Software as a service adoption determinants - the role of software asset characteristics

Software as a service is constantly gaining market share from traditional on-premise licensing. Despite the trend, cloud application market share is still just about 18 % of total software market. Organizations are continuously evaluating new software alternatives. The selection between SaaS and on-premise solutions is a key decision that organizations need to make when procuring new software. In order to succeed in software procurement decisions, organizations need to develop their own decision-making process and understand the potential opportunities and risks they need to consider in these decisions. This research addresses these determinants which affect the software as a service adoption decision making. This research is built on existing literature about SaaS adoption. The adoption determinants identified in the literature were used as a basis for semi-structured interviews conducted in IT organizations. This research evaluates whether the adoption determinants found in the literature affect decision-making in the researched organizations and to what degree these adoption determinants vary depending on the procured software asset. Theoretical background combines factors from technological, organizational and environmental elements and combines the asset-specific characteristics into them. The results of this research show that the asset-specific variance is significant in many technological, organizational and environmental adoption determinants. In addition to those, direct asset-specific determinants were identified. Determinants such as security, existing IT landscape and regulation are evaluated differently depending on the software asset. Even if there were determinants that are treated in a universal manner, each software and its applicability for SaaS deployment needs to be evaluated separately. Conclusion is that organizations need to evaluate their SaaS adoption comprehensively from technological, organizational and environmental aspects. General high-level principles can be set for the SaaS adoption as long as each asset and its characteristics are still considered individually

P1-puhtausluokka uudisrakentamisessa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia puhtausluokituksen vaikutusta rakennustyömaan suunnitteluun ja toteutukseen. P1-puhtausluokka on rakennusalalla vielä melko uusi ja tuntematon käsite. Tavoitteena oli tuoda esille puhtausluokasta aiheutuneet lisätyöt, toteutuksessa huomioidut toimenpiteet ja puhtausluokan vaikutukset esimerkkikohteeksi valitulla As. Oy Vaasan Asemakatu 45:n työmaalla. Opinnäytetyön tilaajana toimi Lemminkäinen Oyj. Opinnäytetyössä kerrotaan aluksi sisäilmastoluokituksen tasot sekä niiden vaatimukset Sisäilmastoluokitus 2008:n sisältöön perustuen. P1-luokan toteuttamisessa toimitaan näiden vaatimustasojen ehdoilla, joten on tärkeää ymmärtää sisäilmastoluokituksen tavoitearvot. Sisäilmastoluokituksen tasot ovat S1, S2 ja S3, joista S1 on sisäilmastoltaan paras. Työssä esitetään myös rakennustöiden puhtausluokat ja materiaalien päästöluokat. Puhtausluokat jaotellaan luokkiin P1 ja P2. P1-puhtausluokka koskee asuin- ja työtiloja, joissa pyritään saavuttamaan sisäilmastoluokkien S1 ja S2 tasoinen hyvä ja laadukas sisäilma. Tutkimusta varten haastateltiin esimerkkikohteen rakennuttajaa sekä vastaavaa mestaria. Opinnäytetyön tuloksena saatiin koottua P1-luokan työmaalla aiheutuneet lisätoimenpiteet. Puhtautta ylläpitävät lisätyöt vaikuttavat työmaan aikatauluun ja kustannuksiin, joten niihin osataan tulevaisuudessa varautua entistä paremmin toteutettaessa P1- luokan rakentamista. Haastatteluissa saatiin selville kokemukset ja mielipiteet P1-puhtausluokasta.The purpose of this thesis was to examine the effect of purity class to construction site-planning and implementation. P1-purity class is still a relatively new and unfamiliar concept. The aim was to examine extra work of the purity class, take into account the implementation of the measures, and affections of the purity class in selected target As. Oy Vaasa Asemakatu 45's site. This study was ordered by Lemminkäinen Oyj. The thesis begins with an indoor climate classification levels and their requirements, based on Classification of Indoor Climate 2008 content. These are the terms of the requirement levels of P1-class execution, so it is important to understand the indoor climate classification target values. Indoor air classification levels are S1, S2, and S3. S1 has the best quality of indoor air. The thesis also presents purity classes of the construction work and emission categories of the materials. Purity classes are divided into classes P1 and P2. P1-purity class applies to residential and work spaces that are designed to achieve indoor air quality classes S1 and S2 good level of indoor air quality. For the thesis explorations, the developer and corresponding master of the example site were interviewed. Among the results of this thesis was collected a mapping up of extra measures, which were caused at P1-class site. Maintenance of cleanliness affects the timing and site costs, so they know how to prepare for the future implementation P1-class construction. The interviewing outcome revealed the experiences and opinions about the P1-class of purity

Unenaikainen bruksismi : geneettiset tekijät ja psykoaktiiviset aineet

Background: Genetic and environmental factors have a varying influence on oral health-related problems. Although studies have been conducted, the contribution of genetic factors to sleep-related bruxism remains obscure. Bruxism causes several physical problems, including abnormal tooth wear, pain in the temporomandibular joint or jaw muscles, and headaches, as well as social problems. The detailed aetiology of bruxism is unknown. In addition to genetic factors, psychoactive substances are considered to be potential risk factors for bruxism. Aims: The aim of the present study was to explore the role of genetic and environmental factors in the phenotypic variance of self-reported sleep-related bruxism. A second aim was to investigate the potentially independent roles of three commonly used legal psychoactive substances, tobacco, alcohol, and coffee, in the occurrence of self-reported sleep-related bruxism. Subjects: The study was based on two large twin cohorts, one of young adults and the other of middle-aged twins. The data of young adult twins were derived from the fourth wave of the longitudinal FinnTwin16 cohort study consisting of twins born in 1975-1979. The participants (n=3124 subjects, mean age 24 years) completed a questionnaire in 2000-2002 enquiring about the, the occurrence of sleep-related bruxism in young adults and the use of tobacco products. The data of middle-aged adult twins derived from the Finnish Twin Cohort study consisting of twins born in 1930¬-1957. The participants (n=12 502 subjects, mean age 44 years) completed a questionnaire in 1990 enquiring about sleep-related bruxism and the use of psychoactive substances, tobacco products, alcohol, and coffee. Methods: Quantitative genetic modelling was based on the genetic similarity of monozygotic and dizygotic twins and on the decomposition of phenotypic variance into the following components: additive genetic effects (A), dominant genetic effects (D), and non-shared environmental effects (E). Quantitative genetic modelling was used to evaluate the relative proportion of genetic factors of the phenotypic variance in the liability to bruxism. Multinomial logistic regression was used to explore the association between bruxism and psychoactive substances as independent risk factors. Results: The models revealed a clear genetic component behind bruxism. The best fitting genetic model for bruxism was the AE-model in which additive genetic effects accounted for 52% of the total phenotypic variance with no gender differences. The three legal psychoactive substances (tobacco, alcohol, and coffee) were clearly associated with bruxism. In addition, all of them raised the odds for bruxism independently, and there were no significant interactions between them. Conclusions: Genetic factors contribute to inter-individual differences and account for a substantial proportion of the phenotypic variation of the liability to sleep-related bruxism. Bruxism had no gender difference in their genetic architecture. Psychoactive substances are associated strongly with bruxism, and the relationship is independent of other psychoactive substances, cumulative, and dose-dependent. The twin approach provides evidence of a possible causal link between psychoactive substances and bruxism. Thus, this study consolidates new information about genetic and environmental factors in sleep-related bruxism.Tausta: Geneettiset tekijät ja ympäristötekijät vaikuttavat suuterveyteen liittyviin ongelmiin. Geneettisten tekijöiden merkitys unenaikaisessa bruksismissa on edelleen epävarma, vaikkakin tutkimuksia aiheesta on tehty. Bruksismi aiheuttaa useita fysiologisia ongelmia, kuten hampaiden kulumista, kipuja leukanivelten alueella ja puremalihaksissa sekä päänsärkyä. Lisäksi se saattaa aiheuttaa myös sosiaalisia ongelmia häiritessään kanssanukkujien yöunta. Bruksismin etiologia on yhä epäselvä. Bruksismialttiutta lisäävinä riskitekijöinä pidetään geneettisten tekijöiden lisäksi psykoaktiivisia aineita. Tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää geneettisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden merkitystä itseraportoidun unenaikaisen bruksismin fenotyyppisessä varianssissa. Toisena tavoitteena on selvittää kolmen laillisen psykoaktiivisen aineen, tupakan, alkoholin ja kahvin, merkitystä itseraportoidun unenaikaisen bruksismin itsenäisinä riskitekijöinä. Aineisto: Tutkimusaineisto koostuu kahdesta suuresta kaksoskohorttitutkimuksesta, joista toinen käsittää nuoria aikuisia ja toinen keski-ikäisiä aikuisia. Nuorten aikuisten aineisto koostuu FinnTwin16 -pitkittäistutkimuksen neljännestä kyselystä, johon osallistui vuosina 1975-1979 syntyneitä kaksospareja. Kaksoset (n=3124 yksilöä, keski-ikä 24 vuotta) täyttivät vuosina 2000-2002 kyselylomakkeen, jossa oli kysymyksiä sekä unenaikaisesta bruksismista että tupakkatuotteiden käytöstä. Keski-ikäisten aikuisten aineisto koostuu Finnish Twin Cohort -tutkimuksesta, johon osallistui vuosina 1930-1957 syntyneitä kaksospareja. Kaksoset (n=12 502 yksilöä, keski-ikä 44 vuotta) täyttivät vuonna 1990 kyselylomakkeen, jossa kyseltiin unenaikaisen bruksismin esiintymistä ja psykoaktiivisten aineiden, tupakan, alkoholin ja kahvin, käyttöä. Metodit: Kvantitatiivinen geneettinen mallinnus perustuu identtisten ja epäidenttisten kaksosten geneettiseen samankaltaisuuteen. Malli jakaa fenotyyppisen varianssin kolmeen komponenttiin, jotka ovat additiiviset geneettiset tekijät (A), dominantit geneettiset tekijät (D) ja yksilölliset ympäristötekijät (E). Kvantitatiivista geneettistä mallinnusta käytetään tutkittaessa geneettisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden suhteellista osuutta yksilön bruksismialttiuden fenotyyppisessä vaihtelussa. Multinomiaalista logistista regressiota käytetään arvioimaan bruksismin ja psykoaktiivisten aineiden välistä yhteyttä ja psykoaktiivisten aineiden merkitystä bruksismin itsenäisinä riskitekijöinä. Tulokset: Geneettiset tekijät selittivät selkeän osan bruksismialttiudesta. AE-malli osoittautui parhaaksi malliksi ja geneettiset tekijät selittivät mallissa 52% varianssista. Sukupuolten välillä ei esiintynyt eroja. Kaikki kolme tutkittua psykoaktiivista ainetta (tupakka, alkoholi ja kahvi) liittyivät merkitsevästi bruksismiin. Psykoaktiiviset aineet eivät muodostaneet keskenään interaktioita, vaan psykoaktiiviset aineet toimivat itsenäisinä riskitekijöinä. Johtopäätökset: Geneettiset tekijät vaikuttavat merkittävästi yksilöiden välisiin eroavaisuuksiin unenaikaisessa bruksismialttiudessa ja selittävät siitä merkittävän osan. Geneettisten tekijöiden osuus vaihtelussa on riippumaton sukupuolesta. Psykoaktiivisilla aineilla on tärkeä merkitys bruksismin riskitekijöinä ja niiden yhteys bruksismiin on kumulatiivinen, annosriippuvainen ja toisista psykoaktiivisista aineista riippumaton. Kaksostutkimusasetelma tukee psykoaktiivisten aineiden ja bruksismin välistä mahdollista kausaalisuhdetta. Tutkimus vahvistaa ja tuo esiin uutta informaatiota geneettisten tekijöiden ja ympäristötekijöiden merkityksestä unenaikaisessa bruksismissa

Itsehoidon näyttöön perustuvasta tiedosta hoitosuositukseen : Case intiimivaivat

Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille PD ProjektityöItsehoidon neuvonta on ammattiapteekin keskeinen tehtävä. Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjassa on asetettu tavoite rationaalisesta lääkehoidosta. Tähän tavoitteeseen pyritään terveydenhuollon ammattilaisten, väestön ja lääkkeiden käyttäjien luotettavan ja näyttöön perustuvan lääketiedon saanti varmistamalla. Lääkehoidon onnistumisen parantamiseen pyritään farmaseutilta, proviisorilta tai muulta terveydenhuollon ammattilaiselta saatavalla neuvonnalla. Fimean lääkeinformaatio-strategian (2012) mukaan tulee itsehoidon lääkeneuvonta varmistaa. Keskitettyä ammattilaisille suunnattua itsehoidon tietolähdettä ei ole tällä hetkellä olemassa ja apteekin itsehoidon käsikirjat ovat jo yli kymmenen vuotta vanhoja. Kattavan itsehoidon tietokannan rakentaminen on iso työ, johon ainakaan toistaiseksi ei ole ryhdytty. Tässä työssä selvitetään, mitä on näyttöön perustuva tieto itsehoidossa. Lisäksi perehdytään näyttöön perustuvaan tietoon itsehoidolla hoidettavista yleisimmistä intiimivaivoista ja selvitetään tiedon saatavuutta yleisesti apteekissa käytettävissä olevista sähköisistä tietolähteistä sekä laaditaan lääkehoitoon keskittyvä itsehoitosuositus komplisoitumattoman emättimen hiivatulehduksen hoidosta. Näyttöön perustuvan farmasian määritelmä ei ole Suomessa vakiintunut. Kansainvälisten lähteiden mukaan sitä määritellään hyvin samankaltaisesti kuin näyttöön perustuvaa lääketiedettä. Tutkimuksia näyttöön perustuvasta farmasiasta itsehoidossa on kansainvälisesti niukasti. Suomalaisen apteekin käytäntöön sovellettuna näyttöön perustuvaa farmasiaa itsehoidossa voi kuvata viisiportaisena prosessina. Prosessi alkaa tarpeenkartoituksesta, etenee yhteisvaikutusten huomioimisesta näyttöön perustuvan tiedon hakuun ja arviointiin, tuotteen suositteluun, näyttöön perustuvaan lääkeneuvontaan ja tarvittaessa paikallisesti sovitun hoitokäytännön mukaiseen hoitoonohjaukseen. Emättimen hiivatulehduksen hoidosta löytyy näyttöön perustuvaa tietoa, jota voidaan hyödyntää apteekissa itsehoidon ohjauksessa. Varteenotettava itsehoidon sähköinen tietolähde on Terveyskirjaston artikkelit. Emättimen hiivatulehduksen itsehoidon lääkeohjaus on tässä työssä kuvattu viisiportaisen näyttöön perustuvan farmasian prosessin avulla

Urheilun ja urheilijan ihanne Työväen Urheilulehdessä ja Työläisnaisten Urheilulehdessä vuosina 1917–1927

Tiivistelmä. Tutkielmani käsittelee kahden työväen urheilulehden ihanne mielikuvia urheilun suhteen. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä on millaisia ihmisiä urheilulla pyrittiin kasvattamaan ja mitkä arvot olivat ihanteellisia. Kilpaurheiluun suhtauduttiin varauksella sillä sen porvarillisia puolia pidettiin huonona. Urheilussa perinteiset arvot kuten sukupuolinormit ja isänmaallisuus joutui törmäyskurssille vasemmistolaisen urheilu ideologian kanssa. Politiikka näkyi vahvasti molemmissa lehdissä ja urheilun keskeisimpiä tavoitteita oli työläisten vahvistaminen kapitalismia vastaan

Epidemiological evaluation of the Nordic health registers for dairy cows : data transfer, validation and human influence on disease recordings

In Denmark, Finland, Norway and Sweden the National Dairy Disease Registers (NDDRs) collect and store disease information at the individual cow level. Because these registers are monitored nationally they offer access to data that cover most of the dairy population in each country. Data from these registers are used, for example, for herd health and animal welfare assessments, production management, genetic evaluations and epidemiologic research. Since the register data are not usually designed for research purposes their quality is unknown. Understanding the magnitude of data loss during data transfer and human influence in disease recording process is important. The knowledge will enhance the ability to improve register quality, which in turn will improve reliability of frequency measure calculations from the register data. This thesis investigated the quality (measured as completeness and correctness) of the Finnish NDDR and compared register qualities among the four countries. In Finland the quality of recorded information was excellent, but approximately 17% of disease information was lost during the data transfer steps. A large proportion of the data loss was due to artificial insemination (AI) technicians not transferring events. The majority of those events occurred close to culling of the cow, suggesting early removal of the cow health cards so that AI technician did not have access to those cards. Additionally, fewer diagnostic events were transferred from purchased cows compared to those born on farm suggesting problems with animal identification. An efficient way to improve completeness in the Finnish NDDR is to have veterinarians electronically transfer diagnostic information during farm visits. The Finnish system has already been modified accordingly. This thesis also showed how register quality for four reproductive disorders (metritis, retained placenta, assisted calving and oestrous disturbances) varied among the four countries. Metritis and oestrous disturbance events were well represented in the NDDRs. Farmer-observed completeness (the proportion of all farmer observations that were recorded in the NDDR) was around 0.80 and did not differ significantly among the countries. Assisted calving and retained placenta events showed more among-country variation. Farmer-observed completeness was highest in Denmark and lowest in Finland, ranging between 0.31 and 0.89. The comparison of completeness-adjusted incidences to incidences calculated from the registers showed that incidences were underestimated for assisted calving and retained placenta. Underestimation was highest in Finland. This thesis also demonstrated how both farmer and veterinary intentions toward starting veterinary treatment of mild clinical mastitis could explain the reasons for different mastitis incidence rates among the countries. The results suggest that when intentions towards veterinary treatment are greater, mild cases receive veterinary treatment more often than when intentions are reduced. Therefore, greater farmer and veterinarian intentions can increase the disease incidence calculated from the NDDR data. According to the study, intentions were greater in Denmark than in other countries.Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa kerätään lypsylehmien tautitietoja rekistereihin. Koska tiedot kerätään kaikissa maissa maanlaajuisesti, ne kattavat suurimman osan lypsylehmien tautitiedoista. Rekistereihin tallennettuja tietoja voidaan hyödyntää mm. karjan terveyden, tuotannon ja eläinten hyvinvoinnin tarkkailussa, jalostuksessa ja epidemiologisessa tutkimuksessa. Rekistereitä ei ole kuitenkaan yleensä suunniteltu tutkimustarkoituksiin, eikä niiden sisältämien tietojen luotettavuutta tunneta. Tieto siitä, kuinka tarkasti tautitietoja tallennetaan ja minkälaisia virheitä niiden tallennuksessa tapahtuu, mahdollistaa rekisterien luotettavuuden parantamisen. ----- Tässä väitöstyössä tutkittiin näiden neljän maan tautirekisterien laatua kattavuudella (eng. completeness) ja oikeellisuudella (eng. correctness) . Suomessa rekisterin oikeellisuuden havaittiin olevan erinomainen, vaikkakin noin 17 % tautitiedoista hävisi tiedonsiirtoprosessissa. Suurin yksittäinen syy tiedon häviämiseen oli se, että tietoja ei siirretty lainkaan ns. lehmäkortista tautirekisteriin. Tiedot puuttuivat, koska poistettujen lehmien lehmäkortit varastoitiin liian aikaisin, jolloin keinosiementäjä ei pystynyt siirtämään tietoja rekisteriin. Lisäksi tilalle ostetuista lehmistä päätyi vähemmän tietoa rekisteriin kuin tilalla syntyneistä, mikä viittaisi ongelmiin lehmien tunnistetiedoissa. Tiedon siirtymistä voidaan nopeuttaa ja rekisterin laatua parantaa, kun tiedot siirretään elektronisesti jo hoitohetkellä suoraan rekisteriin, mihin Suomessa ollaankin jo siirtymässä. Väitöstyössä havaittiin näiden neljän maan rekisterien kattavuuden vaihtelevan lisääntymishäiriöiden osalta vertailtaessa tuottajien havaitsemien tapausten määrää rekisterissä oleviin tapauksiin. Kohtutulehdukset ja kiimahäiriöt siirtyivät rekistereihin hyvin kaikissa maissa. Avustetun poikimisen ja jälkeisten kattavuudessa havaittiin merkitseviä eroja maiden välillä. Korkein kattavuus oli Tanskassa (0,89) ja alhaisin kattavuus Suomessa (0,31). Kun avustetulle poikimiselle ja jälkeisille korjattiin näiden lukujen avulla tautirekistereistä laskettuja ilmaantuvuuslukuja, havaittiin, että näitä häiriöitä esiintyi enemmän kuin pelkän tautirekisterin tiedoista laskettuna. Väitöstyössä osoitettiin myös, miten sekä tuottajien että eläinlääkäreiden asenteet lievän kliinisen utaretulehduksen hoidon aloittamista kohtaan voivat myös selittää utaretulehduksen ilmaantuvuuden eroja eri maiden kesken. Tulokset viittaavat siihen, että mitä myönteisempi oli suhtautuminen lääkehoidon aloittamiseen lisää tautitapauksen mahdollisuutta siirtyä rekisteriin. Tämä johtuu siitä, että tautirekisteriin tallennetaan pääosin lääkkein hoidettuja tautitapauksia Tanskassa lääkehoitomyönteisyys vaikutti olevan muita maita suurempi

Pitkän illan Job

Istuja pitkän illan Leo Lindste

Afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksen simuloidut taloudelliset vaikutukset Suomessa

201

Evaluation of the usefulness at national level of the dairy cattle health and production recording systems in Great Britain

The aim of this study was to formally evaluate, qualitatively, the ability of existing recording systems to generate accurate and reliable estimates of the frequency of selected health conditions in the dairy herd of Great Britain. Fifty-nine recording systems were identified, of which 36 had their key characteristics defined through a web-based questionnaire. Nineteen of them were further assessed following the SERVAL, a SuRveillance EVALuation framework against a set of 12 attributes: benefit, bias, communication, coverage, data collection, data management, data analysis, data completeness, flexibility, multiple utility, representativeness and stability/sustainability. The evaluated systems showed considerable differences in their coverage, implementation and objectives. There were overlaps in recorded conditions, with Johne's disease, bovine viral diarrhoea, mastitis and lameness being recorded by most of the systems. Selection bias, data ownership and lack of integration of data from different systems appeared to be a key limitation on the future use of existing systems for nationwide monitoring. The results showed that even though the individual systems can provide reliable estimates of dairy health for individual farmers, none of the systems alone could provide accurate and reliable estimates for any of the conditions of interest at national level