Sopimus maan, tuulen ja ruohon kanssa: Ekofeministiset piirteet neljässä suomalaisessa novellissa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ekofeminismin piirteitä neljässä suomalaisessa 1970–1980 -luvulla julkaistussa novellissa. Kohdeteosnovellit ovat Eeva Kilven ”Kesä ja keski-ikäinen nainen” vuodelta 1970, Mirjam Kälkäjän ”Kaamoskevät” vuodelta 1982, Raija Siekkisen ”Kukat” vuodelta 1983 ja Eeva-Liisan Mannerin ”Metsäkauris” vuodelta 1985. Nämä neljä novellia valikoituivat tutkimuksen kohteeksi, koska niissä kaikissa käsitellään luontosuhdetta ja sukupuolia. Ekofeminismi on hybridisuuntaus, jossa yhdistyvät ekokritiikki ja feminismi. Ekofeministisen ajattelun mukaan alisteisessa asemassa olevien ihmisryhmien ja luonnon kaltoinkohtelun välillä on monimutkaisia yhteyksiä. Huomion kiinnittäminen yhteen sortamisen muotoon ei riitä, sillä kaltoinkohtelun taustalla vaikuttavat samat ajattelumallit ja vallan mekanismit. Esimerkiksi sukupuoleen, luokkaan, rotuun ja seksuaalisuuteen liittyvä sorto kietoutuu yhteen luonnon sortamisen kanssa. Kaltoinkohtelun taustalla olevat ajattelumallit tulee tunnistaa ja uudelleen käsitteellistää. Perinteinen ekofeminismi keskittyi pääasiassa naisen ja luonnon sortamiseen liittyviin yhteyksiin, mutta tässä tutkielmassa pyritään ottamaan huomioon myös sukupuolten moninaisuus. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan novelleista nousevia ekofeministisiä teemoja, jotka liittyvät ihmisen ja luonnon kohtaloiden yhteen kietoutumiseen, patriarkaalisesta viitekehyksestä nouseviin vallan mekanismeihin ja ekologisiin periaatteisiin. Novelleista löytyi luonnon ja ihmisen kaltoinkohtelua liittyen samaan vallan mekanismeihin, kohtaloiden vertautumista toisiinsa sekä ihmisen itse luonnolle antamia merkityksiä. Patriarkaalisesta viitekehyksestä nousevat vallan mekanismit novelleissa liittyivät dikotomioihin eli arvottaviin kahtiajakoihin sekä sortaviin puhetapoihin ja käsitteisiin. Ekologiset periaatteet liittyivät haitallisten puhe- ja ajattelutapojen tunnistamiseen ja esiin nostamiseen sekä uudelleen käsitteellistämiseen. Ekofeminististen piirteiden runsaus tutkimuksen kohteina olleissa neljässä novellissa liittyy ainakin niiden kirjoitus- ja julkaisuajankohtaan. 1970-1980-luvuilla naisen asema oli muutoksessa ja samaan aikaan myös tietoisuus ympäristöstä ja sen muutoksista lisääntyi. Toisaalta nainen alisteisessa asemassa olevan ihmisryhmänä vertautuu länsimaisessa ajattelutavassa luontoon dikotomioidenkin kautta

Herseyn ja Blanchardin tilannejohtamismalli ja poliisin kenttätoiminnan johtaminen

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Herseyn ja Blanchardin tilannejohtamismallin soveltuvuutta suomalaiseen poliisin kenttätoiminnan johtamiseen. Tarkastelun kohteena on kaksi poliisin esimiestasoa, kenttäjohtajat ja yleisjohtajat. Kenttäjohtaja vastaa työvuoron työn johtamisesta kenttäolosuhteissa. Yleisjohtaja on poliisin päällystöön kuuluva poliisimies, joka antaa toiminnalliset yleisohjeet kentällä työskenteleville ja turvaa kentän toimintaedellytykset. Tutkimuksessa selvitetään mallin toteutumista ja soveltuvuutta näiden kahden johtotason kautta. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, onko kenttätoiminnanjohtajan (alipäällystötaso ja päällystötaso) toimintaympäristö sellainen ja ovatko työtehtävät ja työntekijät sellaisia, että tilannejohtamismalli ja mallin johtamistyylit ovat sovellettavissa käytäntöön. Esiintyykö tyylijoustoa? Painottuuko johtamistyylin valinnassa alaisen tehtäväkohtainen valmiustaso vai ovatko syyt tietyn johtamistyylin valintaan kenties jossakin muualla? Painottuvatko ympäristötekijät, työn vaatimukset ja päätöksentekoaika enemmän kuin työntekijän ominaisuudet? Tarkoitus on ennen kaikkea testata mallia ja vastata kysymykseen, toimiiko tilannejohtaminen. Tutkielma edustaa hallintotieteellistä johtamistutkimusta. Tutkimuksen konkreettinen aineiston hankinta on toteutettu kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin. Tutkimusaineisto on kerätty puolistrukturoidun haastattelututkimuksen avulla. Tutkimuksessa on haastateltu kuutta kenttäjohtajaa (alipäällystön edustaja) ja kuutta yleisjohtajaa (päällystön edustaja), jotka edustavat kolmea uusmaalaista poliisipiiriä sekä Liikkuvan poliisin Etelä-Suomen osastoa. Yhteensä tutkimukseen haastateltiin kaksitoista poliisimiestä. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että Herseyn ja Blanchardin tilannejohtamismalli on sovellettavissa suomalaiseen poliisin kenttätoiminnanjohtamiseen. Malli tarvitsee kuitenkin tuekseen muita malleja, etenkin malleja jotka huomioivat voimakkaammin poliisin toimintaympäristön. Tilannejohtamismalli keskittyy johtamistyylien ympärille, joiden valintaa taas ohjaa alaisen tehtäväkohtainen valmiustaso. Haastatteluissa ilmeni kuitenkin valmiustasoon liittyviä käytännön ongelmia. Nämä käytännön ongelmat tekevät johtamistyylin valinnan jossain määrin vaikeaksi. Vaikka tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että johtamistyylin muuttaminen on välttämätöntä, ei selkeitä käytännön perusteita kuitenkaan löydy kaikkien neljän johtamistyylin käyttämiselle. Myös poliisityön luonne vaikuttaa johtamistyylin valintaan. Kiireen ja aikapaineen merkitys tulisi näkyä mallissa keskeisemmin. Erityisorganisaatiossa, kuten poliisissa, kiireen merkitys korostuu. Johtajapersoonan merkitys korostui haastatteluissa enemmän kuin mikään muu johtamiseen liittyvä tekijä. Persoona määrittää johtamistyylin valintaa merkittävällä tavalla. Tilannejohtamismallissa persoona jää tarpeettomasti muiden tekijöiden varjoon. Keskeisenä lähteenä on Paul Herseyn ja Kenneth Blanchardin teos Tilannejohtaminen; tuloksiin ihmisten avulla. Lähteinä on käytetty myös suomalaista ja ulkomaista johtamiseen ja poliisitoimintaan liittyvää kirjallisuutta. Myös tilannejohtamiseen liittyvät tutkielmat ovat olleet tärkeässä asemassa. Lähdemateriaali on osin luokiteltu luottamukselliseksi. Tämä on huomioitu tutkimusta tehtäessä

Talents in the Service of Justice: : Responding to Unequal Ownership beyond Compliance

Peer reviewe

Comparison of intima-media thickness and ophthalmic artery resistance index for assessing subclinical atherosclerosis in HIV-1-infected patients

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Human immunodeficiency virus (HIV) infection and antiretroviral treatment are associated with metabolic and cardiovascular complications that potentially increase the risk of atherosclerosis and cardiovascular disease in this population. Measurement of arterial wall thickness has been used as a surrogate of extent, severity and progression of atherosclerosis. A cross-sectional cohort study was performed to compare the validity of two non-invasive arterial measures: carotid intima-media thickness (IMT), a parameter of atherosclerosis, and ophthalmic artery resistance index (OARI), an index of occlusive carotid artery disease.</p> <p>Methods</p> <p>A total of 95 patients receiving highly active antiretroviral therapy (HAART) for more than 12 months were consecutively enrolled. IMT and OARI were measured by 7.5 MHz linear probe.</p> <p>Results</p> <p>There was a significant linear increase in IMT and OARI values as the grade of cardiovascular risk (0.70 and 0.69 for very low risk, 0.86 and 0.72 for low risk and 0.98 and 0.74 for medium/high risk, p < 0.001). A IMT > 0.83 and an OARI > 0.72 were the most discriminatory values for predicting a cardiovascular risk ≥ 10% (sensibility 89.6% and 75.8%; sensitivity 70.5% and 68.4%; p < 0.001).</p> <p>Conclusions</p> <p>Our data indicate that OARI may have a potential as a new precocious marker of subclinical atherosclerosis in HIV-1-infected patients.</p

Seniorinetti-verkkopalvelu ikääntyneiden yksinäisyyden ennaltaehkäisemisessä ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemisessa.

Opinnäytetyömme tavoitteena on saada tietoa, jonka avulla voidaan kehittää yksinäisyyttä ennaltaehkäiseviä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta lisääviä palveluita ikääntyneille. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata Seniorinetti-verkkopalvelun käyttäjien käsityksiä siitä, ovatko heidän yksinäisyyden tunteensa lievittyneet, ja tukeeko palvelu heidän sosiaalista toimintakykyään. Valitsimme tutkimuskohteeksi ikääntyneille suunnatun verkkopalvelun, Seniorinetin, koska se on ainoa ainoastaan ikääntyneille tarkoitettu verkkopalvelu ja uskomme, että tulevaisuudessa se on yksi merkittävistä keinoista muiden joukossa ikääntyneiden yksinäisyyden ennaltaehkäisyssä. Tutkimuskysymyksinä meillä oli: ”Lievittääkö Seniorinetti-verkkopalvelun käyttö ikääntyneiden yksinäisyyttä?” ja ”Tukeeko Seniorinetti-verkkopalvelun käyttö ikääntyneen sosiaalista toimintakykyä?” Toteutimme kyselymme Seniorinetti-verkkopalvelun sivuilla ja kyselyyn vastasi 41 henkilöä, joista 26 oli naisia ja 12 miehiä. Vastaajien keski-ikä oli 65,9 vuotta. Analysoimme tutkimustulokset SPSS (Statistical Package for the Social Sciences) –ohjelman avulla. Tutkimustulosten mukaan ikääntyneiden yksinäisyyden kokemus oli lievittynyt Seniorinetti-verkkopalveluun liittymisen jälkeen. Suurin osa vastaajista koki, että oli saanut jonkinlaista tukea elämäänsä muilta Seniorinetin käyttäjiltä. Osa vastaajista kertoi myös löytäneensä uusia ystäviä tai tuttavia Seniorinetin kautta. Lisäksi kysyimme Seniorinetti-verkkopalvelun käyttäjiltä kehittämisideoita. Vastauksista nousi suurimpana kehittämisideana esille valvojan tarve palveluun, koska käyttäjien mielestä sivustolla on liikaa häiriökäyttäytyjiä.The role of Seniorinetti network service in preventing the loneliness among the elderly and supporting their social abilities The aim of this thesis is to receive information to improve the services preventing the loneliness among the elderly and supporting their social togetherness. The objective of this thesis is to present the opinions of the Seniorinetti users, whether their feelings of loneliness have been and whether the service supports their social abilities. The authors selected the Seniorinetti network service for their research subject. This service is the only network service for the elderly and the authors believe it is one way to prevent the loneliness among the elderly in the future. The thesis discusses the use of the Seniorinetti network service in relieving the loneliness among the elderly and supporting their social abilities. The authors carried out the inquiry on the Seniorinetti web pages and received 41 replies: 26 respondents were women and 12 respondents were men. The average age of the respondents was 65.9 years. The questionnaires were analysed with the SPSS (Statistical Package for the Social Sciences) program. According to the results, the loneliness of the elderly was relieved after using the Seniorinetti service. The majority of the respondents felt that they received support for their own life from the other users. Some of them told also that they had found new friends through the Seniorinetti. The last question concerned how the improve the Seniorinetti service. The most important development idea was the need for network service controller because from the viewpoint of the users there had been too many troublemakers