Systeemisen lastensuojelun toimintamallin käyttöönotto ja juurruttaminen : Konsultoivien sosiaalityöntekijöiden kokemuksia

Tässä raportissa kuvataan systeemisen lastensuojelun sosiaalityön kansallista kehittämistä ja juurruttamista usean vuoden ajan jatkuneena ja yhä jatkuvana prosessina. Raportissa kerrotaan aluksi, miten toimintamallia on levitetty Suomessa vuodesta 2016 alkaen ja millaista tietoa mallin tueksi on tuotettu kehittämistyön aikana raportin julkaisuajankohtaan mennessä. Lisäksi raportoidaan systeemisten tiimien konsultoivien sosiaalityöntekijöiden arvioita mallin käyttöönotosta, toimintaympäristöstä ja ohjaamiensa systeemisten tiimien toiminnasta. Raportti tarjoaa lastensuojelusta vastaaville organisaatioille, johdolle, työntekijöille, päätöksentekijöille ja tutkijoille tietoa mallin käyttöönottoon liittyvistä kokemuksista sekä näkökulmia kehittämis- ja juurruttamistyön jatkamiseksi. Kyselyn perusteella lastensuojelun toimintaympäristöissä on piirteitä, joiden vuoksi mallin käyttöönottoon on liittynyt monenlaisia haasteita. Tärkeä ja rohkaiseva johtopäätös kuitenkin on, että systeemisen toimintamallin koetaan vahvistaneen lastensuojelutyön laatua. Käytännössä laajasti kokeiltu ja myönteisiä tuloksia tuottanut toimintamalli luo tärkeän perustan lastensuojelutyön kehittämiselle jatkossa. Raportti sisältää ehdotuksia kehittämistyön jatkamiseks

Lastensuojelun laatusuositus

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto antoivat Suomen ensimmäisen lastensuojelun laatusuosituksen yhdessä vuonna 2014 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:4). Laatusuositus on päivitetty huomioiden lapsiperhepalvelujen muutosohjelmassa tehty lastensuojelun yhteiskehittämistyö. Laatusuositus on tarkoitettu ohjaamaan lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelutyön tekemistä ja järjestämistä. Keskeisiä lisäyksiä edelliseen laatusuositukseen ovat sijaishuollon laatukriteerit ja valvonta. Lastensuojelun toteuttaminen moniammatillisesti korostuu nyt aiempaa enemmän. Suositus tukee monialaisen työskentelyn tiimirakenteen kehittämistä. Suojelutehtävän nähdään parhaiten toteutuvan lasten, nuorten ja heidän läheistensä sekä työntekiijöiden keskinäiseen luottamukseen perustuvana yhteistyönä. Moniammatillinen tiimi kokoaa lapsen ja vanhempien tarvitseman tuen eheäksi palvelukokonaisuudeksi. Suosituksessa kuvataan lastensuojelutyötä ohjaavat periaatteet sekä itse suositukset seuraaviin osioihin jaettuna: osallisuus, palvelujärjestelmä, lastensuojelun ammattilaiset ja työyhteisöt, palvelutarpeen arviointi sekä sijaishuollon laatukriteerit ja valvonta. Sijaishuollon laatukriteerit ovat toimittaneet Pia Eriksson, Jaana Tervo ja Riitta Laakso (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) sekä Susanna Hoikkala (Lastensuojelun Keskusliitto)

Kvalitetsrekommendation för barnskyddet

Social- och hälsovårdsministeriet och Finlands Kommunförbund gav tillsammans ut Finlands första kvalitetsrekommendation för barnskyddet 2014 (Social- och hälsovårdsministeriets publikationer 2014:5). Kvalitetsrekommendationen har uppdaterats med beaktande av det gemensamma arbetet för utveckling av barnskyddet som skett inom ramen för programmet för utveckling av barn- och familjetjänster. Kvalitetsrekommendationen är avsedd att styra utförandet och organiseringen av ett barn- och familjeinriktat barnskyddsarbete. Viktiga tillägg till den tidigare kvalitetsrekommendationen är kvalitetskriterier för och tillsyn över vård utom hemmet. Att barnskyddet genomförs på ett multidisciplinärt sätt betonas nu mer än tidigare. Rekommendationen stöder utveckling av en teamstruktur baserad på multidisciplinärt arbete. Det anses att skyddsuppdraget genomförs bäst genom ett samarbete som baserar sig på ömsesidigt förtroende mellan barnen, ungdomarna, deras närstående och de som arbetar inom barnskyddet. Ett multidisciplinärt team samlar det stöd som barnen och föräldrarna behöver i en sammanhängande tjänstehelhet. I rekommendationen beskrivs de principer som styr barnskyddsarbetet samt själva rekommendationerna uppdelade i följande avsnitt: delaktighet, servicesystemet, de yrkesutbildade personerna och arbetsorganisationerna inom barnskyddet, bedömning av servicebehovet samt kvalitetskriterier för och tillsyn över vård utom hemmet. Kvalitetskriterierna för vård utom hemmet har redigerats av Pia Eriksson, Jaana Tervo och Riitta Laakso (Institutet för hälsa och välfärd) samt Susanna Hoikkala (Centralförbundet för Barnskydd)

Systeemisen muutoksen johtaminen lastensuojelussa : Opas esimiehille ja johtajille

Oppaan tarkoitus on lisätä esimiesten ja johtajien ymmärrystä systeemisestä ajattelusta. Samalla se antaa työkaluja lastensuojelussa toteutettavan systeemiseen työtapaan tähtäävän muutoksen läpiviemiseen. Uudenlaiseen työtapaan siirtyminen koskettaa lukuisia työn eri ulottuvuuksia: arvoja, rakenteita, osaamista, yhteistyötä ja kustannuksia. Lastensuojelutyön muuttaminen systeemiseksi ei kuitenkaan tapahdu pelkästään sosiaalityön sisällä vaan se edellyttää muutoksia myös muissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Muutosta on luotsattava kaikilla organisaation johtamisen tasoilla: lähiesimiesten työstä aina kuntien ja kuntayhtymien ylimpään johtoon saakka. Opas on suunnattu erityisesti lastensuojelun esimiehille ja päälliköille sekä ylemmissä johtotehtävissä toimiville henkilöille, jotka vastaavat lastensuojelun asioista. Tämän ohella myös muiden julkisten palveluiden esimiehet ja johtajat voivat löytää oppaasta hyödyllisiä näkökulmia, suuntaviivoja ja työkaluja omaan johtamistyöhönsä

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän lapsiperhepalvelujen arviointi : Nykytila ja toimenpide-ehdotukset

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi marraskuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän lapsi- ja perhepalveluiden toimivuutta. Arvioinnin tavoitteena oli esittää toimenpiteitä, jotka vaikuttavat ennen muuta lastensuojelun kulukehitykseen Päijät-Hämeessä mutta myös laajemmin lapsiperheiden hyvinvointiin alueella. Arvioinnissa tarkasteltiin lapsiperhepalvelujen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Analysointi kohteita olivat kuntayhtymän lapsiperhepalvelujen sekä lastensuojelun nykyiset toimintakäytännöt ja organisointi, resurssien käyttö ja niiden kohdentaminen, osaaminen ja sen kehittämistarve, aikuisille suunnatut sosiaalipalvelut ja niiden merkitys lapsiperheiden hyvinvoinnille sekä yhdyspintatyö ja sen toimivuus. Kehittämisehdotukset perustuvat lastensuojelun asiakasprosessin vaiheisiin. Ensimmäisessä vaiheessa on kyse siitä, kuinka terveyttä edistävät ja ehkäisevät palvelut toimivat ja kuinka paljon lastensuojeluilmoituksia tehdään. Toisessa vaiheessa keskeistä on palvelutarpeen arviointi. Kolmannessa vaiheessa tarkastellaan muiden kuin lastensuojelun sosiaalihuoltopalveluiden (ml. kolmannen sektorin palveluiden) toimintaa. Neljännessä vaiheessa kyse on lastensuojelun toiminnasta lastensuojeluasiakkuuden alkamisen jälkeen

Osaaminen lastensuojelun sosiaalityössä. Esitys asiantuntijuutta tukevasta urapolkumallista.

THL:n, yliopistojen, kuntien ja sosiaalialan osaamiskeskuksen sosiaalityön asiantuntijoista koostuva LASTO-työryhmä esittää lastensuojelun sosiaalityön asiantuntijuuden tueksi uutta tukirakennetta, Urapolkumallia. Urapolkumallissa sosiaalityön osaaminen ymmärretään yksilöllisen perehtymisen ohella kollektiivisena osaamispääomana, jossa on myös muita elementtejä, kuten ensivaiheen perehdyttäminen, mentoroinnin ja yhteisöllisen oppimisen keinot sekä samalla myös kertyvän kokemuksen ja asiantuntijuuden arvostuksen näkyminen palkkarakenteessa. Urapolkumallin ideana on tunnistaa, mistä elementeistä lastensuojelun sosiaalityön erityinen tehtäväkohtainen osaaminen koostuu ja millaista oppimista laajeneva ja syvenevä asiantuntijuus ja työhyvinvointi edellyttävät. Urapolkumallissa jäsennetään lastensuojelun osaamistarpeita. Mallissa myös esitetään, että lastensuojelun sosiaalityön asiantuntijuuden kehittymistä kuvattaisiin ja tuettaisiin vaiheittaisesti etenevän, yhteisöllisesti tuetun urapolkumallin avulla. Vastaavia sosiaalityön urapolkumalleja on käytössä hyvin tuloksin mm. Iso-Britanniassa ja Australiassa. Urapolun toteuttaminen edellyttää organisaatioilta reflektiivisiä rakenteita eli rakenteita, joissa työntekijöiden oppimista mahdollistetaan ja jotka vahvistavat psykologista turvallisuutta, mielekkyyden kokemuksia ja työssäjaksamista. Työryhmän esityksessä näiden rakenteiden luominen ja vakiinnuttaminen annettaisiin työnantajan tehtäväksi osana maakunnallisia TKIO-rakenteita, mutta rakenne tarvitsee kansallisen ohjauksen, urapolkuviitekehyksen ja tuen. Mallin jatkotyöstöä varten Lasto-ryhmä esittää laaja-alaista pyöreän pöydän keskustelua esitetyn urapolkumallin keskeisistä periaatteista, kriteereistä ja toteutuksesta SOSNETin, työelämän edustajien, ammatillisten edunvalvontajärjestöjen, sosiaalialan osaamiskeskusten, STM:n, OKM:n ja THL:n edustajien kesken.</p