Tiedonhallinta hyvinvointialueiden tiedon laadun kehittämisessä

Vuoden 2023 alussa tapahtuva Sote-uudistus johtaa mittaviin hallinnollisiin uudistuksiin. Soteuudistuksen myötä hyvinvointialueiden tietojohtamista ja kansallista sote-tietopohjaa kehitetään Toivo-ohjelmassa. Lisäksi hyvinvointialueen järjestämislaki (2021/612) 29 § määrää sote-alueiden velvollisuuden seurata palveluiden tarvetta, saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta. Tiedon laadulla on suuri merkitys hyvinvointialueen tietojohtamisessa ja lain määräämien tehtävien toteuttamisessa. Hyvinvointialueen tiedon laatua voidaan kehittää sen tiedon hyödyntämisen prosessin vaiheissa: kirjaaminen, tiedonhankinta, käsittely, analyysi ja jakelu. Tämän työn tarkoituksena on selvittää miten tiedonhallintaa voidaan hyödyntää hyvinvointialueiden tiedon laadun kehittämisessä. Tiedonhallinta on toimintaa, jonka ensisijainen tarkoitus on määrittää organisaation tietoon liittyvät käytännöt, toimintatavat, määritykset ja vastuut. Tiedonhallinnan merkitys on kasvanut yhä enemmän tiedon määrän kasvun myötä. Tutkimusongelmasta on muodostettu päätutkimuskysymys: Miten tiedonhallinnan avulla voidaan tukea hyvinvointialueen tiedon laadun kehittämistä? Työn keskeisiä käsitteitä on tiedonhallinta, tiedon laadun mittaaminen sekä VIRTA-arkkitehtuuri, johon sisältyy Data Vault 2.0 mukaisen Error Martin toteutus. Tämä tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena hyödyntäen Finkin systemaattista kirjallisuuskatsausmallia. Poiketen Finkin mallin vaiheista aineistoa on haettu myös muualta kuin tieteellisistä tietokannoista. Hyvinvointialueiden nykytilaan liittyviä haasteita ja tiedon raportointiin liittyviä vaatimuksia löytyy kansallisten toimijoiden, kuten DigiFinland, THL ja Valvira, julkaisuista. Lisäksi Tilastokeskus on määrittänyt Tiedon laatukehikko -hankkeessa tiedon laatukriteerit, joita on hyödynnetty tutkimuksessa. Tiedonhallintaan liittyvä aineisto on enimmäkseen englanninkielistä. Tutkimuksessa käsitellään ensiksi tiedonhallinnan teoriaa, jonka jälkeen määritetään hyvinvointialueiden tiedon hyödyntämisen prosessin vaiheet ja tiedon laatuun liittyvät haasteet. Tiedonhallinnan teoria jaettiin tiedonhallinnan kypsyystasoihin ja onnistumisen kriittisiin tekijöihin, tiedonhallinnan rooleihin, tiedonhallinnan prosesseihin ja periaatteisiin ja tiedon laatukriteereihin ja periaatteisiin. Tiedonhallinnan teorian jälkeen käsitellään hyvinvointialueiden tiedon käsittelemisen prosesseja ja tiedon laadun haasteita. Tutkimuksen tuloksena luotiin kokonaisuus, jota hyvinvointialueet voivat soveltaa tiedon laadun kehittämiseen. Tiedonhallinnan roolien ja päätösalueiden määrittämiseen voidaan hyödyntää RACI-taulukkoa. Tutkimustuloksissa RACI-taulukon roolit ja päätösalueet on yhdistetty jo olemassa oleviin hyvinvointialueen tiedon hyödyntämisen prosesseihin. Näin tekemällä tiedonhallinnan implementointi osaksi toimintaa tehdään mahdollisimman helpoksi. Jokaisessa päätösalueessa otetaan huomioon myös mitä tiedonhallinnan onnistumisen kriittisiä tekijöitä täytyy ottaa huomioon, jotta tiedonhallinnan toteutuminen onnistuu. Ehdotetut toimenpiteet liittyvät kirjaamiseen liittyvien prosessien, standardien ja vastuiden määrittämiseen, tietovarastossa laadun tarkistamiseen Error Martin avulla ja tiedon laadun mittaamiseen ja raportointiin

Okei-dialogipartikkelin käyttötavoista keskustelussa

Tutkielmassa tarkastellaan partikkelin okei käyttöä arkisessa keskustelussa. Metodina käytetään keskustelunanalyysia ja hyödynnetään erityisesti aiempaa tutkimusta dialogipartikkeleista. Aineistona on käytetty tutkielman tekijän itse videoimaa ja litteroimaa Keskisuomalaisessa Osakunnassa käytyjä monenkeskisiä keittiökeskusteluja. Aineiston avulla on selvitetty, miten ja missä merkityksissä okei-partikkelia käytetään vuorovaikutuksessa. Kuuden ja puolen tunnin aineistossa on 114 okei-tapausta, joissa okeita käytetään keskustelussa osana lausetta predikatiivina tai adverbiaalina, osana vuoroa referoinnissa sekä dialogipartikkelina jälkijäsenenä, tyhjän tilan täyttäjänä ja kolmannen position vuorona. Lisäksi tutkielmassa on havainnoitu okein käyttöä osana dialogipartikkeliketjua. Tällöin okeita käytetään tyypillisesti dialogipartikkelin aa kanssa. Okeita käytetään myös muilla tavoin, mutta tutkielmassa on keskitytty aineistosta esiin nouseviin käyttötapoihin. Fokuksessa on okein käyttö kolmannen position vuorona kysymys–vastaus-vierusparin jälkeen kahdenlaisessa laajemmassa toimintajaksossa: osana keittiössä meneillään olevaa ruoanvalmistusta ja osana vapaata jutustelua. Vastaanottamalla saamansa vastauksen okei-partikkelilla, kysyjä merkitään vastaus vastaanotetuksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Suurin ero kahden toimintajakson välillä on siinä, päättyykö topiikki okein jälkeen vai ei. Kun keskustellaan ruoanlaittoon liittyvistä toimista, okei voi päättää topiikin, kun taas jutustelun yhteydessä topiikki ei näytä koskaan päättyvän okeihin. Ero toimintajaksojen välillä käy selväksi erityisesti silloin, kun okei muodostaa vuoron yksin. Aineiston perusteella topiikkia voi jatkaa okein jälkeen kuka tahansa läsnä olevista henkilöistä. Tutkielman perusteella okei on dialogipartikkeli, jota käytetään ensisijaisesti hyväksymään neutraalisti saatu vastaus, mutta jolla voidaan korostaa myös saadun tiedon uutuusarvoa. Tutkielmassa luodaan pohjaa okei-tutkimukselle, jota on mahdollista jatkaa tarkemmin arkikeskusteluaineiston avulla ja laajentaa institutionaalisen ja sosiaalisen median vuorovaikutukseen

Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet : Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992-2018

Huumeet ovat tulleet aikaisempaa tutummaksi ilmiöksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Henkilökohtainen kosketuspinta on laajentunut joko omakohtaisten huumekokeilujen tai käyttäjän tuntemisen kautta. Tämä on vähentänyt huumeita kohtaan tunnettuja pelkoja ja johtanut asenteiden lieventymiseen. Asenteet ja mielipiteet ovat muuttuneet erityisesti kannabiksen kohdalla. Muihin huumeisiin tai niitä käyttäviin henkilöihin suhtaudutaan selvästi kriittisemmin. Reilussa kahdessa vuosikymmenessä suomalaisten huumeiden käyttö on yleistynyt voimakkaasti ja käyttöön on tullut joukko uusia aineita. Eniten on yleistynyt kannabiksen käyttö, josta on tullut suosittua erityisesti 25 34-vuotiaiden nuorten aikuisten miesten keskuudessa. Myös muiden aineiden (esimerkiksi stimulantit amfetamiini, ekstaasi ja kokaiini sekä psykedeelit LSD ja huumaavat sienet) kokeilukäyttö on lisääntynyt erityisesti 2010-luvulla, mutta niiden käyttö jää kannabista huomattavasti matalammalle tasolle. Käytössä on merkittäviä ikä- ja sukupuoliryhmittäisiä eroja. Suomalaisten huumeiden käyttöä ja huumeasenteita on selvitetty säännöllisesti toistettujen väestötutkimusten avulla 1990-luvun alusta lähtien. Raportissa esitetään vuosina 1992, 1996, 1998, 2002, 2006, 2010, 2014 ja 2018 toteutettujen kyselyjen tuloksia

Pikkuvarsan hoitaminen ja opettaminen : Opetusmateriaalia Hingunniemeen

Hevosen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että sitä hoidetaan ja käsitellään oikein syntymästä lähtien. Opinnäytetyössä keskitytään varsan elämään syntymästä vieroitusikään asti. Kirjalliseen raporttiin ja videoille on koottu pikkuvarsan hoitamiseen ja opettamiseen olennaisesti liittyvät asiat. Pikkuvarsan oikeanlainen hoitaminen koostuu emän asiallisesta hoitamisesta tiineysaikana, hyvin suunnitellusta ruokinnasta, oikein toteutetuista loishäädöistä ja rokotuksista, sekä asianmukaisesta kavionhoidosta. Ennen vieroitusikää varsalle olisi hyvä opettaa talutettuna kulkeminen, jalkojen nostaminen ja peseminen, sekä kiinnisidottuna seisominen. Vieroitus on varsalle stressaavaa ja sen toteuttamiselle on olemassa erilaisia käytäntöjä. Jotta vieroitus toteutuisi mahdollisimman sujuvasti, tulee siinä huomioida joitakin olosuhteisiin ja ruokintaan liittyviä seikkoja. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen hevostaloudenyksikkö. Opinnäytetyö koostuu kirjallisesta raportista sekä kolmestatoista videoleikkeestä, joita voidaan käyttää osana Hingunniemen hevostalouden opetusta. Varsoille tehtävät hoitotoimenpiteet ja harjoitukset toteutetaan Hingunniemen käytäntöjen mukaisesti, kuitenkin huomioiden joitakin vaihtoehtoja. Videot ja kirjallinen raportti julkaistaan kaikille avoimessa sähköisessä oppimisympäristössä Virtuaalikylässä (www.virtuaali.info). Pikku varsan hoitamisesta ja opettamisesta ei ole aikaisemmin tehty videomateriaalia, joten tällainen toteutustapa koettiin tarpeelliseksi hevostalouden opetuksessa. Ennen videoiden julkaisemista Hingunniemen opiskelijat arvioivat videoiden sisällön ja laadun. Tämän perusteella videoiden todettiin olevan hyvää opetusmateriaalia. Videoleikkeiden ollessa osa toiminnallista opinnäytetyötämme, kerromme raportissa myös videokuvaamisen perusasioista sekä huomioitavista seikoista talliympäristössä kuvattaessa. Videoleikkeet ovat Virtuaalikylän nettisivuilla osoitteessa http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=12&sivu_id=360.For the future of the horse it is important that it is cared for and handled right from the moment it is born. The thesis focuses on the life of the foal from birth to weaning. The written report and videos aims at gathering together the essential issues of the caring and teaching of the little foal. The correct looking after of the little foal consists of appropriate care of the mare during gestation, well planned feeding of foal, correctly done de-worming and vaccinations and proper hoof care. Before weaning it is good to train the foal how to move in a leash, leg elevation and washing as well as standing whilst tied. Weaning is a stressful event for the foal, and there are different practices for its implementation. That weaning would succeed as smoothly as possible, factors related to some circumstances and feeding should be taken into account. The partner of our thesis is the horse management unit of the Upper-Savo vocational college in Hingunniemi. The thesis consists of a written report and thirteen video clips, which can be used as a part of Hingunniemi´s horse management teaching. Procedures done to the foals and exercising of the foals are implemented in accordance with the practices of Hingunniemi, taking into account however including some options. Videos and written report will be published in all open e-learning environments Virtuaalikylä (www.virtuaali.info), which is open for everyone. Video material of the caring and training of little foals has not been done before, so such a method of implementation was considered as being necessary in the teaching of horse management. The students of Hingunniemi evaluated the content and quality of the videos before they were published. On the basis of this the videos were proved to be good teaching material. Video clips being part of the functional thesis we tell in the report the basics of video recording as well things which must be noted while recording in a stable environment. Videoclips are on Virtuaalikylä’s websites http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=12&sivu_id=360

Perioperatiivisen sairaanhoitajan asiantuntijuus intraoperatiivisessa vaiheessa

Tämän opinnäytetyön aiheena oli perioperatiivisen sairaanhoitajan asiantuntijuus intraoperatiivisessa vaiheessa. Tarkoituksena oli selvittää, minkälaista asiantuntijuutta perioperatiiviselta sairaanhoitajalta vaaditaan intraoperatiivisessa vaiheessa ja miten perioperatiivinen sairaanhoitaja voi kehittyä intraoperatiivisen vaiheen asiantuntijaksi. Opinnäytetyö toteutettiin teoreettisena työnä kirjallisuuskatsausta hyödyntäen. Aineistona käytettiin perioperatiivisen sairaanhoitajan asiantuntijuutta tai ammatillista osaamista käsittelevää kirjallisuutta. Aineisto kerättiin sähköisistä tietokannoista, joita olivat Aleksi, Linda, Ovid, EBSCO ja Science Direct. Lisäksi tietoa etsittiin manuaalisesti Hoitotiede-, Tutkiva hoitotyö-, Pinsetti- ja Spirium-lehdistä. Aineistonkeruu tuotti 14 työhön sopivaa aineistoa, joihin siältyi yksi suomalainen väitöskirja ja neljä suomalaista pro gradu-työtä sekä neljä suomenkielistä ja viisi englanninkielistä artikkelia. Aineiston analysoinnissa käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan perioperatiivisilta sairaanhoitajilta intraoperatiivisessa vaiheessa vaadittavaan asiantuntijuuteen sisältyvät kliininen osaaminen, tiimityö ja kommunikointi, potilasturvallisuus, tilannehallinta ja tietojen yhdistäminen sekä päätöksenteko. Perioperatiivisen sairaanhoitajan asiantuntijaksi kehittymiseen taas liittyvät perehdytys, työssä oppiminen ja tiimissä kehittyminen, itsenäinen oppiminen sekä asiantuntijuuden ylläpitäminen. Aineistossa korostuivat etenkin toimivan tiimityön ja tehokkaan perehdytyksen merkitys. Tässä opinnäytetyössä saatuja tuloksia voivat hyödyntää hoitotyön opiskelijat ja hoitohenkilökunta. Tuloksia voidaan hyödyntää myös perioperatiivista koulutusta suunniteltaessa ja perioperatiivisten yksiköiden perehdytysohjelmia kehitettäessä.The aim of the thesis is the expertise of a perioperative nurse in intraoperative nursing. The purpose of the thesis was to find out what kind of expertise a perioperative nurse needs in intraoperative nursing and how a perioperative nurse can become the expert of intraoperative nursing. This thesis is a literature review. The information was collected from databases such as Aleksi, Linda, Ovid, EBSCO and Science Direct. In addition information was gathered from journals like Hoitotiede, Tutkiva hoitotyö, Pinsetti and Spirium. The material of the thesis contained 14 studies. It consisted of one Finnish doctoral thesis, four Finnish Master’s theses and four Finnish research articles and also five English research articles. The material was analyzed by using content analysis. The results of the thesis show that the expertise of a perioperative nurse included clinical skills, teamwork and communication, patient safety, situational knowledge and connecting information and decision making. Furthermore, in order to become an expert mentoring, learning by doing and development within a team, individual learning and maintaining the expertise were considered important as well. Particularly functional teamwork and effective mentoring were highlighted. Students and personnel of nursing can make good use of the results. The results can also be used when planning perioperative education and developing mentoring programs

Vaikutusten ennakkoarviointi ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kunnissa

Päätösten vaikutusten ennakkoarviointi kuuluu kuntien lakisääteiseen terveyden distämistyöhön. Vaikutusten ennakkoarviointi on menetelmä kuntien päätöksenteon tueksi: sen tavoitteena on selkeyttää päätöksentekoa, auttaa hahmottamaan päätösten vaikutuksia kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä nostaa esille erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin toteutus on vaihdellut kunnissa. Taustalla voivat olla kuntien erilaiset tavat järjestää sosiaali- ja terveyspalveluita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyminen tulevaisuudessa maakunnille voi entisestään haastaa kuntien terveyden edistämistä ja vaikutusten ennakkoarviointia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistavan yhteyttä päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin toteuttamiseen kunnissa. Lisäksi selvitettiin eri taustatekijöiden yhteyttä vaikutusten ennakkoarvioinnin toteutumiseen. Tutkimuksessa käytettiin aineistona Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2019 toteuttamaa tiedonkeruuta kunnan johdolle väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Tiedonkeruuseen vastasi 93 prosenttia (n=273) kaikista Manner-Suomen kunnista. Aineiston kuvailussa on käytetty frekvenssejä sekä keskilukuja. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistavan ja taustamuuttujien yhteyttä vaikutusten ennakkoarviointiin selvitettiin ensin ristiintaulukoinnin, khiin neliö -testin sekä Fisherin testin avulla ja sitten edelleen logistisella regressioanalyysillä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapa oli yhteydessä päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin toteuttamiseen kunnissa. Itsenäisesti terveyspalvelut järjestävät kunnat ja vastuukunnat olivat aktiivisempia vaikutusten ennakkoarvioinnissa kuin kuntayhtymän jäsenkunnat ja järjestämisvastuun siirtäneet kunnat. Itsenäisesti palvelut järjestävät kunnat ja vastuukunnat olivat vastuun siirtäneitä kuntia todennäköisemmin käyttäneet ennakkoarviointimenetelmää lautakuntapäätösten valmistelussa ainakin joillakin toimialoilla. Itsenäisesti palvelut järjestävät kunnat olivat myös todennäköisemmin tehneet päätöksen ennakkoarviointimenetelmän käytöstä vastuun siirtäneisiin kuntiin verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistavan yhteys vaikutusten ennakkoarviointiin katosi, kun logistiseen regressiomalliin lisättiin kunnan koko, kuntaryhmitys, huoltosuhde tai suhteellinen velkaantuneisuus. Tästä voidaan päätellä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapa ei yksistään selitä kuntien välistä vaihtelua vaikutusten ennakkoarvioinnin toteuttamisessa. Taustatekijöistä erityisesti kunnan koko ja kuntaryhmitys olivat yhteydessä vaikutusten ennakkoarviointiin. Suuret kunnat olivat pieniä kuntia todennäköisemmin esimerkiksi tehneet päätöksen vaikutusten ennakkoarvioinnin käyttämisestä ja vastaavasti kaupunkimaiset kunnat käyttivät maaseutumaisia kuntia todennäköisemmin ennakkoarviointimenetelmää suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ainakin joillakin toimialoilla. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttää siltä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtäminen yhteistoiminta-alueelle luo haasteita päätösten vaikutusten ennakkoarviointiin kunnissa. Päätöksenteon ja sosiaali- ja terveysalan asiantuntijuuden siirtyminen kunnasta voi heikentää päätöksentekoelinten kykyä tunnistaa ja käsitellä kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä vaikutuksia. Kunnan väestömääräinen koko ja kaupungistumisaste heijastuvat myös mahdollisuuksiin toteuttaa vaikutusten ennakkoarviointia. Suurissa ja kaupunkimaisissa kunnissa suuremmat henkilöstöresurssit edistävät asioiden laajempaa ja monipuolisempaa valmistelua sekä käsittelyä. Tulosten esiin nostamat haasteet kunnissa tulisi huomioida suunniteltaessa alueellista uudistusta ja sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtämistä maakuntatasolle

Ammattikorkeakoulun yritysyhteistyö terveysteknologian innovaatioprosessin eri vaiheissa

Opinnäytetyömme aiheena oli oululaisten startup –yritysten kokemukset ja tarpeet Living Labeille. Tämä opinnäytetyön aihe vakioitui meille ohjaavien opettajiemme ja ProVaHealth –projektin toimesta. Opinnäytetyömme yhteistyökumppani on Oulun ammattikorkeakoulu. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata oululaisten startup –yritysten kokemuksia ja tarpeita Living Labeista. Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä potentiaalisia oululaisia sosiaali- ja terveysalan startup -yrityksiä Living Labeille ja tuoda saamamme tieto julki ScanBaltin ProVaHealth –projektille, jonka kautta yrityksillä olisi mahdollisuus päästä testaamaan tuotteitaan ProVaHealthin Living Lab –testiympäristöihin. Metodologisesti kyseessä oli kvalitatiivinen menetelmä ja tutkimusmetodina oli haastattelu. Tutkimuksen mittarina käytimme englanninkielistä puolistrukturoitua haastattelulomaketta, joka oli laadittu ProVaHealthin toimesta. Haastattelupyynnöt lähetettiin ennakkoon neljälle haastateltavalle, joista kolme vastasi kutsuun myöntävästi. Enemmistö haastateltavista koki saaneensa hyviä kokemuksia Living Labeista, kun taas vähemmistö koki, etteivät kokemukset ole olleet niin merkityksellisiä. Kaikilla haastateltavista ilmeni sekä keskenään yhteneviä että eroavia tarpeita Living Labeille, toisilla tarpeita ilmeni enemmän kuin toisilla. Yleisimmät koetuista tarpeista olivat yhteistyö ja palautteen kerääminen sekä opettavaiset kokemukset ja tuotteen kehittäminen. Myös Living Labien kehittämistarpeita ilmeni. Aihe on jatkotutkimusaiheena kiinnostava ja ajankohtainen terveysteknologian alan kasvaessa. Jatkotutkimusideana ehdotamme tutkimusta oppilaitos Living Labissa tapahtuvasta toiminnasta ja opinnäytetyön voisi tehdä terveysteknologian alan tuotteen testausprosessista