& Työryhmä

Faehnle, Maija

Kotilainen, Juha

Peltonen, Lasse

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

”Tää oli reiluudessaan ihan toiselta planeetalta kuin aiemmat osallistuvat prosessit.”– Jyväskylän metsäohjelman valmistelun osallistujaYhteistoimintaPäätä ja toteuta yhdessäKylläKylläOnko sidosryhmien sitoutuminenolennaista?OsallistaminenOsallistaEi  l iKylläTarvitaanko yhteistä ongelman-ratkaisua ja toimeenpanoa?KuuleminenKuuntele ja kokoa näke-mykset EiOvatko osallisten näkemykset tiedossa?TiedottaminenJaa tietoa   EiOsallistamisen ja yhteistyön valinnatYhteistoiminnan periaatteita:● Pohjautuu ongelmatilanteen analyysiin● Tuo yhteen monia osapuolia ja risteäviätavoitteita● Toteutuu vaiheittain etenevässä yhteistyössä● Hyödyntää fasilitointia erityisesti ristiriitaisissakysymyksissä● Perustuu neuvottelevaan ongelmanratkaisuun● Tähtää konkreettiseen lopputulokseen● Helpottaa monenvälistä toimeenpanoaYmpäristöongelmien ratkaiseminen edellyttää julkisen hallinnon, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhteistoiminnallisen hallinnan periaatteita noudattamalla voidaan yleensä parantaa valmistelun tietopohjaa, tukea toimijoiden välistä luottamusta sekä edistää päätösten toimeen-panoa ja hyväksyttävyyttä. Tämä julkaisu kokoaa strategisen tutkimuksen CORE-hankkeessa (Yhteis-toiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristö-päätöksenteossa) kertyneitä oppeja ja suosituksia yhteistoiminnan kehittämisestä. Julkaisu on suunnattu erityisesti julkisen hallinnon toimijoille.Kuva 1. Yhteistoiminta laajentaa toimintatapojen valikoimaa päätöksenteossa ja sen valmistelussa.Hei viheliäisten haasteiden ratkaisija!Yhteistoiminnalliset prosessit auttavat haasteellisessa ympäristöpäätöksenteossa – ohuesta osallistumisesta yhteiseenongelmanratkaisuunPerustuslaki velvoittaa turvaamaan kansalaisille laajat osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet elinympäristöä koskevassa päätöksenteossa. Lainsäädännön edellyttämiä osallistumis-menettelyitä on usein perusteltua syventää, jotta voidaan edistää suoria dialogeja, vuorovaikutusta ja toimijoiden keskinäistä luottamusta.Esimerkiksi kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) sääntely luo hyvän kehyksen moniääniselle suunnittelulle. Konfliktiherkissä hankkeissa vuorovaikutus on usein perusteltua suunnitella ja aloittaa jo ennen muodollisten menettelyjen (kuten YVA- ja malminetsinnän lupaprosessit) vireilletuloa ja viranomaiskuulutuksia. Lainsäädännöllä voidaan myös kannustaa tapauskohtaisesti sovitettujen vuorovaikutteisten mallien käyttöön. Toiminnan kulttuuria eivät kuitenkaan suoraan muuta pykälät vaan niiden soveltamisen prosessit ja yhteistyöhalu.Lainsäädäntö turvaa osallistumisoikeudet, mutta ei estä vuorovaikutuksen syventämistä yhteistoiminnallaCORE-hankkeessa etsimme, kehitimme ja kokosimme edellä kuvattuja periaatteita ja työkaluja soveltavia ratkaisuja käytännön tapaustutkimuksissa.Uuden rahankeräyslain valmistelussa sidosryhmät saivat jo valmistelun alussa aktiivisen roolin lakiin liittyvien haasteiden ratkaisijoina. Työpajoissa sidosryhmät tunnistivat eriäviä intressejä ja neuvottelivat vaihtoehdoista. Tuloksena oli laki, joka sai laajan sidosryhmien tuen taakseen. Osallistujat kokivat tulleensa poikkeuksellisen hyvin kuulluiksi.Jyväskylän metsäohjelmassa onnistuttiin nivomaan metsien suojelun laajentamisen ja taloudellisen metsänhoidon periaatteet strategisiksi linjauksiksi. Ohjelman laatineessa työryhmässä oli edustajia kaupungilta, metsäsektorilta, tutkimuksesta sekä ympäristö- ja asukasjärjestöistä. Onnistumisen avaintekijöitä olivat toimijoiden sitoutuminenprosessiin sekä ulkopuolinen fasilitointi.Puolueeton fasilitaattori piti keskustelun raiteilla ja huolehti, että kaikki näkökulmat otettiin huomioon. Osallistujat kokivat prosessin hyvin reiluksi perinteiseen osallistumiseen verrattuna.Laajasti hyväksyttyjä päätöksiä ja reiluuden kokemuksiaKuva 2. Yhteistoiminnassa pureudutaan ääneen lausumattomiin tarpeisiin.Näkyvä,ääneen lausuttuVaatimukset,valmiit ratkaisu-ehdotuksetIntressit,tarpeetNäkymätön, puhumaton”Oli jopa sieltä pois tullessa joskus sellanen, että vau: suomalainen yhteiskunta toimii, tääon demokratiaa ja järkevä tapa valmistella.”– Rahankeräyslain valmistelun osallistujaErilaisia tavoitteita ajavat osapuolet takertuvat usein omiin ja toistensa vaatimuksiin ja kannanottoihin. Valmiit ratkaisuehdotukset johtavat helposti juupas-eipäs-kinaamiseen ja vesitettyihin kompromisseihin.Tehokkaampia ja luovempia ratkaisuja voi löytyä, jos osapuolet pystyvät ymmärtämään paremmin sekä omia että toistensa tarpeita ja sovittamaan niitä yhteen (kuva 2). Huomio osapuolten tarpeisiin ja intresseihinPROSESSIN TARKOITUSTiedottaminen Tiedon lisääminen ja kokoaminenNeuvot, suosituksetJaettu päätöksentekoYhteinen toimeenpanoESIMERKKEJÄ Tiedotteet, tiedotustilaisuudetKyselyt, lausuntopyynnöt, tiedon koonti tilaisuuksissaYhteistyö-ryhmät, neuvoa-antavat raaditFasilitoidut neuvottelut, sovitteluKumppanuudet KOOLLEKUTSUJAN LUPAUS OSALLISTUJILLE Pidämme teidät tietoisina prosessin etenemisestä ja ratkaisuista. Kuulemme ja tunnustamme kertomanne asiat. Pidämme teidät tietoisina prosessin etenemisestä. Kerromme, miten panoksenne on vaikuttanut ratkaisuun.Turvaudumme neuvoihinne ja innovaatioihinne ratkaisujen muotoilemiseksi. Otamme neuvonne ja suosituksenne päätöksissä huomioon mahdollisimman perusteellisesti.Päätöksen teette te löytäessänne neuvottelussa yhteisen näkemyksen ratkaisusta.Teemme toimeenpanosta kanssanne sopimuksen ja toteutamme osuutemme siitä, mitä sovimme.Taulukko 1. Yhteistoiminta sopii prosesseihin, joissa tavoitteen saavuttaminen vaatii yhteistä valmistelua, päätöksentekoa ja toimeenpanoa.”Ilman ulkopuolista sovittelijaa oltaisiin ehkä juututtu niihin umpikujiin.”– Jyväskylän metsäohjelmaprosessin osallistujaProsesseissa sovitetaan yhteen todellisia tarpeita ja huolenaiheita, jotka ovat osapuolten vaatimusten taustalla. Yhteistoiminnalliset prosessit ovat luonteeltaan tavoitteellisia ja neuvottelevia (ks. taulukko 1) – eivät pelkkää keskustelua tai ohutta “osallistamista”. Ratkaisujen aikaansaamiseksi on välttämätöntä saada keskeiset osapuolet mukaan neuvottelupöytään. Näitä ovat toimijat, jotka voivat edistää tai estää ongelman ratkaisemista. Kun osapuolet tuottavat tietoa yhdessä, he voivat muodostaa jaettua ymmärrystä tilanteissa, joissa tiedon tarpeista ja tulkinnasta on erilaisia näkemyksiä. Koko prosessia tyypillisesti ohjaa kaikkien osapuolten puolueettomaksi kokema fasilitaattori. Fasilitaattorin rooli voi olla ratkaiseva, jos osapuolten välinen luottamus on vähäistä. Fasilitaattori voi myös auttaa osapuolia omien tavoitteiden selventämisessä ja keskinäisten riippuvuuksien tunnistamisessa.Aina yhteistä ratkaisua ei synny. Näissäkin tilanteissa fasilitoitu vuoropuhelu voi lisätä yhteisymmärrystä ongelmista sekä parantaa osapuolten välisiä suhteita, keskusteluyhteyttä ja luottamusta.  Kimuranttien ongelmien ratkaiseminen lähtee siitä, että tunnistetaan osapuolten keskinäisriippuvuus. Yhteistoiminnallinen hallinta on käytännöllinen lähestymistapa silloin, kun tehdään ja toimeen-pannaan yleiseen etuun tähtääviä päätöksiä tilanteissa, joissa ongelman ratkaiseminen vaatii toimijoilta yhteistyötä ja sitoutumista (ks. kansikuva). Yhteistoiminnallisissa prosesseissa pyritään maksi-moimaan kaikille osapuolille koituvat hyödyt ja minimoimaan haitat.Yhteistoiminnassa osapuolet tunnustavat riippuvuuden toisistaanYmpäristöongelmien ratkaiseminen edellyttää usein monien risteävien intressien yhteensovittamista. Toimijoilla voi olla erilaisia käsityksiä ongelman luonteesta ja siitä, mitä tietoa ratkaisut edellyttävät tai miten niistä päätetään. Kamppailut ongelmien määrittelystä sekä vaikutusten ja vastuiden kohdentumisesta synnyttävät toimijoiden välisiä jännitteitä, jotka voivat äityä konflikteiksi. Laajasti hyväksyttäviä ratkaisuja on vaikea saavuttaa, jos tarpeellista tietoa puuttuu ja käsittelemättömät ristiriidat hidastavat prosesseja. Lisäksi kokemus hallinnon tarjoamien vaikuttamismahdollisuuksien näennäisyydestä murentaa luottamusta päätöksentekoon. Kimurantteja ongelmia ei kukaan ratkaise yksin                                                                                                                                                                                                                                                   Suositukset Suunnittele yksittäistentilaisuuksien sijaan prosessejaja niiden kokonaisuutta. Yhteistyö onnistuu vain, jossiihen on panostettu prosessien alkuvaiheessa. Kun prosessitsuunnitellaan hyvin, säästyyyleensä resursseja ja tuleevähemmän valituksia. Käytä yhteistoiminnallisiamenettelyjä ongelmissa, joitaorganisaatiosi ei voi ratkaistayksin. Yhteistoiminnallisetmenettelyt parantavat yleensävalmistelun tietopohjaa ja voivatedistää päätösten toimeen-panoa ja hyväksyttävyyttä.Yhteistoiminnalla voidaan löytääkäytännöllisiä ratkaisuja myöspolarisoituneisiin kysymyksiin. Kehitä ja resurssoiyhteistoiminnan osaamistaomassa organisaatiossasi. Yksittäiset asiantuntijattarvitsevat kokoonkutsumisen,verkostojen johtamisen,neuvottelun, konfliktin-ratkaisun ja fasilitoinnin taitoja,jotta viranomaisen rooli voilaajentua yhteistoiminnalliseen suuntaan. Varmistamahdollisuus myös ulko-puolisen fasilitoinninhyödyntämiseen. Hyödynnä yhteistoiminnallistavaikutusten seurantaa tiedonymmärrettävyyden jaluottamuksen parantamisessaerityisesti kiistanalaisissakysymyksissä. Yhteistoimin-nallinen ympäristövaikutustenseuranta paikkaa perinteisenseurannan puutteita. Paikallisenyhteisön ottaminen mukaanseurannan eri vaiheisiin voiparantaa tiedon ymmärrettä-vyyttä ja rakentaa toimijoidenvälistä luottamusta.Kannusta yhteis-toiminnallisten menetelmienhuomioon ottamiseen sääntelyssä ja ohjeissa, jotkamäärittelevät suunnittelun japäätöksenteon prosesseja.Esimerkiksi sidosryhmien jaintressien kartoittaminen ontarpeellinen vaihe kaikkienosallistumis- ja yhteistyö-prosessien suunnittelussa.Lisätietoa Peltonen, L. Faehnle, M., Saarikoski, H., Hannonen, P., Kotilainen,J.M., Litmanen, T., Luoma, E., Peltola, T. 2021. Ohuestaosallistumisesta yhteiseen ongelmanratkaisuun – tiekartta kohtiyhteistoiminnallisempaa Suomea. Suomen ympäristökeskus.bit.ly/coretiekarttaKotilainen, J.M., Peltonen, L., Sairinen, R. 2021.Yhteistoiminnallinen ympäristöhallinta erityispiirteineen jasovelluksineen. Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XIV2021. Heinilä, A. Pölönen, I., Belinskij, A. 2021. Yhteistoiminnallisuusympäristöoikeudellisissa suunnittelumenettelyissä.Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XIV 2021 Demirbas, S., Lahdenperä, S., Peltonen, L., Saarikoski, H., Jauhiainen, J., Heiskanen, H., Vaara, E., Airaksinen, J. 2022. Enemmän irti kuulemisprosessista: kohti yhteistoiminnallisia menettelyjä lainvalmistelussa. Oikeusministeriön julkaisuja, selvityksiä ja ohjeita 2022. Oikeusministeriö, Helsinki. collaboration.fi Lasse Peltonen, Itä-Suomen yliopisto, lasse.peltonen@uef.fi ISBN 978-952-11-5467-6 (PDF) ISBN 978-952-11-5468-3 (pain.) Kirjoittajat: Lasse Peltonen, Juha Kotilainen, Maija Faehnle & työryhmä Julkaisija: Suomen ympäristökeskus 2022 Taitto: Piritta Hannonen, Et May Oy Taustakuva: Shutterstock 

Yhteistoiminnalliset prosessit auttavat  haasteellisessa ympäristöpäätöksenteossa  – ohuesta osallistumisesta yhteiseen ongelmanratkaisuun

https://helda.helsinki.fi/bitstream/10138/343746/1/Core_hankkeen_politiikkasuositukset.pdf

Yhteistoiminnalliset prosessit auttavat haasteellisessa ympäristöpäätöksenteossa – ohuesta osallistumisesta yhteiseen ongelmanratkaisuun

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto