Anvisning för anskaffning av oljebekämpningsbåt

Den här anvisningen har utarbetats som ett hjälpmedel vid anskaffningen av oljebekämpningsbåtar för att nya båtar också ska motsvara framtida behov av oljebekämpning och för att anskaffningarna ska utfalla väl i såväl tekniskt som ekonomiskt hänseende. Syftet med anvisningen är också att främja utveckling och ibruktagande av nya lösningar i oljebekämpningsbåtar. Ämnen som behandlas i anvisningen: - mångsidig användning av båtarna - båtklasser och klasspecifika krav - principen för hållbar utveckling och båtens livscykel - behörighetsvillkor för besättningen - anskaffningens olika skeden - bestämmelser och anvisningar - besiktningar och godkännanden

Öljyntorjuntaveneen hankintaohje

Tämä hankintaohje on laadittu öljyntorjuntaveneen hankintatyön avuksi sillä ajatuksella, että uudet veneet vastaisivat öljyntorjunnan tulevia tarpeita ja hankinnat tulisivat teknisesti ja taloudellisesti hyvin suoritetuiksi. Ohjeen tarkoituksena on myös kannustaa uusien ratkaisujen kehittämisen edistämiseen ja käyttöönottoon öljyntorjuntaveneissä.Tässä hankintaohjeen aiheita ovat: veneiden monikäyttöisyys, veneluokat ja luokkakohtaiset vaatimukset, kestävän kehityksen periaate ja veneen elinkaari, miehistön pätevyysvaatimukset, hankinnan vaiheet, säädökset ja ohjeet, tarkastukset ja hyväksynnät

Spatial and temporal variability of ambient underwater sound in the Baltic Sea

During last decades, anthropogenic underwater sound and its chronic impact on marine species have been recognised as an environmental protection challenge. At the same time, studies on the spatial and temporal variability of ambient sound, and how it is affected by biotic, abiotic and anthropogenic factors are lacking. This paper presents analysis of a large-scale and long-term underwater sound monitoring in the Baltic Sea. Throughout the year 2014, sound was monitored in 36 Baltic Sea locations. Selected locations covered different natural conditions and ship traffic intensities. The 63 Hz, 125 Hz and 2 kHz one-third octave band sound pressure levels were calculated and analysed. The levels varied significantly from one monitoring location to another. The annual median sound pressure level of the quietest and the loudest location differed almost 50 dB in the 63 Hz one-third octave band. Largest difference in the monthly medians was 15 dB in 63 Hz one-third octave band. The same monitoring locations annual estimated probability density functions for two yearly periods show strong similarity. The data variability grows as the averaging time period is reduced. Maritime traffic elevates the ambient sound levels in many areas of the Baltic Sea during extensive time periods

Monitoring Guidance for Underwater Noise in European Seas- Part II: Monitoring Guidance Specifications

This document has been prepared by the Technical Subgroup on Underwater Noise and other forms of Energy (TSG Noise), established in 2010 by the Marine Directors, i.e. the representatives of directorates or units in European Union Member States, Acceding Countries, Candidate Countries and EFTA Member States dealing with or responsible for marine issues. In December 2011, the Marine Directors requested the TSG Noise to provide monitoring guidance that could be used by Member States in establishing monitoring schemes to meet the needs of the Marine Strategy Framework Directive indicators for underwater noise in their marine waters. This document presents the recommendations and information needed to commence the monitoring required for underwater noise.JRC.H.1-Water Resource

Monitoring Guidance for Underwater Noise in European Seas - Part I: Executive Summary

This document has been prepared by the Technical Subgroup on Underwater Noise and other forms of Energy (TSG Noise), established in 2010 by the Marine Directors, i.e. the representatives of directorates or units in European Union Member States, Acceding Countries, Candidate Countries and EFTA Member States dealing with or responsible for marine issues. In December 2011, the Marine Directors requested the TSG Noise to provide monitoring guidance that could be used by Member States in establishing monitoring schemes to meet the needs of the Marine Strategy Framework Directive indicators for underwater noise in their marine waters. This document presents the key conclusions and recommendations that support the implementation of the practical guidance to commence the monitoring required for underwater noise.JRC.H.1-Water Resource

Meriseurannan tiekartta – SYKEn ylläpitämien ja koordinoimien meren tilaseurantojen nykytila ja kehittäminen

Raportissa kuvataan nykyiset SYKEn ylläpitämät ja koordinoimat meren kuormitus- ja tilaseurannat ja esitetään tavoitteita seurantojen kehittämiselle ja seurantatiedon käytön tehostamiselle vuoteen 2026 mennessä. Työ perustuu vuonna 2016 tehtyyn meriseurantojen toteutusta ja niiden kehittämistarvetta koskeneeseen kyselyyn, joka lähetettiin n. 30 seurantojen ja kehittämishankkeiden vastuuhenkilölle SYKEssä. Vastausten perusteella koottiin tiekartan alustava luonnos, jota on vuosina 2018-2019 päivitetty ja tarkistettu yhteistyössä seurantojen ja kehittämishankkeiden vastuuhenkilöiden kanssa. Nyt raportoitava versio antaa ajantasaisen kuvan SYKEn ylläpitämistä ja koordinoimista meren tilaseurannoista ja niiden kehittämisestä heinäkuussa 2020 alkaneen merenhoidon toisen seurantakauden kynnyksellä. Työ jakautuu aihealueisiin, joita ovat manuaaliseen näytteenottoon perustuva seuranta, automaatio, kaukokartoitus, kansalaishavainnointi, seurannan tietojärjestelmät, mallinnus ja sen tietotarpeet, seurantojen optimointi ja aineistojen yhteiskäyttö sekä merenhoidon ja HELCOM -työn tietotarpeet. Lisäksi tarkastellaan seuranta-aineistojen käyttöä. Seurantojen kehittämiselle esitetään välittömät tavoitteet (vastikään valmistunut tai valmistumassa oleva kehittämistyö) sekä tavoitteet vuoden 2020 aikana ja vuoteen 2026 mennessä

Seurantakäsikirja Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaan vuosille 2020–2026

Tämä merenhoidon seurantakäsikirja käsittää merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman kuvauksen kokonaisuudessaan. Se päivittää vuoden 2014–2020 seurantaohjelman ja sitä sovelletaan vuoden 2020 heinäkuusta vuoden 2026 heinäkuuhun. Seurantaohjelma on osa merenhoidon suunnittelua, jota tehdään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (272/2011) ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) toteuttamiseksi. Tämä laki ja asetus on annettu meristrategiadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista) kansallista toimeenpanoa varten. Suomessa meristrategiadirektiivin mukaista meristrategiaa kutsutaan merenhoitosuunnitelmaksi. Suomen seurantaohjelma koostuu 13:sta ohjelmasta, joiden alla on yhteensä 44 alaohjelmaa. Tähän päivitettyyn seurantaohjelmaan lisättiin kuusi uutta alaohjelmaa ja useita alaohjelmia muokattiin joko muuttuneiden vaatimusten, kehittyneempien menetelmien tai muuttuneen toimintaympäristön takia. Merenhoidon uusia vaatimuksia ovat meristrategiadirektiivin liitteen 3 päivitys (EU/2017/845), Euroopan komission päätös EU/2017/848 merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetut täsmennykset standardoiduista menetelmistä. Seurantakäsikirja koostuu kolmesta osasta: seurantaohjelman tausta, varsinainen seurantaohjelma, ja kolmas osa, joka käsittelee seurannan kehitystarpeita, kustannuksia ja riittävyyttä. Seurantaohjelma kattaa ekosysteemilähestymistavan mukaisesti erilaisia muuttujia, jotka kuvaavat toisaalta veden ominaisuuksia ja laatua ja toisaalta ekosysteemin osia ja niiden tilaa sekä niihin kohdistuvia ihmisestä johtuvia paineita. Seurannan alaohjelmissa on kuvattu mitattavat meriympäristön ominaisuudet tai paineet, niiden seurantatiheys, indikaattorit, joihin seurantatietoa käytetään, seurannalla kootun tiedon hallinta ja yhteydet meristrategiadirektiivin hyvän tilan laadullisiin kuvaajiin ja kriteereihin