristöllisiä tavoitteita, sekä oikeudenmukaisuutta, rauhaa, ja yhteistyötä korostavia tavoitteita. 17 tavoitteella on yhteensä 169 tarkempaa päämäärää. Tutkimuksen perusteella suurin osa tutkituista kansainvälisistä konttivarustamoista on soveltanut YK:n kestävän kehityksen tavoitteita vuosittaisissa yhteiskuntavastuu- tai kestävän kehityksen raporteissaan. Jotkut yritykset ovat arvioineet tavoitteita ja niiden tarkempia YK:n määrittelemiä päämääriä, jotkut tavoitteita, ja jotkut yritykset eivät ole soveltaneet tavoitteita yhteiskuntavastuuraporteissaan. Yleisimmät sovelletut tavoitteet ovat tämän tutkimuksen mukaan tavoitteet 8: ’’ihmisarvoista työtä ja talouskasvua’’, 13: ’’ilmastotekoja’’, 14: ’’vedenalainen elämä’’ sekä 17: ’’yhteistyö ja kumppanuus’’. Tulos osoittaa, että varustamot pitävät esimerkiksi työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä sekä liiketoimintansa ympäristöllisiä vaikutuksia ensisijaisen tärkeinä tekijöinä. Tutkimuksen mukaan varustamot ovat luoneet yhteiskuntavastuu- ja kestävän kehityksen strategioitaan riskien tunnistamisen sekä vähentämisen pohjalta eri sidosryhmiä kuunnellen. Lisäksi strategioihin voi vaikuttaa erilaiset motivaatiot, kuten vastuullisen brändin luominen ja ylläpito, standardisointi, sekä vastuullisten toimitusketjujen turvaaminen

Value creation of hedge fund activism and the impact on long term returns and volatility of the target company

This study provides new evidence on value creation ability of hedge fund activism and its effects on target firm’s riskiness and long-term returns. With the data-set from SEC Edgar 13D filings 215 events were identified and tested about the common beliefs that hedge fund activism increases the medium- and long term volatility of the target and adversely affects target company’s long term returns. The findings suggest that neither belief is supported by the data. In fact, targets are able to maintain the abnormal returns in the long term as well, which indicate about the value creation ability of hedge fund activists. The results are mainly consistent with existing literature but also offer some new evidence about negative correlation between target firms’ returns and the value premium after the activist intervention

Utredning av kollektivtrafiken i Västra Nyland : Fastställande av servicenivån och utvecklingsprogram 2017-2020

Tässä työssä on asetettu Länsi-Uudenmaan alueen seudullisen ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvan joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet vuosille 2017-2020. Uudenmaan ELY-keskus ja alueen kunnat ovat yhdessä asettaneet tavoitteeksi joukkoliikennepalvelujen säilymisen nykytasolla pääosin markkinaehtoiseen liikenteeseen perustuen. Joukkoliikenneselvityksessä on sovellettu Liikenneviraston uutta joukkoliikenteen palvelutason määrittelyohjetta 31/2015. Selvityksessä on myös huomioitu liikenteen digitalisaation kehityksen ja uusien liikkumispalvelujen mahdollisuudet joukkoliikenteen asiakaslähtöisyyden ja palvelutason parantamisessa. Selvitysalueen joukkoliikenteessä on tapahtunut vuodenvaihteen 2015–2016 aikana paljon muutoksia. Markkinaehtoista, vapaaseen kilpailuun perustuvaa linja-autoliikenteen vuorotarjontaa on liikenteenharjoittajien toimesta asteittain supistettu. Erityisesti viikonloppuvuoroja on kokonaan lakannut vähäisen kysynnän vuoksi. Koululaisten, opiskelijoiden ja työmatkaliikenteen palvelutarjonnan turvaamiseksi kunnat ja ELY-keskus ovat joutuneet lisäämään alueella sopimusliikenteen osuutta. Tämä kehitys tulee jatkumaan suurella todennäköisyydellä koko suunnittelujakson ajan. Myös alueen kauko- ja lähijunaliikenteessä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, joiden seurauksena supistunutta lähijunaliikennetarjontaa on pystytty korvaamaan vain osittain linja-autoliikenteellä. Palvelutasotavoitteiden asettamisen lisäksi työn keskeinen tavoite on laatia joukko- ja henkilöliikenteen lähivuosien kehittämisohjelma, joka ohjaa alueen kuntien ja ELY-keskuksen yhteistä kehitystyötä. Kehittämistoimenpiteiden tavoitteina on palvelutasotavoitteiden toteutuminen muun muassa lippuyhteistyön ja lippujärjestelmien kehittämisen, liikennepalveluiden informaation ja tiedon parantamisen ja joukkoliikenteen solmupisteiden kehittämisen avulla. Lisäksi kehittämistoimenpiteissä ehdotetaan kuntien henkilökuljetusten tehostamista selvittämällä alueellisesti mahdollisuuksia matkojen välitys- ja yhdistelytoiminnan käyttöönottoon sekä avaamalla henkilöliikennekuljetuksia niin kutsutuiksi avoimiksi kuljetuspalveluiksi, jotka ovat kaikkien alueen asukkaiden hyödynnettävissä. Palvelutasotavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi kehittämistoimenpiteissä on lisäksi esitetty joukko- ja henkilöliikenteen suunnittelu- ja hankintastrategian päättämisestä ja toteuttamisesta vuosille 2017-2019 sekä junaliikenteen tavoitetilan asettamisesta, jotta varmistetaan seudun liikennejärjestelmän toimivuus.I detta arbete har fastställts mål för servicenivån för den regionala kollektivtrafiken i Västra Nyland och för kollektivtrafiken mot huvudstadsregionen för 2017–2020. NTM-centralen i Nyland och kommunerna i regionen har tillsammans fastställt som mål att kollektivtrafiktjänsterna ska bevaras på samma nivå som i nuläget och i huvudsak grunda sig på marknadsvillkor. I utredningen av kollektivtrafiken tillämpas Trafikverkets nya anvisning för fastställande av kollektivtrafikens servicenivå 31/2015. I utredningen har man även beaktat utvecklingen av digitaliseringen i trafiken och de möjligheter som nya mobilitetstjänster medför när det gäller att förbättra kundnärheten och servicenivån inom kollektivtrafiken. Vid årsskiftet 2015–2016 skedde många förändringar i kollektivtrafiken i utredningsområdet. Transportörerna har stegvis minskat turutbudet inom busstrafiken på marknadsvillkor som är baserad på fri konkurrens. I synnerhet veckoslutsturer har helt och hållet lagts ner på grund av ringa efterfrågan. För att trygga serviceutbudet för skolelever, studerande och pendlare har kommunerna och NTM-centralen varit tvungna att öka avtalstrafikens andel. Denna utveckling kommer med stor sannolikhet att fortsätta under hela planeringsperioden. Det har skett betydande förändringar även i regionens fjärr- och närtågstrafik, och man har endast delvis kunnat ersätta det minskade utbudet av närtågsturer som följt av detta med busstrafik. Utöver att fastställa mål för servicenivån är ett centralt mål för arbetet även att utarbeta ett utvecklingsprogram för kollektiv- och persontrafiken för de närmaste åren. Programmet styr det gemensamma utvecklingsarbetet för kommunerna i regionen och NTM-centralen. Målet med utvecklingsåtgärderna är att genomföra målen för servicenivån bland annat genom att utveckla biljettsamarbetet och biljettsystemen, förbättra informationen om trafiktjänster och utveckla knutpunkterna i kollektivtrafiken. Som utvecklingsåtgärder föreslås även att man ska effektivisera kommunernas persontransporter genom att på regional nivå utreda möjligheterna att ta i bruk funktioner för förmedling och samordning av resor samt genom att öppna persontrafiken till så kallade öppna transporttjänster som kan utnyttjas av alla invånare i regionen. För att säkerställa att målen för servicenivån nås har man dessutom bland utvecklingsåtgärderna föreslagit att beslutsfattandet kring och genomförandet av planerings- och upphandlingsstrategin för kollektiv- och persontrafiken ska göras 2017–2019 samt att det ska fastställas ett måltillstånd för tågtrafiken i syfte att säkerställa ett fungerande trafiksystem i regionen

Physical and technological principles of particle detecting instruments in satellites

Abstract. Measuring different properties of particles in space has applications in space and atmospheric science. It is important to choose the right type of instrument for the mission at hand as different detectors have very different properties. Some things that need to be taken into account in satellites are cost, size, type of particles that need to be measured and what properties should be measured, for example mass or energy or just count of the particles. To achieve accurate or more complex measurements careful study of physical effects and theory is required in addition to rigorous empirical testing and calibration of the detectors used. This thesis is going to give brief introduction to some of the methods used for particle detection and some basic physical principles related to them. Commonly used detectors will also be introduced in addition to some example instruments and filtering techniques to support the theory

Brand community coping

The successful alignment of co-creative practices between brand communities and marketers promises many benefits, including stronger consumer brand relationships. Yet recent research has identified the inherent difficulty of creating or maintaining such an alignment. This study builds on these cautionary tales to show how marketer-initiated brand transgressions impact communal brand relationships built on extensive histories of successful co-creation. Building theory through netnographic inquiry of the drama surrounding a poorly managed brand transgression in a video game brand community and a counterexample of positive marketer action, this study introduces a theoretical model of brand community coping and its four stages of instigation, distillation, mobilization, and remembrance. Overall, the study provides new insights on brand transgressions, consumer coping, brand relationships, and co-creation