Blood donation, body iron stores, and risk of myocardial infarction - Confidence intervals and possible selection bias call study results into question

Non peer reviewe

Dreaming and parasomnias - a case with severe parasomnia overlap disorder and its treatment

Peer reviewe

Tutkimuksen laatu rakentuu hyvään peruskoulutukseen

Professori Fred Karlssonin hämmästyttävät paljastukset valtioneuvos ja professori E. N. Setälän tiedevilpeistä, ja vastikään tutkimuksen piirissä tapahtuneet epärehelliset teot niin meillä kuin muuallakin tuovat korostuneesti ja kenties yksipuolisesti esiin tätä puolta tutkimuksen etiikasta. Keskustelemme mielellämme vilpin tavallisuudesta ja sanktiokaytännöstä. Tutkimusetiikka on käsitteenä paljon moniulotteisempi. Se sisältyy tutkimuksen jokaiseen osaan, aina aiheen valinnasta raportin viimeisen pisteen lyömiseen saakka

Tutkijan sosiaalinen vastuu

Marraskuun lopulla pidettiin EU:n komission koolle kutsuma eettisten komiteoiden yhteinen seminaari Brysselissä. On jotenkin paradoksaalista, että tässä seminaarissa lähestyttiin tutkimuksen etiikkaa näkökulmasta, jota ei olisi odottanut tapahtuvaksi taloudellisen kasvun ja kilpailun elähdyttämässä ilmapiirissä. Seminaarissa käsiteltiin kahta aihetta, joista toinen oli "Tutkijan sosiaalinen vastuu". Komission puheenjohtaja Jacques Santer painotti päätöspuheenvuorossaan EU:n aitoa huolta tutkimuksen moraalista. Tällaiset puheenvuorot eivät EU:n kontekstissa ole olleet kovinkaan yleisiä

Immersiivinen kokemus Vrouw Marian näyttämöllä

Tutkielma tarkastelee Mereen menetetyt, uudelleen löydetyt -näyttelyä sen tuottaman kokemuksen näkökulmasta. Se tutkii kuinka kauppa-alus Vrouw Marian tarina esitetään Merikeskus Vellamossa ja miten museovieraan kokemusta pyritään esityksen avulla ohjaamaan yhä immersiivisempään suuntaan. Tutkielma pohtii saako näyttelyyn rakennettu tarina rinnalleen uusia, kävijöiden omia, tarinoita ja pääsevätkö ne osaksi esillepanoa. Hyödyntääkö näyttely kävijöiden tuottamaa tietoa? Kirjoitus avaa kokemuksen käsitettä vertaamalla aitoja sukelluskertomuksia Vrouw Maria simulaattorin tuottamaan sukellustarinaan. Tarinoissa se kiinnittää huomiota kuinka kertojan omat aiemmat sukellusmuistot vaikuttavat siihen miten hän simulaattoria käyttää. Oikeiden sukellustarinoiden vertailu simuloituihin sukelluksiin avaa mahdollisuuden tarkastella kokemukseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden tulkintaa. Tutkielma tarkastelee Vrouw Marian näyttelyssä tapahtuvaa vuorovaikutusta ja sen tuottamaa oppimista. Se tutkii kuinka Merikeskus Vellamo vastaa museoiden uusiin haasteisiin, kuten kasvatukseen, viihtymiseen, kävijöiden tuottaman tiedon esille tuomiseen ja uusien kävijäryhmien integroimiseen osaksi museotoimintaa. Se avaa simuloitua kokemusta ja vertaa simulaattorissa koettua vuorovaikutusta läsnä olevan näyttelijän kanssa käytävään vuorovaikutukseen. Toisaalta kirjoitus tuo esille simulaattorin tarjoamia hyötyjä. Simulaattori tarjoaa museokävijälle mahdollisuuden kokeilla uudenlaisia tapoja toimia sekä muokata ja ylittää oman kehonsa rajat. Itsen näkeminen uudella tavalla vieraassa ympäristössä, onnistumisen tunne sekä seikkailun tuottama jännitys suovat kävijälle mahdollisuuden kokea ja omaksua syvemmin näyttelyn tarjoama maailma. Tutkielmassa käytetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, jossa aineistona ovat aikaisemmat tutkimukset, haastattelut, kyselytutkimukset sekä kirjoittajan omat havainnot. Tarkastellessaan museoiden uusia tehtäviä tutkielma käyttää lähteinä Catherine Hughesin teosta Museum Theatre(1998) sekä Marja Sakarin(2007) ja Eilean Hooper Greenhillin(1992;1997) kirjoituksia. Teatteriteoriat, jotka käsittelevät rituaalia ja kävijäkokemusta ovat tutkielman keskeistä aineistona, etenkin Schechnerin(1997), Victor Turnerin(1982) ja Erika Fischer-Lichten(2002) tutkimukset. Tärkeä lähde ovat myös Sauterin (2000) kirjoitukset teatteritapahtumasta. Tutkielma tarkastelee oppimista konstruktivistisen oppimisteorian ja Kolbin (1985) oppimiskehän avulla. Aineistona ovat myös Anthony Jacksonin teos Theatre, Education and the Making of Meanings( 2007) sekä hänen ja Jenny Kiddin tutkimusraportti Performance, Learning and Heritage (2008). Tutkielma osoittaa millä keinoin kävijän kokemukseen pyritään vaikuttamaan museokäynnin aikana ja mitkä tekijät vaikuttavat immersiivisen kokemuksen syvenemiseen. Se nostaa esille Vrouw Maria-näyttelyn tuottaman kävijäkokemuksen puutteita, erityisesti oppimisen, jakamisen ja vuorovaikutuksen näkökulmasta tarkasteltaessa. Tutkielma erittelee simulaattoreiden tuottamia hyötyjä museovierailijalle

Association between Psychological Distress and Incident Dementia in a Population-Based Cohort in Finland

Publisher Copyright: © 2022 Authors. All rights reserved.Importance: Symptoms of psychological distress have shown association with subsequent dementia, but the nature of association remains unclear. Objective: To examine the association of psychological distress with etiological risk of dementia and incidence of dementia in presence of competing risk of death. Design, Setting, and Participants: This cohort study consisted of population-based cross-sectional National FINRISK Study surveys collected in 1972, 1977, 1982, 1987, 1992, 1997, 2002, and 2007 in Finland with register-based follow-up; and the cohort was linked to Finnish Health Register data for dementia and mortality for each participant until December 31, 2017. Participants included individuals without dementia who had complete exposure data. Data were analyzed from May 2019 to April 2022. Exposures: Self-reported symptoms of psychological distress: stress (more than other people), depressive mood, exhaustion, and nervousness (often, sometimes, never). Main Outcomes and Measures: Incident all-cause dementia, ascertained through linkage to national health registers. Poisson cause-specific hazard model (emphasizing etiological risk) and Fine-Gray subdistribution hazard model (emphasizing effect on incidence) considering dementia and death without dementia as competing risks. Covariates of age, sex, baseline year, follow-up time, educational level, body mass index, smoking, diabetes, systolic blood pressure, cholesterol, and physical activity. Sensitivity analysis was performed to reduce reverse causation bias by excluding individuals with follow-up less than 10 years. Results: Among 67688 participants (34968 [51.7%] women; age range, 25 to 74 years; mean [SD] age, 45.4 years), 7935 received a diagnosis of dementia over a mean follow-up of 25.4 years (range, 10 to 45 years). Psychological distress was significantly associated with all-cause dementia in a multivariable Poisson model, with incidence rate ratios from 1.17 (95% CI, 1.08-1.26) for exhaustion to 1.24 (95% CI, 1.11-1.38) for stress, and remained significant in sensitivity analyses. A Fine-Gray model showed significant associations (with hazard ratios from 1.08 [95% CI, 1.01-1.17] for exhaustion to 1.12 [95% CI, 1.00-1.25] for stress) for symptoms other than depressive mood (hazard ratio, 1.08 [95% CI, 0.98-1.20]). All the symptoms showed significant associations with competing risk of death in both models. Conclusions and Relevance: In this cohort study, psychological distress symptoms were significantly associated with increased risk of all-cause dementia in the model emphasizing etiological risk. Associations with real incidence of dementia were diminished by the competing risk of death.Peer reviewe

Digital health technologies in the psychosocial treatment of core symptoms of psychotic disorders - literature review and practical aspects

Peer reviewe

Synnytyspelko ja sen ilmeneminen naisen terveydessä raskausaikana : kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten synnytyspelko vaikuttaa ja miten se ilmenee naisen terveydessä raskausaikana. Tavoitteena on, että tietoa hyödyntämällä neuvolan terveydenhoitajat pystyvät hoitamaan asiakkaitaan yhä asiakaslähtöisemmin monipuolistaessaan käsitystään synnytyspelosta äidin terveyteen vaikuttavana tekijänä. Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisen eli kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmää mukaillen ja tutkimustulokset analysoitiin teemoittelua käyttäen. Aiheen tärkeys korostuu tutustuttaessa äitiysneuvolatoiminnan tavoitteisiin ja tehtäviin. Näiden lisäksi synnytyspelko on melko yleistä: noin joka kymmenes raskaana oleva nainen kärsii synnytyspelosta. Riskitekijät ovat samoja synnytyspelon ja masennuksen kanssa, jolloin psyykkisten ongelmien tunnistaminen ja hoitoon ohjaaminen neuvolassa jo raskausaikana on tärkeää. Synnytyspelon hoidolla on positiivinen ja kustannuksia vähentävä vaikutus äidin synnytyspelkoon sekä mielenterveyteen myöhemminkin. Tiedostamalla, miten synnytyspelko ilmenee naisen terveydessä raskausaikana, voidaan synnytyspelko paremmin tunnistaa ja sitä kautta hoitaa. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että synnytyspelolla voi olla suuri vaikutus naisen terveyteen raskausaikana. Sen vaikutukset näyttäytyvät niin psyykkisessä kuin fyysisessä terveydessä sekä lisääntyneenä sektiotoiveena. Fyysiset ilmentymät näyttäytyvät erilaisina fyysisinä vaivoina kuten huonovointisuutena ja unettomuutena, kun taas psyykkiset oireet puolestaan masennus- ja ahdistusoireina, paniikin tunteina, huolestuneisuutena ja yksinkertaisesti kyvyttömyytenä nauttia raskaudesta