Paikkatietojen yhteiskäyttö ja jakeluperiaatteet - Hinnoitteluperiaatteiden analyysi ja kansantaloudellisten vaikutusten simulointi

Abstract

Julkisen sektorin organisaatiot ovat tärkeitä keskeisten paikkatietoaineistojen tuottajia. Tietojen yhteiskäyttöisyyttä haittaavat mm. vaihtelevat luovutus- ja hinnoittelukäytännöt. Korkea hinnoittelu rajaa käyttöä etenkin innovatiivisessa pienyritystoiminnassa sekä tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Vaikka paikkatietojen hinnoittelusta onkin keskusteltu verraten laajasti, hinnoittelutapojen kansantaloudellisista vaikutuksista ei ole aikaisempaa tutkimustietoa. Tämä tutkimus pyrkii täyttämään tätä aukkoa ja analysoi, millä tavalla aineistojen erilaiset hinnoittelutavat näyttävät vaikuttavan kansantalouteen. Suoritimme kyselyn 23 organisaatiolle, sekä yrityksille että julkisen sektorin toimijoille, jotka hyödyntävät paikkatietoja. Paikkatietotoimintaansa kuvaavien vastausten lisäksi kerättiin taloudellisia tunnuslukuja vuosilta 2001-2005 sekä ennusteita vuodelle 2010. Haastatteluilla selvitettiin paikkatietoon liittyvän toiminnan merkitystä, hyötyjä, esteitä, liiketoiminnan tuloja sekä mielipiteitä ja suosituksia julkisen sektorin tuottaman paikkatiedon hinnoittelukäytäntöihin. Organisaatioiden koko ja budjettitekniset käytännöt (esim. paikkatiedon tuottajien kohdalla mahdollisuus käyttää itse tulot omassa toiminnassaan) sääntelivät voimakkaimmin näkemyksiä hinnoittelukäytännöistä. Pääkomponenttianalyysin avulla pystyttiin selittämään 82 prosenttia suosituksiin ja organisaation ominaispiirteisiin liittyvien muuttujien vaihtelusta. Kyselyaineiston tuloksista johdetun ennustesimulaation avulla tutkittiin erilaisten hinnoittelumallien vaikutusta kansantalouteen. Mikäli nykyisenkaltaista hinnoittelua jatketaan, on paikkatietotoiminnan bruttokansantuotetta kasvattava vaikutus 6-12 miljoonaa euroa vuoteen 2010 mennessä. Keskeisten aineistojen jakelu irtiottokustannuksin tulisi tutkimuksen mukaan kasvattamaan bruttokansantuotetta 16-24 miljoonaa euroa samassa ajassa. Kasvun merkitystä vuotuiseen bruttokansantuotteeseen olisi noin 0,0021-0,0031 prosenttiyksikköä. Jos paikkatietojen hyödyntäminen liiketoimintojen tehostami-sen ym. integroinnin kautta lisääntyy, voi yhteiskäytöstä muodostua arvioitua suurempi kasvu. Erityisesti innovatiivisten käyttötapojen ja uusien sovellusalojen löytymiseksi sekä alan kehitystyöhön liittyvän pienyritystoiminnan tukemiseksi olisi tärkeä poistaa aineistojen hinnoittelun muodostamia käytön esteitä.ennuste, hinnoittelu, julkisen sektorin tietovarannot, paikkatieto, yhteiskäyttö