Funktionaalinen analyysi Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaliväittelyistä

Tämä pro gradu -tutkielmani tarkastelee vuoden 2016 Yhdysvaltain presidenttiehdokkaiden kampanjadiskursseja televisioitujen vaaliväittelyiden kontekstissa. Analyysin aineistona toimivat kolmen syksyllä 2016 ehdokkaiden välillä järjestetyn vaaliväittelyn kirjalliset jäljennökset. Tutkielma hyödyntää William L. Benoitin funktionaalista teoriaa analysoidessaan vuoden 2016 presidenttiehdokkaiden, Hillary Clintonin sekä Donald Trumpin, väittelyiden aikaisia puheenvuoroja. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, minkälaisiksi ehdokkaiden kampanjadiskurssit vaaliväittelyiden aikaisten puheenvuorojen perusteella muotoutuvat. Lisäksi huomiota kiinnitetään siihen, millaisia puheen funktioita ehdokkaiden puheesta on mahdollista tunnistaa, ja kuinka ehdokkaat hyödyntävät näitä funktioita pyrkiessään vakuuttaa amerikkalaiset äänestäjät. Funktionaalinen teoria ymmärtää presidenttiehdokkaiden diskurssin instrumentaalisen, ja teorian mukaan diskurssilla pyritään ensisijaisesti vaikuttamaan äänestäjien käsityksiin ehdokkaista ja siten vaikuttamaan myös vaalien lopputulokseen. Kumpikin ehdokas pyrkii omalla diskurssillaan maksimoimaan kannatuksensa. Tähän ehdokkaat pyrkivät hyödyntäen erilaisia puheen funktioita, joita funktionaalisen teorian mukaan voidaan tunnistaa kolme: ylistykset, hyökkäykset sekä puolustukset. Lisäksi teoria jakaa ilmaisut asia- ja henkilöperustaisiin puheenvuoroihin. Näitä kategorioita hyödynnetään myös tässä tutkielmassa. Analyysin perusteella ehdokkaiden kampanjadiskursseista muodostuu hyvin erilaiset. Donald Trumpin puheenvuorot lukeutuvat suurimmilta osin hyökkäyksiin, joissa hän kritisoi muun muassa presidentti Obaman hallintoa sekä Hillary Clintonin ehdokkuutta. Omia poliittisia tavoitteitaan kuvaavissa, ylistävissä puheenvuoroissa hän esiintyy puolestaan tavallisten amerikkalaisten etuja ajavana ehdokkaana. Suurin osa Trumpin puheenvuoroista on luokiteltavissa asiaperustaisten puheenvuorojen kategoriaan. Sisällöltään Trumpin puheesta on tunnistettavissa populistisia piirteitä. Hillary Clinton nojaa puolestaan retoriikassaan voimakkaasti omaan kokemukseensa Yhdysvaltain virkamiehenä sekä poliittiseen osaamiseensa. Clintonin puheesta muodostuu lisäksi arvoperustaista, sillä hän korostaa useaan otteeseen amerikkalaisten arvojen merkitystä. Hän myös nostaa esille itse tärkeinä pitämiään arvoja. Poliittisilta tavoitteiltaan ja suunnitelmiltaan Clinton näyttäytyy jatkumona presidentti Obaman kausille, siinä missä Trump pyrkii esiintymään täysin vastakkaisena vaihtoehtona Obaman hallinnolle

New national and regional biological records for Finland 5. Contributions to agaricoid and ascomycetoid taxa of fungi 4

One genera of agaricoid fungi (Basidiomycota): Romagnesiella and 12 species are reported as new to Finland: Agaricus macrocarpus, Arrhenia obatra, Arrhenia obscurata, Arrhenia rigidipes, Coprinellus brevisetulosus, Coprinus candidatus, Entoloma plebejum, Hydnum vesterholtii, Inocybe phaeocystidiosa, Mycena clavata, Omphalina arctica and Romagnesiella clavus. Two genera of ascomycetoid fungi (Ascomycota): Strossmayeria, Phaeomollisia and 8 species are reported as new to Finland: Arachnopeziza delicatula, Hyaloscypha diabolica, Hyalopeziza cf. tianschanica, Phaeomollisia piceae, Phialina pseudopuberula, Sphaeropezia hepaticarum, Strossmayeria basitricha and Trichopeziza subsulphurea. Information of species recently published elsewhere: Cortinarius angustisporus, C. cacaodiscus, C. caesioarmeniacus, C. centrirufus, C. crassisporus, C. cruentiphyllus, C. davemallochii, C. ferrugineovelatus, C. furvus, C. fuscescens, C. murinascens, C. privignipallens, C. pseudofervidus, C. roseivelatus, C. roseocastaneus, C. subbrunneoideus, C. subexitiosus, C. squamivenetus, C. uraceisporus, Hebeloma eburneum, H. salicicola, Hygrophorus exiguus and Psathyrella fennoscandica is brought here together. New records of little collected and rare taxa Coprinopsis patouillardii, Cuphophyllus cinerellus, Galerina perplexa, Galerina pruinatipes, Gorgoniceps hypothallosa, Inocybe boreocarelica, Marasmius setosus, Psathyrella potteri, Psathyrella tenuicula, Russula adulterina, Russula pyriodora, Scutellinia trechispora, Sowerbyella imperialis and Volvariella murinella are also listed. Corrections of previous information are given on: Cortinarius angulosus (under C. duristipes), Coprinopsis patouillardii and Psathyrella potteri

Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa

Selvityksen tavoitteena oli luoda ajantasainen kuva digipalvelujen vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa eri toimijoiden näkökulmista. Digipalveluja hyödynnetään etenkin terveydenhuollossa, erityisesti avosairaanhoidossa asiakaspolun eri vaiheissa. Myös kotihoidossa digipalveluita hyödynnetään runsaasti. Muissa sosiaalihuollon palveluissa digipalveluja havaittiin vähemmän, erityisesti vammais- ja hoivapalveluissa. Sosiaalihuollon digipalvelut ovat myös enemmän pistemäisiä; sähköisiä hakemuksia ja lomakkeita. Digipalvelujen käyttäjät ovat pääosin tyytyväisiä palveluihin. Asiakkaille kriittistä on digipalvelujen saavutettavuus ja integraatio, etenkin jos henkilöllä on useita pitkäaikaisia sairauksia, vammoja tai toiminnanvajausta. Ammattilaisten kokemukset digipalveluista ovat osin positiivisia, mutta huolia työmäärän lisääntymisestä esiintyy. Käyttöönotoissa tulisi tehdä enemmän työtä digipalvelujen viimekätisten hyötyjen ja vaikutusten saavuttamiseksi. Palvelujärjestelmän johto kokee, että digipalvelujen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia tulisi lisätä, mutta mittaaminen on haasteellista. Yksi ratkaisu on sitoa mittaaminen voimakkaammin tavoitteisiin, mikä edellyttäisi selkeämpää tavoiteasetantaa. Digipalvelujen vaikuttavuus ei juurikaan näy lainsäädännössä, ja lainsäädännössä on useita kehittämistarpeita. Lain tulkinnat aiheuttavat haasteita digipalvelujen käytölle.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Roadmap for implementing environmental DNA (eDNA) and other molecular monitoring methods in Finland–Vision and action plan for 2022–2025

Technological development in molecular methodology has been extremely fast in the past two decades, and groundbreaking new approaches have been introduced. It is now possible to detect and quantify DNA or RNA of target species or even map the whole species community in environmental samples of water, sediment, soil, air or assemblages of whole organisms. Moreover, the costs of high-throughput sequencing and other advanced molecular methods have decreased and methodological pipelines from sampling to data analysis developed sufficiently to allow large-scale, routine application of the new methods in environmental monitoring. This presents a huge opportunity to improve the coverage, accuracy and cost-efficiency of monitoring, enabling a much more complete picture of biodiversity and the state of the environment and their trends. As the new European Biodiversity Strategy for 2030 and other international policies to halt biodiversity loss and the degradation of habitats are translated into concrete measures, the quality of the monitoring data will play a crucial role in determining their success or failure. In this roadmap commissioned by the Finnish Ministry of the Environment, we assess the state-ofthe-art in molecular monitoring methods in Finland within the international context, identify challenges and development areas that remain to be addressed and propose an action plan for promoting the coordinated implementation of molecular methods in national monitoring programs. Apart from the most recent scientific literature, our analysis is based on survey results, direct enquiries and interviews. Participation of the national community of experts from different sectors was enabled and invited at several stages of the roadmap preparation. Internationally, molecular monitoring methods are being actively developed and are routinely implemented in monitoring across different taxa and ecosystems. In Finland, molecular monitoring methods have been tested and piloted by all major institutions responsible for environmental monitoring, and the methods are already applied routinely in the monitoring of individual game species such as the wolf and European and Canadian beaver. However, other areas such as the monitoring of biodiversity, threatened species, non-mammalian invasive species or emerging plant or animal pests remain less developed, and national efforts and expertise are scattered across different organizations. Funding and know-how are perceived as the most important factors limiting molecular monitoring method implementation. We estimate that extensive, routine implementation of a wide range of molecular monitoring methods is conceivable in Finland before 2030. As the primary development areas for reaching this goal, we identify (i) international coordination and standard development, (ii) networking across sectors, (iii) education, (iv) infrastructure, (v) reference sequence libraries and the mapping of whole genomes, and (vi) modelling and analysis tool development. For concrete actions in 2022–2025, we propose (1) a cross-governmental funding instrument, (2) a permanent working group responsible for national and international coordination, (3) a national network and (4) an online platform to enhance interaction and knowledge transfer, as well as (5) a national data management system with collectively agreed data and metadata formats and standards

Roadmap for implementing environmental DNA (eDNA) and other molecular monitoring methods in Finland – Vision and action plan for 2022–2025

Roadmap for implementing environmental DNA (eDNA) and other molecular monitoring methods in Finland – Vision and Action Plan for 2022-2025 Technological development in molecular methodology has been extremely fast in the past two decades, and groundbreaking new approaches have been introduced. It is now possible to detect and quantify DNA or RNA of target species or even map the whole species community in environmental samples of water, sediment, soil, air or assemblages of whole organisms. Moreover, the costs of high-throughput sequencing and other advanced molecular methods have decreased and methodological pipelines from sampling to data analysis developed sufficiently to allow large-scale, routine application of the new methods in environmental monitoring. This presents a huge opportunity to improve the coverage, accuracy and cost-efficiency of monitoring, enabling a much more complete picture of biodiversity and the state of the environment and their trends. As the new European Biodiversity Strategy for 2030 and other international policies to halt biodiversity loss and the degradation of habitats are translated into concrete measures, the quality of the monitoring data will play a crucial role in determining their success or failure. In this roadmap commissioned by the Finnish Ministry of the Environment, we assess the state-of-the-art in molecular monitoring methods in Finland within the international context, identify challenges and development areas that remain to be addressed and propose an action plan for promoting the coordinated implementation of molecular methods in national monitoring programs. Apart from the most recent scientific literature, our analysis is based on survey results, direct enquiries and interviews. Participation of the national community of experts from different sectors was enabled and invited at several stages of the roadmap preparation. Internationally, molecular monitoring methods are being actively developed and are routinely implemented in monitoring across different taxa and ecosystems. In Finland, molecular monitoring methods have been tested and piloted by all major institutions responsible for environmental monitoring, and the methods are already applied routinely in the monitoring of individual game species such as the wolf and European and Canadian beaver. However, other areas such as the monitoring of biodiversity, threatened species, non-mammalian invasive species or emerging plant or animal pests remain less developed, and national efforts and expertise are scattered across different organizations. Funding and know-how are perceived as the most important factors limiting molecular monitoring method implementation. We estimate that extensive, routine implementation of a wide range of molecular monitoring methods is conceivable in Finland before 2030. As the primary development areas for reaching this goal, we identify (i) international coordination and standard development, (ii) networking across sectors, (iii) education, (iv) infrastructure, (v) reference sequence libraries and the mapping of whole genomes, and (vi) modelling and analysis tool development. For concrete actions in 2022–2025, we propose (1) a cross-governmental funding instrument, (2) a permanent working group responsible for national and international coordination, (3) a national network and (4) an online platform to enhance interaction and knowledge transfer, as well as (5) a national data management system with collectively agreed data and metadata formats and standards. ---------- Kansallinen tiekartta ympäristö-DNA:n ja muiden molekyylibiologisten seurantamenetelmien käyttöönotolle – visio ja toimenpidesuunnitelma vuosille 2022-2025 Molekyylibiologisten menetelmien teknologinen kehitys on ollut ennennäkemättömän nopeaa kahden viime vuosikymmenen aikana. Uudet menetelmät mahdollistavat kohdelajien DNA:n tai RNA:n havaitsemisen ja runsausmäärityksen tai koko eliöyhteisön kartoittamisen esimerkiksi vesi-, sedimentti-, maaperä- tai ilmanäytteistä tai kokonaisia yksilöitä sisältävistä kokoomanäytteistä. Massiivisen rinnakkaissekvensoinnin ja muiden menetelmien kustannukset ovat merkittävästi laskeneet ja menetelmäketjut näytteenotosta tulosten tulkintaan kehittyneet asteelle, joka mahdollistaa niiden laajamittaisen, rutiininomaisen käytön ympäristön seurannassa. Uusien menetelmien avulla voimme parantaa seurannan kattavuutta, tarkkuutta ja kustannustehokkuutta ja siten täydentää seurannan kautta muodostuvaa kuvaa luonnon monimuotoisuudesta ja sen muutoksista. Tälle tiedolle on suuri tarve – laadukas seuranta on keskeinen edellytys sille, että EU:n uuden biodiversiteettistrategian ja muiden luontokadon ja elinympäristöjen tilan huonontumisen pysäyttämiseen tähtäävien kansainvälisten sitoumusten toimeenpano onnistuu. Tässä ympäristöministeriön tilaamassa tiekartassa arvioimme molekyylibiologisten seurantamenetelmien nykytilaa Suomessa osana laajempaa kansainvälistä kenttää, tunnistamme huomiota vaativia haasteita ja kehityskohteita ja ehdotamme konkreettisia toimenpiteitä molekyylibiologisten seurantamenetelmien koordinoidun käyttöönoton edistämiseksi lähivuosien aikana. Selvityksemme perustuu uusimman tieteellisen kirjallisuuden lisäksi kyselytutkimukseen sekä suoriin tiedusteluihin ja haastatteluihin. Yhteiskunnan eri sektoreita edustava kansallinen asiantuntijayhteisö osallistui tiekartan valmisteluun työn eri vaiheissa. Molekyylibiologisia seurantamenetelmiä kehitetään parhaillaan aktiivisesti ympäri maailmaa eri eliöryhmille ja ekosysteemeille, ja yksittäisiä menetelmiä on useissa maissa otettu myös rutiininomaiseen käyttöön. Suomessa menetelmiä on kehitetty ja pilotoitu kaikissa keskeisissä ympäristön seurantaa koordinoivissa laitoksissa, ja yksittäisten riistaeläinten kuten suden ja kanadan- ja euroopanmajavan seurannassa ne ovat jo rutiinikäytössä. Biodiversiteetin, uhanalaisten lajien, vieraslajien (nisäkkäitä lukuun ottamatta) ja muiden haitallisten lajien kansallisessa seurannassa molekyylibiologisten menetelmien käyttö on kuitenkin vielä kokeiluasteella, ja kehittämishankkeiden ja asiantuntijuuden kenttä on hajanainen. Riittämätöntä rahoitusta ja osaamista pidetään alan asiantuntijoiden keskuudessa tärkeimpinä menetelmien käyttöönottoa rajoittavina tekijöinä. Arviomme mukaan laaja kirjo molekyylibiologisia seurantamenetelmiä olisi mahdollista ottaa laajamittaiseen rutiininomaiseen käyttöön vuoteen 2030 mennessä. Tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat (i) kansainvälinen koordinaatio ja menetelmien standardointi, (ii) organisaatioiden ja sektoreiden välinen verkostoituminen, (iii) koulutus, (iv) infrastruktuuri, (v) referenssisekvenssikirjastot ja kokonaisten genomien kartoittaminen sekä (vi) malli- ja analyysityökalujen kehittäminen. Konkreettisiksi toimenpiteiksi vuosille 2022-2025 esitämme (1) poikkihallinnollista rahoitusohjelmaa molekyylibiologisten seurantamenetelmien käyttöönottoa edistäville tutkimus- ja kehityshankkeille, (2) pysyvää työryhmää kansallisen ja kansainvälisen koordinaation edistämiseksi, (3) olemassa olevan kansallisen asiantuntijaverkoston laajentamista, (4) internet-pohjaista alustaa vuorovaikutuksen ja tiedonjaon tehostamiseksi sekä (5) kansallista, yhdessä sovittuja data- ja metadatastandardeja noudattavaa molekyylibiologisten seuranta-aineistojen tiedonhallintajärjestelmää

Fungal Systematics and Evolution: FUSE 8

In this 8th contribution to the Fungal Systematics and Evolution series published by Sydowia, the authors formally describe 11 species: Cortinarius caryae, C. flavolilacinus, C. lilaceolamellatus, C. malodorus, C. olivaceolamellatus, C. quercophilus, C. violaceoflavescens, C. viridicarneus, Entoloma meridionale (Agaricales), Hortiboletus rupicapreus (Boletales), and Paraglomus peruvianum (Paraglomerales). The following new country records are reported: Bolbitius callistus (Agaricales) from Russia and Hymenoscyphus equiseti (Helotiales) from Sweden. Hymenoscyphus equiseti is proposed as a new combination for Lanzia equiseti, based on ITS and LSU sequence data in combination with morphological study

Hevosen metabolisen oireyhtymän ennaltaehkäisy ja hoito : Verkkomateriaali hevosenomistajille ja hevosalan toimijoille

Tiivistelmä Hevosen metabolinen oireyhtymä (Equine metabolic syndrome, EMS) on hevosilla ja poneilla esiintyvä, yleistyvä sairaus, joka muistuttaa ihmisten II – tyypin diabetesta. EMS on aineenvaihdunnan häiriö ja se koostuu näkyvistä ja piilevistä oireista. Tärkeimmät oireet ovat ylipaino, sairaudelle tyypillisillä alueilla esiintyvät rasvakertymät, insuliiniresistenssi ja insuliinin liikatuotanto sekä alttius sairastua kaviokuumeeseen. Nämä oireet liittyvät toisiinsa läheisesti ja heikentävät hevosen hyvinvointia. EMS:ään liittyy aineenvaihduntaa säätelevien hormonien epänormaali toiminta, mikä saattaa laukaista hormoniperäisen kaviokuumeen. Kaviokuume on sairaus, joka voi olla hevoselle kohtalokas. Näin ollen tiedon jakaminen EMS:n ennaltaehkäisystä on tärkeää. Perinnölliset tekijät altistavat hevosen EMS:lle ja varsinkin ponirodut ja hyvät rehunkäyttäjät kuuluvat riskiryhmään. Ympäristölliset tekijät eli oikea ruokinta, riittävä liikunta ja lajinmukaiset olosuhteet huomioimalla hevosen sairastuminen voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä. Siksi on tärkeää tuntea hevosen lajityypilliset tarpeet ja ruokintaan liittyvät erityispiirteet. Opinnäytetyössä tutustutaan EMS:ään hevosen lajityypillisten käyttäytymistarpeiden ja syömiskäyttäytymisen kautta. Lisäksi työssä käsitellään hevosen hormonitoimintaa ja siihen liittyviä muutoksia hevosen sairastuessa. Työhön on koottu tietoa EMS:lle altistavista tekijöistä ja oireista ja tarkastellaan niiden yhteyttä toisiinsa. Työssä kerrotaan myös EMS:n diagnostiikasta, hoidosta ja ennaltaehkäisystä. Tämä työ on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tarkoituksena on toimia tietokanavana hevosten omistajille ja hevosalan toimijoille. Työn tavoitteena on jakaa tietoa EMS:stä, sen ennaltaehkäisystä ja hoidosta selkeällä tavalla. Työn kirjallisen osuuden pohjalta on laadittu kuvakartan muodossa oleva verkkomateriaali Eläinterveyden tekijät -hankkeen verkkosivulle, jossa se on helposti kaikkien saatavilla. Linkki verkkomateriaaliin: http://elte.savonia.fi/opiskelumateriaaliaEquine Metabolic Syndrome (EMS) is a clinical syndrome that is becoming more common amongst horses and ponies. The syndrome has many similarities with human type II –diabetes. EMS is a metabolic disorder and it consists of visible and latent symptoms. The main components of the syndrome are obesity, regional adiposity, insulin resistance connected with hyperinsulinemia and predisposition to laminitis. These factors are closely linked to one another and have an impact on horse’s well-being. EMS is associated with abnormal hormonal functions which regulate metabolic activity. This might result in endo-chrinologic laminitis. Laminitis is a condition that can have serious consequences. Therefore sharing information on prevention of EMS is important. Genetic predisposition to EMS is more common among ponies and horses that feed well. However by understanding the importance of environmental factors such as correct feeding, adequate exercise and suitable surroundings EMS can be prevented. That is why being familiar with different aspects on horse behavior and and feeding are important. This thesis is about getting familiar with EMS through specific behavioural and feeding related aspects. In addition this thesis includes information on normal endocrine functions and their alterations when a horse is affected with EMS. Knowledge on predisposing factors and symptoms and their interaction, diagnosis, management and prevention are included. This thesis is a fuctional project and the purpose is to be a channel of information for horse owners and professionals. The aim was to share information on preventing and managing EMS in easily adoptable manner. The website material is based on this written review and is located on Eläinterveyden tekijät –project’s website where it is easily accessible. Link to online material: http://elte.savonia.fi/opiskelumateriaali

Sateenkaariperheitten ja koulun välinen yhteistyö

Tämän tutkimuksen tehtävänä oli saattaa julki kolmen sateenkaariperheen vanhempien kokemuksia kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Sateenkaariperhekäsite tarkoittaa perhettä, jossa toinen tai kumpikaan vanhemmista ei ole heteroseksuaalinen. Tarkoituksena tässä tutkimuksessa oli, että sen antamaa tietoa vanhempien kokemusten pohjalta voitaisiin hyödyntää osana opettajien arkipäivää ja näin ollen myös edistää suvaitsevaisuuden ilmapiiriä, ei pelkästään kotien ja koulujen välillä, vaan myös koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimus on tehty teemahaastattelutekniikkaa mukaillen. Haastattelujen litteroinnin eli puhtaaksikirjoittamisen jälkeen käytettiin tulosten analysoinnissa analyysitapana kvalitatiivista sisällönanalyysia. Sisällönanalyysin lähtökohtana oli induktiivinen eli aineistolähtöinen analyysi. Tutkimustuloksiksi saatiin, että vanhemmat kokivat yksilöllisen, tiiviin ja avoimen yhteistyön tärkeäksi. Esimerkiksi varhainen puuttuminen asioihin tiedottamisineen oli arvostettua. Yhteistyön sujuvuuden kannalta molempien osapuolien aktiivisuus lasten asioiden hoidossa oli tärkeää. Vanhemmat kokivat myös, että lapsen kasvaessa yhteistyön määrä vähenee huomattavasti. Toisena tutkimustehtävänä olivat vanhempien kokemukset koulun suhtautumisesta heidän seksuaaliseen suuntautumiseensa. Tuloksena oli, että haastateltuja vanhempia kohdeltiin koulujen puolelta hyvin ystävällisesti. Tässä tutkimuksessa haluttiin myös tietää olivatko perheitten lapset joutuneet kiusatuiksi vanhempiensa seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Kiusaamista oli tapahtunut yhdessä perheessä enemmän, toisessa hieman ja kolmannessa ei lainkaan. Kuitenkin kiusattujen lasten vanhemmat toivat julki, ettei kiusaaminen ollut pelkästään lasten vanhemmista johtuvaa, vaan vanhempien seksuaalisen suuntautumisen esiin nostaminen oli yksi kiusaamismuoto. Kiusaamistilanteet ratkaistiin vanhempien mielestä hyvin, sillä ajan oloon kiusaaminen väheni ja loppui. Yhteenvetona tutkimustuloksista mainittakoon, että haastatellut sateenkaariperheet kokivat kodin ja koulun välisen yhteistyön pääasiassa hyväksi ja toimivaksi. Avainsanat: sateenkaariperhe, koti, koulu, yhteistyö           Avainsanat: sateenkaariperhe, koti, koulu, yhteisty

Sateenkaariperheitten ja koulun välinen yhteistyö

Tämän tutkimuksen tehtävänä oli saattaa julki kolmen sateenkaariperheen vanhempien kokemuksia kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä. Sateenkaariperhekäsite tarkoittaa perhettä, jossa toinen tai kumpikaan vanhemmista ei ole heteroseksuaalinen. Tarkoituksena tässä tutkimuksessa oli, että sen antamaa tietoa vanhempien kokemusten pohjalta voitaisiin hyödyntää osana opettajien arkipäivää ja näin ollen myös edistää suvaitsevaisuuden ilmapiiriä, ei pelkästään kotien ja koulujen välillä, vaan myös koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkimus on tehty teemahaastattelutekniikkaa mukaillen. Haastattelujen litteroinnin eli puhtaaksikirjoittamisen jälkeen käytettiin tulosten analysoinnissa analyysitapana kvalitatiivista sisällönanalyysia. Sisällönanalyysin lähtökohtana oli induktiivinen eli aineistolähtöinen analyysi. Tutkimustuloksiksi saatiin, että vanhemmat kokivat yksilöllisen, tiiviin ja avoimen yhteistyön tärkeäksi. Esimerkiksi varhainen puuttuminen asioihin tiedottamisineen oli arvostettua. Yhteistyön sujuvuuden kannalta molempien osapuolien aktiivisuus lasten asioiden hoidossa oli tärkeää. Vanhemmat kokivat myös, että lapsen kasvaessa yhteistyön määrä vähenee huomattavasti. Toisena tutkimustehtävänä olivat vanhempien kokemukset koulun suhtautumisesta heidän seksuaaliseen suuntautumiseensa. Tuloksena oli, että haastateltuja vanhempia kohdeltiin koulujen puolelta hyvin ystävällisesti. Tässä tutkimuksessa haluttiin myös tietää olivatko perheitten lapset joutuneet kiusatuiksi vanhempiensa seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Kiusaamista oli tapahtunut yhdessä perheessä enemmän, toisessa hieman ja kolmannessa ei lainkaan. Kuitenkin kiusattujen lasten vanhemmat toivat julki, ettei kiusaaminen ollut pelkästään lasten vanhemmista johtuvaa, vaan vanhempien seksuaalisen suuntautumisen esiin nostaminen oli yksi kiusaamismuoto. Kiusaamistilanteet ratkaistiin vanhempien mielestä hyvin, sillä ajan oloon kiusaaminen väheni ja loppui. Yhteenvetona tutkimustuloksista mainittakoon, että haastatellut sateenkaariperheet kokivat kodin ja koulun välisen yhteistyön pääasiassa hyväksi ja toimivaksi. Avainsanat: sateenkaariperhe, koti, koulu, yhteistyö           Avainsanat: sateenkaariperhe, koti, koulu, yhteisty