Sitoutumattomuus vaihtoehtona poliittiselle puolueelle : monitapaustutkimus Tuusulan puolesta ja Järvenpää Plus -yhteislistojen vuoden 2017 kuntavaaliehdokkaiden motivaatiotekijöistä ehdokkuuden taustalla

Tutkimuksen kohteena ovat sitoutumattomat paikalliset ehdokaslistat (independent local lists) Suomen kontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa uutta tietoa sitoutumattomien ehdokkaiden motivaatiotekijöistä ehdokkuuden taustalla. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu sitoutumattomien ehdokkaiden käsityksiä ja suhtautumista poliittisiin puolueisiin. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat vaaliehdokkuuden motivaatioteoriat (theories of candidate motivation). Sitoutumattomien ehdokkaiden motiiveja lähestytään tutkimuksessa ensisijaisesti kunnianhimoteorioiden (ambition theory) kautta. Niissä vaaliehdokkuuden keskeisenä motiivina pidetään halua vaikuttaa asioihin ja harjoitetun politiikan suuntaan yhteisössä. Tutkimus on toteutettu monitapaustutkimuksena (multiple case study). Tutkittaviksi tapauksiksi on valittu Tuusulan puolesta ja Järvenpää Plus -yhteislistojen kuntavaaliehdokkaat vuoden 2017 kuntavaaleissa. Tutkimuksen aineisto on kerätty haastattelumenetelmää käyttäen kymmeneltä tuusulalaiselta ja yhdeksältä järvenpääläiseltä sitoutumattomalta ehdokkaalta. Tutkimuksen keskeisin tulos on, että tuusulalaisten ja järvenpääläisten sitoutumattomien ehdokkaiden motiivit perustuivat vuoden 2017 kuntavaaleissa pääsääntöisesti asioihin (kuten esimerkiksi haluun vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon, opetuksen ja kasvatuksen palveluihin) ja paikallisuuteen. Tutkituissa tapauksissa sitoutumattomuus ei näyttäytynyt puolueisiin kohdistuvana protestina tai kritiikkinä, poiketen joistakin aikaisemman tutkimuksen asettamista ennakkokäsityksistä. Tutkimuksessa havaittiin sitoutumattomien ehdokkaiden ja puolueiden ehdokkaiden motiivien välillä monia samankaltaisuuksia. Tulosten valossa sitoutumattomien motivaatioperusta ei merkittävästi poikennut puolueiden ehdokkaiden motiiveista. Huomionarvoinen tutkimustulos oli myös sitoutumattomien pääsääntöisesti myönteinen tai neutraali suhtautuminen puolueisiin. Toteutetun monitapaustutkimuksen tulokset tukevat 2000-luvulla sitoutumattomien paikallisten ehdokaslistojen tutkimuksessa voimistunutta käsitystä siitä, että sitoutumattomissa ehdokaslistoissa on kyse monimuotoisesta poliittisesta ilmiöstä. Puolueisiin sitoutumattomuutta ei siksi pitäisi nähdä suppeasti vain puolueisiin kohdistuvana protestina tai kritiikin ilmauksena

EXTREFLOOD – tulvariskien hallinta yhdyskuntasuunnittelussa

Tutkimuksessa tarkasteltiin yhdyskuntasuunnittelun ja tulvariskien hallinnan välisiä yhteyksiä kunnissa. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa tähän liittyviä mahdollisuuksia, asenteita, ohjauskeinoja ja toimintatapoja sekä tarkastella tulvakysymyksiin liittyvää toimijoiden välistä yhteistyötä ja mahdollisia ristiriitoja. Tutkimusaineisto koottiin sähköpostikyselyllä, joka suunnattiin suurtulvatyöryhmän (2003) nimeämiin, merkittävimmillä tulvavahinkoalueilla sijaitseviin kuntiin. Kyselyaineistoa täydensivät ryhmähaastattelut. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että tulvariskien huomioiminen yhdyskuntasuunnittelussa jää kauaksi suurtulvatyöryhmän esittämästä tasosta. Tulvariskiä lisäävät kuntien rakentamispaineet sekä ranta-rakentamisen suuri suosio. Tulvariskien huomioimista vaikeuttavat lisäksi maankäytön suunnitteluun liittyvät ristiriidat. Tiedon taso tulvariskeistä vaihtelee kunnissa. Tietoa harvinaisista (HW 1/100) tulvatilanteista on kunnissa hyvin vähän. Ilmastonmuutoksen uhka otetaan todesta, mutta se ei ole vielä vaikuttanut tulvariskien uudelleenarviointiin. Tulvat huomioidaan paremmin asemakaavoituksessa kuin yleispiirteisissä kaavoissa. Ongelmana on, että koko vesistöalueen kattava tulvasuojelu vaatii kuntarajat ylittävää yhteistyötä. Maakuntakaavassa tulvariskien huomioiminen on kaikkein heikointa. Kaiken kaikkiaan kuntien valmiudet vaihtelevat, mikä korostaa alueellisten ympäristö-keskusten roolia tulvariskien hallinnassa. Alueellisten ympäristö-keskuksia pidetään kunnissa keskeisinä yhteistyökumppaneina tulvariskien hallinnassa ja yhteistyö ympäristökeskusten kanssa koetaan toimivaksi. Raportti on osa EXTREFLOOD –hanketta (EXTREFLOOD: Tulvavahinkojen ennaltaehkäisy – suurtulvien mallinnus, tulvaskenaariot ja tulvatiedon interaktiivinen välittäminen), jota ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriön ympäristöklusterin tutkimusohjelma vuosina 2003-2005. Raportin loppuun on koottu aiheeseen liittyviä jatkotutkimustarpeita

Sovittelu osana paikallisten ympäristökiistojen hallintaa - Maankäyttö ja ympäristökiistojen sovittelun kokeiluhankkeen (SOMARI) kokemuksia, tuloksia ja arviointia - TIIVISTELMÄ

Tämä julkaisu on erillinen tiivistelmä sähköisenä julkaisuna ilmestyneestä tutkimusraportista “Sovittelu osana paikallisten ympäristökiistojen hallintaa. Maankäyttö- ja ympäristökiistojen sovittelun kokeiluhankkeen (SOMARI) kokemuksia, tuloksia ja arviointia”. Aalto-yliopisto, maankäyttötieteiden laitos. (Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE+TEKNOLOGIA 9/2012, 153 s.). ISBN: 978-952-60-4685-3 (pdf). Raportin taustalla on Aalto-yliopiston toteuttama tutkimushanke (2010-2012), joka tarkasteli Suomen Sovittelufoorumi ry:n käynnistämiä ja toteuttamia ympäristösovittelun pilottikohteita. Sovittelupilotteja ja niiden tutkimusta rahoittivat Kunnallisalan kehittämissäätiö, ympäristöministeriö, Kuntaliitto, Turun kaupunki, Skanska, Rakennusteollisuus ry

Sovittelu osana paikallisten ympäristökiistojen hallintaa - Maankäyttö ja ympäristökiistojen sovittelun kokeiluhankkeen (SOMARI) kokemuksia, tuloksia ja arviointia

Tässä raportissa tarkastellaan Suomen Sovittelufoorumi ry:n (SSF) toteuttaman Sovittelu maankäyttö- ja ympäristöristiriidoissa (SOMARI) -hankkeen kokemuksia kolmesta pilottikohteesta. Raportin ensimmäisessä osassa johdannon jälkeen tarkastellaan Suomen Sovittelufoorumin SOMARI-kokeiluhanketta tutkimuskohteena: esitellään tutkimusta ohjanneet tutkimuskysymykset sekä aineistot ja menetelmät. Toisessa osassa esitellään lyhyesti ympäristösovittelun lähtökohtia ja ympäristökiistojen erityispiirteitä sovittelun näkökulmasta. Osa kolme sisältää tapaustutkimuskuvaukset sovittelun pilottikohteista: Saramäen jätehuoltokiista Turusta, hevostilan pitoon liittyvä naapuruuskiista Ylöjärveltä, sekä viimeisenä Eerikinkadun puutalon purkukiista Turusta. Osassa neljä esitetään tulokset SOMARI-hankkeen arvioinnista tarkastelemalla muun muassa sovittelussa saavutettuja lopputuloksia, prosessin järjestelyjä ja sovittelutiimin jäsenten rooleja. Osassa viisi esitetään tutkimuksen johtopäätökset. Lopuksi kiteytetään hankkeen opetukset ja esitetään suosituksia ympäristösovittelun kehittämiseksi suomalaisessa maankäyttö- ja ympäristökiistojen käsittelyssä. Hankkeen taustalla on SSF ry:n kiinnostus ja luottamus sovittelun muutosvoimaan ristiriitaisissa ja lukkiutuneissa tilanteissa sekä yhdistyksen piirissä virinnyt kiinnostus hyödyntää sovittelumenettelyä uusilla suomalaisen yhteiskunnan osa-alueilla – tässä tapauksessa paikallisten ympäristökiistojen käsittelyssä

Mining through controversies : Public perceptions and the legitimacy of a planned gold mine near a tourist destination

Highlights • Legitimacy and social licence to operate are key issues for land use policies. • Social debates related to land use planning in the mining sector are studied. • Public criticism can be a valuable asset for developing natural resource management. • The concept of legitimacy helps to connect social licence to operate with wider social concerns.The economic, social and ecological implications of the extraction of mineral resources have been increasingly discussed under the heading of the social licence to operate. In Finland, critical public framings characterized by impressions of failed economic promises, unreliable technology and environmental hazards have dominated the recent mining debate. Operators probing for opportunities to establish new mines have faced critical public reactions. Changes to legislation, natural resource management and corporate responsibility have been demanded in order to effectively address environmental concerns and local social acceptability issues. We studied media representations and planning documents in order to identify the variety of publicly presented concerns related to a planned gold mine and mining company's social licence to operate. Our case study focuses on the planning processes of a gold mine adjacent to an important tourist destination in the Kuusamo municipality in north-east Finland. We highlight the role of public debate on the formation and erosion of legitimacy and the fragility of the social licence to operate

Kalastuksen ja saimaannorpan suojelun yhteensovittaminen : Haasteet ja kehittämistarpeet

Työskentely norpan suojeluun liittyvissä ministeriöiden työryhmissä on kohdannut konfliktoitumiseen ja vastakkainasetteluihin liittyviä ongelmia kerta toisensa jälkeen. Luonnonsuojelulain nojalla saimaannorpan suojelu on ympäristöministeriön vastuulla, mutta kalastuksen rajoittaminen kuuluu maa- ja metsätalousministeriön toimialaan. Kalastuksen ja saimaannorpan suojelun yhteensovittaminen (KASSY) -hankkeessa tarkasteltiin yhteensovittamisen haasteita ja kehittämistarpeita. Aineistona hyödynnettiin asiakirjoja, työryhmien jäsenille lähetetyn kyselyn tuloksia sekä avainhenkilöiden haastatteluja. Hankkeen tulokset osoittavat, että saimaannorpan suojeluun ja kalastusasetuksiin liittyvät työryhmät eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Ryhmien toiminnassa pyritään periaatteessa erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseen, mutta niiden kokonaisarkkitehtuuri ja rakenne sekä käytännön toimintatavat ja asenteet eivät mahdollista tehokasta ongelmanratkaisua. Luottamuspula sidosryhmien välillä vaikeuttaa yhteistyötä. Nyt, kun norpan suojelun välitavoitteena ollut 400 yksilön kanta 2025 mennessä on saavutettu etuajassa, olisi ajankohtaista tarkastella paitsi tavoitteenasettelua, koko suojelustrategian kokonaisuutta ja sen arkkitehtuuria uudessa valossa – ja kehittää käytännöllisiä toimintamalleja konfliktinratkaisun ja yhteensovittamisen tueksi. Raportti sisältää joukon suosituksia sekä haastatteluista nousseita kehittämisehdotuksia. Hankkeen näkökulma ja aineistot liittävät tutkimuksen myös osaksi laajempaa keskustelua luonnonvaraisiin eläinlajeihin liittyvien konfliktien hallinnasta sekä monenvälisten työryhmämallien käytännöistä. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta maa- ja metsätalousministeriön näkemystä

Maankäytön konfliktit ja niiden ratkaisumahdollisuudet. Osa 1. Katsaus käsitteisiin ja kirjallisuuteen

Katsaus on osa ympäristöministeriön rahoittamaa tutkimusta Maankäytön konfliktit ja niiden ratkaisumahdollisuudet kaavoituksessa, jonka tavoitteena on selvittää suomalaisten maankäytön konfliktien piirteitä ja ratkaisumahdollisuuksia maankäytön suunnittelussa. Katsauksessa esitellään konflikteihin ja niiden ratkaisuun ja hallintaan liittyvää tutkimusta. Tavoitteena on löytää maankäytön konflikteja jäsentäviä määritelmiä ja näkökulmia, joiden pohjalta voidaan lähestyvä käytännöllisiä konfliktinratkaisun ongelmia. Omissa luvuissaan käsitellään maankäytön konfliktien erityispiirteitä ja konfliktien ratkaisun ja hallinnan malleja. Konfliktien ratkaisu ja hallinta on ajankohtainen aihe. Maankäyttö- ja rakennuslain pyrkimys vuorovaikutuksen lisäämiseen korostaa paikallisten toimijoiden valmiuksia ja keskinäisten suhteiden merkitystä kaavoituksessa. Vuorovaikutus voi kuitenkin merkitä paitsi yhteistyön helpottumista myös jännitteiden ja ristiriitojen puhkeamista konflikteiksi. Tästä syystä erilaisia konfliktien ratkaisun ja hallinnan keinoja tarvitaan maankäytön suunnittelussa entistä kipeämmin

Tenon kalastussopimuksen vaikutukset : sopimuksen toimivuuden arviointi eri osapuolten näkökulmasta

Tämä raportti on osa laajempaa Suomen ja Norjan välisen 1.5.2017 solmitun Tenojoen kalastussopimuksen toimivuuden arviointia. Työssä on koottu ja jäsennetty eri osapuolten näkemyksiä sopimuksen toimivuudesta ja sen vaikutuksista. Lisäksi työssä on kerätty osapuolten näkemyksiä kalastussopimuksen muutostarpeista sekä kalastussäännön tarkistamista koskevasta prosessista ja siihen osallistumisesta. Tenon sopimuksen päätavoite, lohikantojen elinvoimaisuuden turvaaminen, hyväksytään yleisesti, mutta kalastusrajoitukset, joilla tavoitteeseen pyritään on koettu eri syistä ongelmallisiksi ja epäoikeudenmukaisiksi. Eri osapuolten kalastukseen, kulttuurin harjoittamiseen ja yritystoimintaan liittyvien vaikutusten lisäksi haastatteluissa nousi esiin periaatteellisia oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen liittyviä perusoikeudellisia kysymyksiä. Sopimusta ja sen toimeenpanoa on kritisoitu sekä saamelaisten kulttuuristen oikeuksien että kiinteistönomistajien omaisuudensuojan näkökulmasta. Sopimus on käynnistänyt kamppailun kalastusoikeuksien määrittymisestä, mikä ruokkii jännitteitä ja ristiriitoja osapuolten välillä. Periaatteellisten kysymysten ohella Tenon sopimus sisältää kalastusjärjestelyihin liittyviä ongelmia, joita on helpompi ratkoa. Haastateltavat toivat esiin monia ehdotuksia kalastusjärjestelyiden parantamiseksi ilman, että toimet vaikuttaisivat lohikantoihin kielteisesti. Haastatteluista ja työpajasta saatiin myös useita ehdotuksia ja toimintatapoja, joiden pohjalta tulevaa kalastussääntöä koskevaa neuvotteluprosessia voidaan suunnitella. Työ perustuu osapuolten edustajien haastatteluihin, Utsjoella 23.1. 2020 pidetyn työpajan tuloksiin sekä haastateltavilta saatuihin dokumentteihin. Työn on toteuttanut Akordi Oy