Secondary headaches: secondary or still primary?

The second edition of the International Classification of Headache Disorders makes a distinction between primary and secondary headaches. The diagnosis of a secondary headache is made if the underlying disease is thought to cause headache or if a close temporal relationship is present together with the occurrence of the headache. At first glance, this may allow clearly secondary headaches to be distinguished from primary headaches. However, by reviewing the available literature concerning several selected secondary headaches, we will discuss the hypothesis that some secondary headaches can also be understood as a variation of primary headaches in the sense that the underlying cause (e.g. infusion of glyceryl trinitrate [ICHD-II 8.1.1], epilepsy [7.6.2], brain tumours [7.4], craniotomy [5.7], etc.) triggers the same neurophysiologic mechanisms that are responsible for the pain in primary headache attacks

“Se oli hyvä juttu, et ei laiteta kaikkii vaan samaa klönttiin.” : ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden kokemukset tarjotusta tuesta

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden kokemuksia oppilaitoksen heille tarjoamasta tuesta opintojen loppuunsaattamiseksi ja selvittää, minkälaisen merkityksen opiskelijat antavat saamalleen erityisopetukselle. Tarkastelimme tarjottua tukea kouluun kiinnittymisen teorian viitekehyksessä. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena syksyllä 2020. Haastatteluihin osallistui seitsemän täysi-ikäistä toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevaa opiskelijaa, joilla oli kokemuksia erityisopetuksesta ja ohjaus- ja tukipalveluista opintojensa aikana. Aineiston analysoinnissa käytimme teoriaohjautuvaa sisällönanalyysia. Tutkimuksessa kouluun kiinnittymistä tukevat tekijät ryhmittyvät emotionaaliseen, toiminnalliseen ja kognitiiviseen ulottuvuuteen ja niitä tuetaan kattavasti erityisopetuksen keinoin. Opiskelijoiden kouluun kiinnittymistä tukivat oppilaitoksen fyysiset tilat, joustavat opetusjärjestelyt, vuorovaikutus sekä ohjaus- ja tukipalvelut. Tulosten mukaan kouluun kiinnittymisen ulottuvuudet huomioidaan erityisopetuksessa, jossa tarjotaan näiden lisäksi myös henkilökohtaista tukea opintoihin. Tutkimuksemme mukaan erityisopetus on eheyttävää toimintaa, jossa kohdataan opiskelija yksilönä. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että ammatillisissa oppilaitoksissa tarjolla oleva erityisopetus on merkityksellistä ja sen resurssit tulee taata

Bruksismi; tunnistaminen ja hoito

Bruksismi on yksi yleinen purentaelimistön toimintahäiriöiden muoto. Useimpien tutkimusten mukaan TMD:n yksittäisten oireiden esiintyvyys aikuisväestössä on ollut jopa 25–50% ja kliinisten löydösten esiintyvyys 40–90%. Oireet esiintyvät useimmiten 35– 50 vuoden iässä, sukupuolista naisilla yleisempää. Ilmiön suuren esiintyvyyden vuoksi sekä oman kiinnostuksemme vuoksi päädyimme syventyä aiheeseen. Kokemuksemme mukaan tietoa bruksismista löytyy erittäin paljon, mikä voi aiheuttaa haasteita koulun opetusklinikalla kiireisen potilastyöskentelyn keskellä. Tieto ja taito tunnistaa potilaan oireet ja suussa näkyvät bruksismin tunnuspiirteet lisäävät suuhygienistin varmuutta ja asiantuntijuutta potilaan ohjeistustilanteissa. Opinnäytetyö on toiminnallinen ja potilasohje on tehty koulun suunhoidon opetusklinikalle suuhygienistiopiskelijoiden hyödynnettäväksi. Sen tarkoituksena on auttaa bruksismin tunnistamisessa ja hoidossa. Samalla työn laatiminen edisti meidän omaa ammatillista kasvua. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut tieteelliseen kirjallisuuteen ja tutkimuksiin pohjautuvien tietojen avulla koota helposti omaksuttava potilasohje bruksismin hoidosta. Ohje luotiin sähköiseen muotoon ja helposti tulostettavaksi sitä tarvitsevalle potilaalle mukaan. Projektin aikana tehtävinä olivat oppaan ideointi, aiheeseen perehtyminen, projektisuunnitelman laadinta ja oppaan tuottaminen, jonka osia olivat oppaan luonnostelu, kehittely palvelumuotoilu kyselylomakkeita hyödyntäen ja viimeistely.Bruxism is a common type of temporomandibular disorders (TMD). Most of the studies indicate that 25% to 50% of adult population suffers the occasional symptoms of the TMD and the amount of clinical findings range from 40 % to 90 %. The symptoms occur most often at the age of 30 to 50 years and women suffer the TMS more often than men do. We decided to focus on the topic due to the relatively high prevalence of the TMD, in addition to our personal interest. According to our experience, there is a great amount of information available as regard as bruxism, which in turn can possess practical challenges in the busy and fast-paced clinical work that is part of the study program of the dental hygienist students. Knowledge in respect of the TMD and skills to identify its symptoms increase the self-confidence and professionalism of a dental hygienist in the situations where the patients are provided with the instructions. The approach of this thesis is functional and the guidance has been prepared for use of dental hygienist students to be used in the oral hygiene teaching clinic of the Metropolia University of Applied Sciences. The purpose of the thesis is to provide information in order to be able to identify bruxism and also to provide relevant treatment to it. Carrying out the project contributed also our own professional growth. The purpose of this thesis is to provide an easily understandable, practical guideline about the treatment of bruxism by using previous literature and research based information in the field. The guidance is electronic form and can be easily printed to the patient. The phases carried out during the project were the following: planning, gathering information about the topic, preparation of the project plan and preparation of the guidance. Preparation of the guidance included drafting, further developing of the guidance by using service design questionnaires and finally, finalizing the guidance

Scar neuromas as triggers for headache after craniotomy: clinical evidence

We present four cases of headache with variable intensity, located in close proximity to a craniotomy incision which was performed for non-traumatic reasons. Since manual palpation of the scar often triggers pain, and infiltration with local anesthetics reduce or abolish the pain in some patients, we suggest that neuromas or nerve entrapment in the scars, as a result of the surgery, are responsible for headaches. Although local infiltrations or nerve blocks are often used for diagnostic reasons, herein we consider that they are also of therapeutic value. We review the current known pathophysiology of post-craniotomy headaches and present a hypothesis suggesting a greater recognition of the potential contribution of neuroma formation in areas of scars tissue to contribute to this kind of headache