Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013

Tutkimuksessa tarkastellaan eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloa ja tuloeroja vuosina 1995–2013. Vertailussa käytetään useita tulokäsitteitä, kuten eri eläketuloja, brutto- ja nettotuloja sekä perheen tulot huomioivaa ekvivalenttituloa. Tämä tarjoaa näkökulmia sukupuolten välisen ja sisäisen tasa-arvon tarkasteluun

Tulojen muuttuminen eläkkeelle siirryttäessä

Tulotason muutosta eläkkeelle siirryttäessä on perinteisesti kuvattu eläkkeen korvaussuhteen avulla, jolla tarkoitetaan eläkkeen ja sitä edeltävän vakiintuneen työtulon suhdetta. Korvaussuhde soveltuu tilanteisiin, joissa henkilö siirtyy työstä suoraan kokoaikaiselle vanhuuseläkkeelle. Työstä suoraan eläkkeelle siirtyy kuitenkin vain noin 60 prosenttia eläkkeelle siirtyneistä. Toimeentulo muodostuu lisäksi vain osin pelkästä työtulosta tai eläkkeestä. Tässä artikkelissa tarkastellaan, kuinka tulot muuttuivat eläkkeelle siirryttäessä vuonna 2017, kun huomioon otettiin henkilöiden kaikki tulot ja kun mukana olivat kaikki eläkkeelle siirtyneet. Toimeentulo nettotuloilla mitattuna muuttuu eläkkeelle siirryttäessä huomattavasti vähemmän mitä korvaussuhde antaa ymmärtää. Tulomuutoksissa on kuitenkin huomattavaa vaihtelua henkilöiden välillä

Tulojen muuttuminen eläkkeelle siirryttäessä

Tulotason muutosta eläkkeelle siirryttäessä on perinteisesti kuvattu eläkkeen korvaussuhteella, jolla tarkoitetaan eläkkeen ja sitä edeltävän vakiintuneen työtulon suhdetta. Korvaussuhde soveltuu tilanteisiin, joissa henkilö siirtyy työstä suoraan kokoaikaiselle eläkkeelle. Tällä tavoin eläkkeelle ei kuitenkaan läheskään aina siirrytä. Toimeentulo muodostuu lisäksi vain osin pelkästä työtulosta tai eläkkeestä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka tulot muuttuivat eläkkeelle siirtymisen yhteydessä vuonna 2017, kun huomioon otettiin henkilöiden kaikki tulot ja kun mukana olivat kaikki eläkkeelle siirtyneet. Toimeentulo nettotuloilla mitattuna muuttuu eläkkeelle siirryttäessä vähemmän kuin korvaussuhde antaa ymmärtää. Tulomuutoksissa on kuitenkin huomattavaa vaihtelua henkilöiden välillä

Samankaltaistuuko ikäihmisten köyhyys? : Näkökulmia 75–84-vuotiaiden naisten ja miesten pienituloisuuteen

Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa yhteiskunnassa.Vaikka ikäihmisten kohdalla sukupuolten väliset pienituloisuusasteet ovat lähentyneet, on 75–84-vuotiaiden naisten pienituloisuusaste selvästi korkeampi kuin saman ikäisten miesten. Artikkelissa ikäihmisten pienituloisuutta analysoidaan kolmesta sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvästä näkökulmasta

Sairaalainfektioiden torjunta Suomen sairaaloissa

Koulutettu henkilökunta on sairaalainfektioiden tehokkaan torjunnan perusedellytys. Suomen akuuttisairaaloissa teh-ty kyselytutkimus osoit-taa, että sairaalainfek-tioiden torjunnasta vas-taavien sairaanhoitajien määrä ei vastaa kansain-välisiä suosituksia. Suu-rimman osan torjunta-työn käytännön tehtävis-tä tekee sairaanhoitaja. Noin puolet näistä tehtä-vistä vastaavista on saanut täydennyskoulu-tusta tehtävään. Lähes kaikissa sairaaloissa oli hygieniatyöryhmä ja sairaalainfektioita seu-rattiin jatkuvasti. Seu-ranta kattoi yleensä kaikki sairaalan erikois-alat, vain joka neljän-nessä sairaalassa seu-ranta kohdennettiin suuren riskin toimenpi-teisiin tai yksiköihin. Kotiutuksen jälkeinen infektioiden seuranta oli yleistä, vaikka se vaatii paljon resursseja

Pre-and postdiagnosis growth failure, adult short stature, and untreated growth hormone deficiency in radiotherapy-treated long-term survivors of childhood brain tumor

Peer reviewe

Health-related quality of life in long-term survivors of childhood brain tumors : a population-based cohort study

Purpose Survivors of childhood brain tumors (BT) are at high risk for long-term physical and psychological sequelae. Still, knowledge about health-related quality of life (HRQL) and associated factors in this population is sparse. This study investigated HRQL and its predictors in long-term survivors of childhood BT. Methods Survivors of childhood BT (mean age = 28.1 years, SD = 6.8, n = 60) underwent clinical examination and neurocognitive examination, and completed self-rating questionnaires assessing HRQL (RAND-36) and depressive symptoms (Beck Depression Inventory-II). Socio-demographic information was gathered via a questionnaire. Tumor- and treatment-related information was collected from medical records. Control group data were collected from age-matched controls (n = 146) without a history of cancer, randomly selected from the local population registry. Multiple linear regression models were used to investigate predictors of HRQL; separate models were fitted for each domain of the RAND-36. Results Male survivors (mean age = 27.0, SD = 6.0, n = 39) reported significantly lower HRQL than male controls in the domains of physical functioning, general health, vitality, social functioning, and role limitations-emotional. Female survivors (mean age = 30.2 years, SD = 7.6, n = 21) reported comparable levels as female controls in all domains except physical functioning. A higher burden of late effects, not working/studying, being diagnosed with BT during adolescence, and reporting current depressive symptoms were significant predictors of lower HRQL. Conclusion Our results highlight that male survivors of childhood BT are at particular risk of impaired HRQL. Also, results point to the close relation between symptoms of depression and impaired HRQL in survivors of childhood BT which should be acknowledged by long-term follow-up care.Peer reviewe

Long-term sub-micrometer aerosol chemical composition in the boreal forest: inter- and intra-annual variability

The Station for Measuring Ecosystem Atmosphere Relations (SMEAR) II is well known among atmospheric scientists due to the immense amount of observational data it provides of the Earth atmosphere interface. Moreover, SMEAR II plays an important role for the large European research infrastructure, enabling the large scientific community to tackle climate- and air-pollution-related questions, utilizing the high-quality long-term data sets recorded at the site. So far, this well-documented site was missing the description of the seasonal variation in aerosol chemical composition, which helps understanding the complex biogeochemical and physical processes governing the forest ecosystem. Here, we report the sub-micrometer aerosol chemical composition and its variability, employing data measured between 2012 and 2018 using an Aerosol Chemical Speciation Monitor (ACSM). We observed a bimodal seasonal trend in the sub-micrometer aerosol concentration culminating in February (2.7, 1.6, and 5.1 mu g m(-3) for the median, 25th, and 75th percentiles, respectively) and July (4.2, 2.2, and 5.7 mu g m(-3) for the median, 25th, and 75th percentiles, respectively). The wintertime maximum was linked to an enhanced presence of inorganic aerosol species (ca. 50 %), whereas the summertime maximum (ca. 80 % organics) was linked to biogenic secondary organic aerosol (SOA) formation. During the exceptionally hot months of July of 2014 and 2018, the organic aerosol concentrations were up to 70 % higher than the 7-year July mean. The projected increase in heat wave frequency over Finland will most likely influence the loading and chemical composition of aerosol particles in the future. Our findings suggest strong influence of meteorological conditions such as radiation, ambient temperature, and wind speed and direction on aerosol chemical composition. To our understanding, this is the longest time series reported describing the aerosol chemical composition measured online in the boreal region, but the continuous monitoring will also be maintained in the future.Peer reviewe