Pohjoismaisen passivapauden ja yhteispohjoismaisen työmarkkina-alueen synty suomalaisessa päätöksenteossa ja poliittisessa keskustelussa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Toisen maailmansodan jälkeen idän ja lännen leireihin jakautunutta maailmaa väritti kylmä sota, jota kiristi entisestään mm. 1950-luvun alussa puhjennut Korean sota. Kiristyneen ilmapiirin lisäksi Pohjoismaiden ja pohjoismaisen yhteistyön kannalta hankalaksi osoittautuivat Pohjoismaiden tekemät erilaiset turvallisuuspoliittiset ratkaisut 1940-luvun lopussa. Islanti, Norja ja Tanska olivat liittyneet Natoon, Ruotsi oli jäänyt puolueettomaksi ja Suomi oli solminut YYA-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Suomi tasapainotteli idän ja lännen välissä pyrkien ylläpitämään hyviä suhteita molempiin osapuoliin. Vuonna 1951 Pohjoismaiden välillä perustettiin parlamenttienvälinen komitea, jonka tekemien ehdotusten pohjalta solmittiin vuonna 1952 sopimus pohjoismaisesta passivapaudesta. Vuonna 1954 sopimusta pohjoismaisesta passivapaudesta laajennettiin sekä allekirjoitettiin sopimus yhteispohjoismaisesta työmarkkina-alueesta. Kiinnostavaksi pohjoismaisen passivapauden ja yhteispohjoismaisen työmarkkina-alueen synnyn tekee se, että sopimusten myötä Pohjoismaihin syntyi vapaan liikkuvuuden alue, joka ulottui YYA-sopimuksen allekirjoittaneen Suomen itärajalta aina Natoon liittyneiden Norjan ja Tanskan länsirannoille saakka. Vapaa liikkuminen oli siis mahdollista Pohjoismaissa jo, ennen kuin Neuvostoliitto luovutti Porkkalan tukikohdan tai Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon ja YK:hon. Tutkimuksen kohteena on pohjoismaiseen passivapauteen ja yhteispohjoismaiseen työmarkkina-alueeseen liittyvä poliittinen päätöksenteko ja keskustelu. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka ja missä määrin käytännöllistä yhteistyötä eli pohjoismaista passivapautta ja yhteispohjoismaista työmarkkina-aluetta koskevassa poliittisessa päätöksenteossa ja keskustelussa pohdittiin niiden suhdetta turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin? Vaikuttaa siltä, että pohjoismainen passivapaus ja yhteispohjoismainen työmarkkina-alue nähtiin 1950-luvulla sellaisena pohjoismaisena yhteistyönä, johon ei liittynyt samanlaisia turvallisuuspoliittisia ongelmia kuin esimerkiksi Pohjoismaiden neuvostoon. Täysin ongelmattomia sopimuksiin liittyneet neuvottelut eivät olleet. Passivapauteen liittyneitä ongelmia, Porkkalan kauttakulkuliikennettä ja Suomen arkaluontoista ulkopoliittista tilannetta, käsiteltiin kuitenkin käytetyn aineiston perusteella suhteellisen niukasti ainoastaan ulkoasiainministeriön ja Suomen Tukholman lähetystön virkamiesten välisessä kirjeenvaihdossa. Työmarkkina-aluetta koskevat turvallisuuspoliittiset ongelmat nousivat esille vasta 1960- ja 1970-luvuilla Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtajien kirjeissä ruotsalaisille kollegoilleen. Tutkimuksessani tarkastelen siis turvallisuuspoliittisten kysymysten esiintymistä käytännön yhteistyössä. Apuna näkökulmani jäsentelyssä olen käyttänyt Jorma Kalelan määritelmiä ulkopolitiikan osa-alueista. Tärkeimpiä tutkimuslähteitä ovat olleet parlamenttienvälisen komitean mietinnöt, ulkoasiainministeriön arkiston materiaali, presidentti J. K. Paasikiven arkiston materiaali ja Gripenberg-suvun arkistoon kuuluva G. A. Gripenbergin kirjeenvaihto

FHOD1 formin is upregulated in melanomas and modifies proliferation and tumor growth

The functional properties of actin-regulating formin proteins are diverse and in many cases cell-type specific. FHOD1, a formin expressed predominantly in cells of mesenchymal lineage, bundles actin filaments and participates in maintenance of cell shape, migration and cellular protrusions. FHOD1 participates in cancer associated epithelial to mesenchymal transition (EMT) in oral squamous cell carcinoma and breast cancer. The role of FHOD1 in melanomas has not been characterized. Here, we show that FHOD1 expression is typically strong in cutaneous melanomas and cultured melanoma cells while the expression is low or absent in benign nevi. By using shRNA to knockdown FHOD1 in melanoma cells, we discovered that FHOD1 depleted cells are larger, rounder and have smaller focal adhesions and inferior migratory capacity as compared to control cells. Importantly, we found FHOD1 depleted cells to have reduced colony-forming capacity and attenuated tumor growth in vivo, a finding best explained by the reduced proliferation rate caused by cell cycle arrest. Unexpectedly, FHOD1 depletion did not prevent invasive growth at the tumor margins. These results suggest that FHOD1 participates in key cellular processes that are dysregulated in malignancy, but may not be essential for melanoma cell invasion.Peer reviewe

The HHID syndrome of hypertrichosis, hyperkeratosis, abnormal corpus callosum, intellectual disability, and minor anomalies is caused by mutations in ARID1B

Non peer reviewe

Maine Campus October 03 1978

X-linked intellectual disability (XLID) is a group of genetically heterogeneous disorders characterized by substantial impairment in cognitive abilities, social and behavioral adaptive skills. Next generation sequencing technologies have become a powerful approach for identifying molecular gene mutations relevant for diagnosis.Methods & objectives: Enrichment of X-chromosome specific exons and massively parallel sequencing was performed for identifying the causative mutations in 14 Finnish families, each of them having several males affected with intellectual disability of unknown cause.status: publishe

X-exome sequencing in Finnish families with Intellectual Disability - four novel mutations and two novel syndromic phenotypes

Peer reviewe

Virikkeellistä toimintaa Mansikkapaikan ikääntyneille asukkaille

Opinnäytetyö toteutettiin projektina ja sen tarkoituksena oli järjestää kolme virike-tuokiota Palvelukeskus Mansikkapaikan ikääntyneille asukkaille Honkalan palveluko-dissa. Virikkeinä käytettiin ilmapallojumppaa, muistelua ja koira-avusteista toimintaa. Projektin tavoitteena oli palvelukoti Honkalan asukkaiden toimintakyvyn ylläpitämi-nen, ikääntyneiden virkistäminen sekä vaihtelun ja ilon tuominen heidän elämäänsä viriketuokioiden avulla. Lisäksi Honkalan palvelukoti sai viriketuokioiden mallit käyt-töönsä sekä muistojenlaatikon. Projekti sai alkunsa joulukuussa 2015. Toimintatuokiot järjestettiin 28. ja 29 päivä ke-säkuuta sekä 2. päivä elokuuta 2016. Honkalan palvelutalon päiväsali ja parveke toi-mivat toimintatuokioiden pitopaikkana. Viriketuokiot kestivät noin 30 minuuttia ker-rallaan. Ensimmäinen viriketuokio sisälsi ilmapallojumppaa ja musiikkia. Toinen vi-riketuokio sisälsi muistelua muistojenlaatikon avulla, tuokiossa viriteltiin vanhoja muistoja esiin kuvien avulla musiikin soidessa taustalla. Kolmannessa toimintatuoki-ossa koira tuli vierailemaan Honkalan palvelukotiin, tuoden iloa asukkaille koira-avus-teisen tuokion avulla. Toimintatuokioiden palaute kerättiin asukkailta arviointilomakkeella, hoitajat avusti-vat asukkaita lomakkeiden täyttämisessä. Asukkaiden reaktioita tarkkailtiin tuokioi-den aikana. Hoitajilta pyydettiin palaute suullisesti. Palaute tuokioista oli positiivista ja asukkaat osallistuivat toimintatuokioihin innokkaasti. Asukkaat viihtyivät toiminta-tuokioissa, suosituimmat toimintatuokiot olivat muistelu muistojenlaatikon avulla sekä koira-avusteinen toiminta. Toimintatuokiot koettiin yleisesti virkistäviksi, iloa tuoviksi ja toimintakykyyn positiivisesti vaikuttaviksi, tuokiot toivat vaihtelua asuk-kaiden arkeen. Koiran vierailu sai aikaan eniten positiivisia reaktioita asukkaissa. Vas-taavanlaisia toimintatuokioita toivottiin tulevaisuudessa lisää. Jatkoprojekti voisi liit-tyä luontoon ja sen vaikutuksesta ikääntyneeseen muistisairaaseen ihmiseen. Jatkopro-jekti voitaisiin toteuttaa esimerkiksi mökillä tai metsässä eväsretken kera.This thesis was executed as a project which meaning was to organize three stimulus moments for the elderly residents of service centre Mansikkapaikka, in the assisted living building of Honkala. Balloon exercise, reminiscence and dog-assisted activities were used as stimulus. The object of the project was to maintain the functionality of the residents, refresh the elderly and bring change and joy to their lives. In addition, the assisted living building of Honkala was given the opportunity to use models of stimulus moments and a memory box. The project started in December of 2015. The activity moments were organized the 28th and 29th of June and the 2nd of August in 2016 in the dayroom and balcony of the assisted living building of Honkala. Each activity moment lasted approximately 30 minutes. Balloon exercise and music were used in the first stimulus moment. The Sec-ond stimulus moment included reminiscence with the help of a memory box. Memo-ries were brought forth with old photographs while music was playing in the back-ground. A dog visited the assisted living building of Honkala bringing joy to the resi-dents in a dog-assisted activity in the third activity moment. An evaluation form was used to get feedback on the stimulus moments from the resi-dents. Nurses helped the residents to fill in the forms. The reactions of the residents were monitored during the activity moments. Nurses were asked for feedback verbally. The feedback was positive and the residents participated eagerly in the stimulus mo-ments. The Residents enjoyed the stimulus moments, of which the dog-assisted activ-ity and the reminiscence with the help of the memory box were the most popular. In general the activity moments were refreshing, brought joy and had an positive impact on functionality. The stimulus moments brought change to the everyday life of the residents. The dog visit caused the most positive reactions in the residents. In the future more similar activity moments were wished for. A follow-up project could be associ-ated with nature and its affect on a person with memory disorder. The follow-up pro-ject could be executed at a cottage or at a picnic in the woods

Virtaussytometrisesti lajitellun sonnin sperman laatu alkiotuotannossa

vo