Utilization of microalgae in industrial symbiosis, focus on Finland

Levien teollinen ja laajamittainen viljely Suomessa on haastavaa. Vuodenaikojen ja sään vaihtelu suosii sisätiloihin asennettavien suljettujen fotobioreaktorien valintaa levänkasvatusmenetelmäksi. Koska auringon valo ei riitä ympärivuotiseen kasvatukseen Suomessa, tarvitaan myös keinovaloa. Raportissa tarkastellaan kasvatusmenetelmiä, biomassan keruuta ja vedenpoistoa. Leviä voidaan kasvattaa jätevesissä, jolloin ravinteiden kierrätys ja biomassan tuotto yhdistyvät luontevasti jätevesien puhdistukseen. Kaupunkien, teollisuuden ja maatalouden jätevesiä voidaan hyödyntää. Tärkein tekijä jätevesissä on niiden ravinnepitoisuus. Yksi mahdollinen paikka levän kasvatukseen on kiertovesikalankasvatuslaitos, jossa levää mahdollisesti voidaan käyttää ammoniumtypen poistamiseen. Levänkasvatus voidaan myös mahdollisesti yhdistää kasvihuoneviljelyyn, jolloin viljelyrivien väliin kohdistuva ja hukkaan menevä valoenergia saadaan hyötykäyttöön. Muita mahdollisia levänkasvatuksen sovelluskohteita voivat olla kaatopaikkakompleksien yhteydessä sijaitsevat maanalaiset tunnelit, joissa vallitsee tasainen lämpötila ja joissa on jätevettä saatavilla. Tosin tunneleissa keinovalo on ainoa mahdollinen valonlähde. Levänkasvatuksen yhdistäminen olemassa olevaan teollisuuteen tarjoaa mahdollisuuden tuottaa jäteveden puhdistamisen yhteydessä leväbiomassasta biojalostamotyyppisesti useita tuotteita kuten lipidejä, biokaasua ja lannoitteita. Sellu- ja paperiteollisuus tuottaa jätevesiensä lisäksi hiilidioksidia ja lämpöä, joista molempia tarvitaan levien kasvattamiseen. Teollisuusjätevesissä ei tosin ole välttämättä riittävästi ravinteita, minkä vuoksi voi olla tarpeen lisätä osa ravinteista tai yhdistää jätevesiin yhdyskuntajätevesiä. Biodiesel, bioetanoli ja biokaasu ovat yleisimmin esitetyt levistä saatavat energiatuotteet, mutta leväbiomassasta voidaan jalostaa energiatuotteiden lisäksi myös muita orgaanisia molekyylejä. Lipi-dit, pigmentit, proteiinit ja hiilihydraatit ovat mahdollisia korkean lisäarvon tuotteita. Myös kalanrehua ja kasviravinteita sisältäviä lannoitteita voidaan tuottaa. Korkean lisäarvon tuotteiden valmistaminen vaatii yleensä levien geneettistä modifioimista. Yhteenvetona voidaan todeta, että levän teollinen kasvatus Suomessa on teknisesti mahdollista kun se yhdistetään jätevesien hyötykäyttöön ja kun käytetään olemassa olevaa infrastruktuuria. Sisätilat ja keinovalo ovat tarpeelliset kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Levän kasvatuksen taloudellinen kannattavuus jää ratkaistavaksi.Large-scale cultivation of algae in Finnish conditions is challenging. Seasonal variation in weather conditions in terms of light and temperature invites to select closed photobioreactors for algal culti-vation. Furthermore, the photobioreactors need to be placed indoors. Artificial illumination is need-ed because sunlight is not sufficient for year-round cultivation in Finland. Methods of cultivation, harvesting and dewatering will be discussed. Algae can be cultivated in wastewaters for purification, for uptake and recycling of nutrients, and for production of algal biomass. Wastewaters from municipalities, industries and agriculture can potentially be utilized. The most important factor in wastewaters is their nutrient content. One possible place for growing algae is in recirculating aquaculture, where algae can potentially be used to remove ammonium. Cultivation of algae in greenhouses in combination with plants might allow utilization of light energy that is currently wasted at the corridors. Algae might also be applied in underground tunnels (for example in landfills) that have a constant temperature and in which wastewater is available. However, artificial illumination is the only available light source. Combination of algal cultivation with existing industries offers the possibility to combine wastewater purification with production of lipids, biogas and fertilizers from the algal biomass, fol-lowing the biorefinery concept. Pulp and paper industry produce excess heat, carbon dioxide and wastewater, all of which can be utilized for growing algae. Unfortunately, industrial wastewaters may not have enough nutrients, and therefore it might be necessary to add some of the nutrients or to combine industrial and municipal wastewaters. Biodiesel, bioethanol and biogas are the most commonly discussed energy products but several non-energy products can also be obtained from algal biomass. Microalgal lipids, pigments, proteins and carbohydrates are potential high value non-energy products. Fish feed and fertilizers may also be produced. Production of high-value compounds usually requires genetic modification of the algae. In conclusion, industrial algal cultivation in Finland is technically possible when combined with the use of wastewaters and with the exploitation of existing infrastructure. Use of indoor spaces and artificial light is necessary for all options. The economic feasibility of algal cultivation remains to be elucidated.201

Esimiehettömässä organisaatiossa työskentely - case Yritys X

Opinnäytetyössä käsiteltiin työskentelyä esimiehettömässä organisaatiossa. Aihetta käsiteltiin teorian ja tutkimuksen kautta, joka suoritettiin case Yritys X:ssä. Tavoitteena oli tutkia ja kuvata esimiehetöntä organisaatiota sekä teorian että tutkimuksen avulla mahdollisimman tarkasti. Lisäksi työssä pyrittiin löytämään kehitysehdotuksia Yritys X:n esimiehettömälle osastolle. Työn teoriaosuudessa määriteltiin, mitä esimiehetön organisaatio tarkoittaa sekä kuvataan siihen liittyviä teorioita ja johtamistyylejä. Lisäksi teoriaosuudessa käytiin läpi muita organisaatiomalleja. Opinnäytetyössä tehtiin myös laadullinen tutkimus. Sen avulla selvitettiin, minkälaista on käytännössä työskennellä esimiehettömässä organisaatiossa sekä millaisia ominaisuuksia työntekijöiltä vaaditaan. Tutkimus toteutettiin Yritys X:n esimiehettömän osaston työntekijöille teemahaastatteluiden avulla. Tutkimustulosten mukaan Yritys X:n työntekijät pitivät esimiehetöntä organisaatiota mielekkäämpänä paikkana työskennellä, kuin perinteisen johtamismallin organisaatiota. Lisäksi esimiehetön organisaatio koettiin motivoivan työntekijöitä enemmän, vaikka itseohjautuvuutta tarvitaankin paljon. Yhteenvetona voitiin todeta, että Yritys X:n viestintää tulisi parantaa ja työntekijöiden itseohjautuvuudelle asettaa selkeät rajat. Näiden avulla työntekijöiden viihtyvyys ja motivaatio kasvaisi entisestään ja työntekijöiden omat sekä yrityksen tavoitteet saavutettaisiin paremmin

Oppilaiden matemaattinen minäkäsitys ja kokemuksia matematiikan hyödyllisyydestä

Aiempien tutkimusten mukaan minäkäsityksen, matematiikan hyödyllisyyskokemusten sekä matemaattisen osaamisen välillä on yhteyttä. Minäkäsityksen on puolestaan havaittu olevan yksi keskeisimmistä matemaattista osaamista ennustavista tekijöistä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) tavoitteiden mukaan matematiikan opetus tulisi liittää osaksi oppilaan arkielämää, jotta matematiikan hyödyt heijastuisivat myös koulun ulkopuolelle. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä avataan tutkimuksen kannalta keskeisiä käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä sekä esitellään aiempiin tutkimuksiin pohjautuvaa lähdemateriaalia, joka toimii pohjana tulosten analysoinnille. Tutkimuksen keskeisimmät teoreettiset teemat ovat minäkäsitys, matemaattinen minäkäsitys, itsetunto, matematiikka-asenteet sekä matematiikan hyödyllisyys. Tutkimus on monimenetelmällinen kyselytutkimus, jossa analysoimme määrällisin, Likert-asteikollisin väittämin ja avoimin kysymyksin Satakunnan 3. ja 6. luokkalaisten oppilaiden matemaattista minäkäsitystä sekä kokemuksia matematiikan hyödyllisyydestä heidän arkielämässään. Lisäksi tutkimme, millaisissa tilanteissa oppilaat kokevat matemaattisesta osaamisesta olevan heille hyötyä, sekä onko matemaattisella minäkäsityksellä ja hyödyllisyyden kokemuksilla yhteyttä toisiinsa. Kysely on sähköinen Webropol-kysely. Kvantitatiiviset analyysit osoittavat, että oppilailla on pääosin positiivinen käsitys itsestään matematiikan osaajana luokka-asteesta riippumatta. Oppilaat myös keskimäärin kokevat, että matematiikan osaamisesta on heille hyötyä elämässään. Kolmannen luokan oppilaat kokevat hyötyvänsä matematiikasta useammin kuin kuudennen luokan oppilaat. Kolmasluokkalaisten matemaattisen minäkäsityksen havaittiin regressioanalyysissä olevan kuudesluokkalaisia voimakkaammin yhteydessä hyödyllisyyden kokemukseen. Kvalitatiiviset analyysit osoittavat, että oppilaat mainitsivat eniten kotiin ja taloudenhoitoon liittyviä tilanteita, joissa hyötyvät matemaattisesta osaamisesta. Tutkimustulosten perusteella opettajien tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten tiiviisti oppilaan matemaattinen minäkäsitys ja hänen kokemuksensa matematiikan hyödyllisyydestä liittyvät oppilaan matematiikan oppimiseen ja asenteisiin, ja hyödyntää tätä tietoa opetuksessaan

Kokataan yhdessä -palvelusta ruokailoa ikääntyneille

TIIVISTELMÄ Kun ikääntyneiden määrä lisääntyy lähivuosina ja tavoitteena on kotona asuminen mahdollisimman pitkään, tarvitaan lisää erilaisia palveluita tukemaan kotona asumisen mahdollisuuksia. Ikääntyneiden toiveet ja tarpeet muuttuvat sukupolvien vaihtuessa. Tulevaisuudessa halutaan asiakaslähtöisempiä, hyvää ravitsemusta tukevia ja omaa hyvinvointia lisääviä palveluita. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Ikäruoka 2.0 -hanke. Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää eri alueilla asuville ikääntyneille hyvää ravitsemusta, toimintakykyä ja sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluja. Kehitettäviä palveluita Ikäruoka 2.0 -hankkeessa ovat erilaiset kauppa-, ravintola, koulutus- ja ohjauspalvelut. Opinnäytetyö liittyy toimeksiantajan tavoitteisiin, ja työssä on suunniteltu palvelutuotekuvaus kotona asuville ikääntyneille tarkoitetusta ruokapalvelusta Kokataan yhdessä. Palvelun tavoitteena on tuottaa ikääntyneille laatusuositusten mukaista ruokapalvelua tulevaisuudessa. Tulevaisuuden ruokapalvelussa korostuu ikääntyneen omien toiveiden huomioiminen ja osallistava toimintatapa, jolla ylläpidetään ikääntyneen toimintakykyä sekä sosiaalista vuorovaikutusta. Palvelutuotteen kuvauksessa menetelmänä on käytetty palvelumuotoilua, jossa asiakasymmärrystä on rakennettu teoriapohjaa, omaa kokemusta sekä havainnointia hyväksi käyttäen. Haasteena on palvelun korkea hinta, josta johtuen tämänhetkinen kysyntä on vähäistä. Palvelussa yhdistyy monta ikääntyneen hyvää ravitsemusta ja toimintakykyä tukevaa asiaa, joten tulevaisuudessa palvelusta voi tulla uusi vaihtoehto kotona asuville ikääntyneille

7. luokkalaisten vanhempien tarpeet kodin ja koulun yhteistyössä

Opinnäytetyö oli osana tavanomaisen vanhemmuuden vahvistamiskampanjaa. Työn tarkoituksena oli kuvata, minkälaisia tarpeita 7. luokan oppilaiden vanhemmilla kohdistuu kodin ja koulun yhteistyöhön Koivukylä-Korso-alueella. Tavoitteena oli koota yhteenveto alueen koulujen oppilaiden vanhempien tarpeista ja huolista. Tavoitteena oli myös selvittää, miten Koivukylän koulun oppilaiden vanhempien tarpeet ja huolet eroavat alueen muiden koulujen tilanteesta. Tuloksien avulla haluttiin syventää kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä. Sähköiseen kyselyyn vastasi Koivukylä-Korso-alueelta 108 kolmen eri koulun oppilaiden vanhempaa. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelman avulla ja aineistolähtöistä sisällönanalyysiä mukaillen. Tuloksista ilmeni, että kodin ja koulun välinen yhteistyö koettiin tärkeänä, opettajien ja koulun toimintaan oltiin pääosin tyytyväisiä. Koulujen Wilma-järjestelmä koettiin hyväksi yhteydenpitovälineeksi. Vanhemmat toivoivat enemmän koulun aktiivisuutta uusien tapahtumien järjestäjänä ja yhteydenpitäjänä. Koulun järjestämiä teemailtoja ja keskustelua muiden vanhempien kanssa pidettiin tärkeinä. Kyselytulosten välillä eri kouluissa ei ilmennyt paljon eroavaisuuksia. Eroja oli siinä, mitä vastattiin koulun toiminnan riittävyydestä ja siinä mistä aiheista vanhemmat halusivat keskustella toistensa kanssa. Tulokseksi tuli, että on tärkeää järjestää vanhempien tarpeiden mukaisesti yhteistyömahdollisuuksia, esimerkiksi vanhempainvartteja ja teemailtoja eri aiheista.The needs of the parents of 7th crade parents for home-school collaboration The purpose of this Bachelor’s thesis is to describe what kind of needs the 7 th grade parents have for home-school collaboration in Koivukylä-Korso area. The objective of this study was to gather information on both needs and concerns that parents have and to clarify how those differ between schools. The electronic Webropol inquiry was answered by 108 parents from three different schools. The material was analysed with the help of the SPSS program and quantitative method. The results show that parents hoped for more activities organised by the schools, such as new events, as well as increased communication between home and school. The theme meetings arranged by the school and discussions about different themes with other parents were considered important. The results did not show many differences between schools; some differences in the sufficiency of the school’s activities and which subjects the parents wanted to discuss with each other. In the future it is important to improve home-school collaboration

What about citizens? A literature review of citizen engagement in sustainability transitions research

Public engagement is understood as a prerequisite for sustainability transitions. Yet, it has remained peripheral to the transitions research agenda and the efforts to engage citizens in transitions research remain scattered. Thus, there is a need to create a more holistic understanding of how citizens participate in knowledge co-creation for sustainability transitions. We review the sustainability transitions literature from the perspective of citizen engagement in research and provide an overview of the current situation. Overall, citizen engagement was relatively rare, and the reviewed articles remained only loosely connected to transitions approaches. We iden tified four key forms of citizen engagement in transitions research: (1) envisioning sustainable futures; (2) local transition implementation; (3) revealing public perceptions; and (4) developing participatory methods to facil itate transitions. These forms facilitate transitions in terms of participant empowerment and providing a broader understanding of practical circumstances. However, citizens rarely participated throughout the research process and the acknowledgement of citizens' local knowledge remained limited. There is a need to deepen citizen engagement in transitions research and more explicitly address power relations. More creative methods can better enable the active contribution of citizens. Finally, there is a need for more theoretical consideration on knowledge co-creation with citizens in sustainability transitions research

Data from: Spatial and temporal genetic structure at the fourth trophic level in a fragmented landscape

A fragmented habitat becomes increasingly fragmented for species at higher trophic levels, such as parasitoids. To persist, these species are expected to possess life-history traits, such as high dispersal, that facilitate their ability to use resources that become scarce in fragmented landscapes. If a specialized parasitoid disperses widely to take advantage of a sparse host, then the parasitoid population should have lower genetic structure than the host. We investigated the temporal and spatial genetic structure of a hyperparasitoid (fourth trophic level) in a fragmented landscape over 50 × 70 km, using microsatellite markers, and compared it with the known structures of its host parasitoid, and the butterfly host which lives as a classic metapopulation. We found that population genetic structure decreases with increasing trophic level. The hyperparasitoid has fewer genetic clusters (K = 4), than its host parasitoid (K = 15), which in turn is less structured than the host butterfly (K = 27). The genetic structure of the hyperparasitoid also shows temporal variation, with genetic differentiation increasing due to reduction of the population size, which reduces the effective population size. Overall, our study confirms the idea that specialized species must be dispersive to use a fragmented host resource, but that this adaptation has limits