International mega-trends and growth prospects of the Finnish biotechnology industry : essays on new economic geography, market structure of the pharmaceutical industry, sources of financing, intellectual capital and industry projections

The aim of this dissertation is to predict the economic growth impacts of the Finnish biotechnology industry on the Finnish economy and analyze the international and industry-specific factors behind these predictions. The New Economic Geography of the European regions suggests that spatial agglomeration of economic activities will be strengthened internationally if European integration deepens. Sparsely populated geographic peripheries, such as Finland, might have difficulties in creating a critical mass of factors of production. For example, the Finnish pharmaceutical industry has enjoyed high regulatory protection and it has achieved similar price markups during the 70s-90s as its counterpart in the US. After changes in regulatory systems and problems in drug development within large pharmaceutical companies strong pressure for lower markups arose. This drives large pharmaceutical companies to outsource their R&D activities to small biotechnology companies. The large companies are also interested in taking over the most prominent and maturing biotechnology companies. The takeovers offer one pathway of exit to the investors of start-up companies. According to the analysis of small and medium-sized Finnish biotechnology industry, it seems that most promising biotechnology companies have a well-balanced combination of intellectual capital. According to the analysis of intellectual capital, there are many promising branches in addition to drug development activities, such as applications related to biomaterials, diagnostics, food and feed, industrial enzymes, agriculture and forestry. Despite expectations of rapid growth, it will take decades rather than years for the biotechnology industry to catch up with the three pillars of the Finnish industry: pulp and paper, metal products and engineering, and the electronics industries. To fulfill the expectations, there is a need for the creation of a critical mass of factors of production and comparative advantage by building collaboration and financing networks between the biotechnology industry and traditional industries, such as forest industry, electronics industry and pharmaceutical industry. Most of the current Finnish biotechnology companies are related to health care activities. The health care sector has reached a major crossroads owing to the aging of the population and advances made in medical science. On the one hand, the aging of the population and the medical possibilities to diagnose and treat more illnesses than before increase the cost pressures on health care. On the other hand, biotechnology applications are expected to spawn cost savings over the long run by, for example, making time-consuming diagnostic methods more efficient and facilitating targeted therapy. As a policy implication for companies, public sector and academia, this dissertation concludes how the Finnish biotechnology industry could offer solutions to the cost crisis in health care while at the same time spurring development of an internationally competitive industrial cluster.reviewe

Bioteknologisten sovellusten arvonluonti Suomen metsäklusterissa

biotechnology, competitive advantage, forest industry, value chain

Testosterone, cortisol, and serotonin as key regulators of social aggression: A review and theoretical perspective

In human and non-human animals the steroid hormones cortisol and testosterone are involved in social aggression and recent studies suggest that these steroids might jointly regulate this behavior. It has been hypothesized that the imbalance between cortisol and testosterone levels is predictive for aggressive psychopathology, with high testosterone to cortisol ratio predisposing to a socially aggressive behavioral style. In this review, we focus on the effects of cortisol and testosterone on human social aggression, as well as on how they might modulate the aggression circuitry of the human brain. Recently, serotonin is hypothesized to differentiate between impulsive and instrumental aggression, and we will briefly review evidence on this hypothesis. The aim of this article is to provide a theoretical framework for the role of steroids and serotonin in impulsive social aggression in humans

Verbal, Facial and Autonomic Responses to Empathy-Eliciting Film Clips by Disruptive Male Adolescents with High Versus Low Callous-Unemotional Traits

This study examined empathy-related responding in male adolescents with disruptive behavior disorder (DBD), high or low on callous-unemotional (CU) traits. Facial electromyographic (EMG) and heart rate (HR) responses were monitored during exposure to empathy-inducing film clips portraying sadness, anger or happiness. Self-reports were assessed afterward. In agreement with expectations, DBD adolescents with high CU traits showed significantly lower levels of empathic sadness than healthy controls across all response systems. Between DBD subgroups significant differences emerged at the level of autonomic (not verbal or facial) reactions to sadness, with high CU respondents showing less HR change from baseline than low CU respondents. The study also examined basal patterns of autonomic function. Resting HR was not different between groups, but resting respiratory sinus arrhythmia (RSA) was significantly lower in DBD adolescents with high CU traits compared to controls. Results support the notion that CU traits designate a distinct subgroup of DBD individuals

Paikkatietojen yhteiskäyttö ja jakeluperiaatteet - Hinnoitteluperiaatteiden analyysi ja kansantaloudellisten vaikutusten simulointi

Julkisen sektorin organisaatiot ovat tärkeitä keskeisten paikkatietoaineistojen tuottajia. Tietojen yhteiskäyttöisyyttä haittaavat mm. vaihtelevat luovutus- ja hinnoittelukäytännöt. Korkea hinnoittelu rajaa käyttöä etenkin innovatiivisessa pienyritystoiminnassa sekä tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Vaikka paikkatietojen hinnoittelusta onkin keskusteltu verraten laajasti, hinnoittelutapojen kansantaloudellisista vaikutuksista ei ole aikaisempaa tutkimustietoa. Tämä tutkimus pyrkii täyttämään tätä aukkoa ja analysoi, millä tavalla aineistojen erilaiset hinnoittelutavat näyttävät vaikuttavan kansantalouteen. Suoritimme kyselyn 23 organisaatiolle, sekä yrityksille että julkisen sektorin toimijoille, jotka hyödyntävät paikkatietoja. Paikkatietotoimintaansa kuvaavien vastausten lisäksi kerättiin taloudellisia tunnuslukuja vuosilta 2001-2005 sekä ennusteita vuodelle 2010. Haastatteluilla selvitettiin paikkatietoon liittyvän toiminnan merkitystä, hyötyjä, esteitä, liiketoiminnan tuloja sekä mielipiteitä ja suosituksia julkisen sektorin tuottaman paikkatiedon hinnoittelukäytäntöihin. Organisaatioiden koko ja budjettitekniset käytännöt (esim. paikkatiedon tuottajien kohdalla mahdollisuus käyttää itse tulot omassa toiminnassaan) sääntelivät voimakkaimmin näkemyksiä hinnoittelukäytännöistä. Pääkomponenttianalyysin avulla pystyttiin selittämään 82 prosenttia suosituksiin ja organisaation ominaispiirteisiin liittyvien muuttujien vaihtelusta. Kyselyaineiston tuloksista johdetun ennustesimulaation avulla tutkittiin erilaisten hinnoittelumallien vaikutusta kansantalouteen. Mikäli nykyisenkaltaista hinnoittelua jatketaan, on paikkatietotoiminnan bruttokansantuotetta kasvattava vaikutus 6-12 miljoonaa euroa vuoteen 2010 mennessä. Keskeisten aineistojen jakelu irtiottokustannuksin tulisi tutkimuksen mukaan kasvattamaan bruttokansantuotetta 16-24 miljoonaa euroa samassa ajassa. Kasvun merkitystä vuotuiseen bruttokansantuotteeseen olisi noin 0,0021-0,0031 prosenttiyksikköä. Jos paikkatietojen hyödyntäminen liiketoimintojen tehostami-sen ym. integroinnin kautta lisääntyy, voi yhteiskäytöstä muodostua arvioitua suurempi kasvu. Erityisesti innovatiivisten käyttötapojen ja uusien sovellusalojen löytymiseksi sekä alan kehitystyöhön liittyvän pienyritystoiminnan tukemiseksi olisi tärkeä poistaa aineistojen hinnoittelun muodostamia käytön esteitä.ennuste, hinnoittelu, julkisen sektorin tietovarannot, paikkatieto, yhteiskäyttö