Sukupolvenvaihdoksen onnistuminen ja vaikutukset perhesuhteisiin

Pohjois-Savossa maatiloilla tehdään 120–130 sukupolvenvaihdosta vuosittain. Vuonna 2012 viljelijöiden keski-ikä oli 51,7 vuotta, ja yli 55-vuotiaiden viljelijöiden määrä oli liki 40 %. Tämä tarkoittaa, että lähivuosina yhä useammat viljelijät saavuttavat eläkeiän, jolloin myös sukupolvenvaihdosten määrä tule nousemaan. Tutkimuksessa on kartoitettu, kuinka sukupolvenvaihdokset ovat kohdetiloilla sujuneet, ja miten sukupolvenvaihdos vaikuttanut perhesuhteisiin. Sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan yrityksen omistuksen siirtymistä henkilöltä toiselle. Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa vaiheittaisena hyvin suunniteltuna prosessina, mutta se saattaa tapahtua myös yllättäen, esimerkiksi yrittäjän kuoleman seurauksena. Sukupolvenvaihdosta ohjaavat monet lait ja siihen liittyy paljon erilaisia henkilö- ja rahoituskysymyksiä sekä tunteita, asenteita ja sosiaalisia paineita. Sukupolvenvaihdos voidaan nähdä muutosprosessina, jolla pyritään varmistamaan yrityksen kannattavuus, vakavaraisuus sekä jatkuvuus. Sukupolvenvaihdoksen tekemiseen tulee varata aikaa, jotta luopuja sekä jatkaja ovat valmiita siirtymään uusiin rooleihinsa. Jatkajalla tarkoitetaan henkilöä, joka ryhtyy jatkamaan yritystoimintaa josta luopuja siirtää päätäntävallan ja vastuun toiselle henkilölle, jatkajalle. Jatkaja on henkilö, jonka nimiin yrityksen omistus siirtyy, ja luopujan voidaan sanoa siirtyvän sivustakatsojan rooliin. Ihmissuhteet ovat merkittävässä osassa etenkin perheyrityksissä. Perheyritykseen kuuluu perhe, liiketoiminta sekä omistajuus, ja on mahdollista että yritystoiminta nivoutuu muun elämän kanssa tiiviisti yhteen, ja näitä kahta voi olla joskus vaikea erotella toisistaan. Perheyrityksessä ihmissuhteilla on suuri merkitys ja vaikutus yritykseen, mutta yritys vaikuttaa myös yrityksen sisäisiin ihmissuhteisiin. Perheyrityksissä tavoitteellisempaa on turvata yrityksen jatkuvuus kuin lyhyellä tähtäimellä saatavat voitot. Erityisesti sukutiloilla pidetään tärkeänä tilan jatkumista suku-polvien ajan. Kysely lähetettiin Pohjois-Savossa vuonna 2010–2012 sukupolvenvaihdoksen tehneille tiloille, vastausprosentti oli 24,5 % (N=167). Vastaajajoukko edustaa melko hyvin Pohjois-Savon nuorten viljelijöiden joukkoa, mutta vähäisen vastausmäärän takia tuloksia ei kannata yleistää liikaa. Vastaajiksi ovat saattaneet valikoitua vain ne tilat, joilla on mennyt hyvin. Tuloksista käy ilmi, että kyselyyn vastanneiden sukupolvenvaihdokset ovat onnistuneet pääasiassa hyvin. Ongelmia ei ole ollut muutamia yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta. Asiantuntijoilta oli saatu enimmäkseen riittävästi apua sukupolvenvaihdokseen ja tämä apu koettiin tarpeelliseksi. Vastausten mukaan sukupolvenvaihdoksen asiantuntijapalveluissa voitaisiin enemmän huomioida ihmissuhteet ja herättää keskustelua sukupolvenvaihdoksen tekijöiden välillä niistä. Sovittavista asioista oli päästy pääsääntöisesti hyvin yhteisymmärrykseen, eivätkä perhesuhteet olleet muuttuneet valtaosalla vastaajista. Tehtyjen ratkaisujen ja sukupolvenvaihdoksen onnistumisen välillä ei vaikuta olevan tiettyä kaavaa

Laser Spectroscopy for Monitoring of Radiocarbon in Atmospheric Samples

In-situ monitoring of radiocarbon emissions is challenging due to the lack of a suitable method for sensitive online detection of this isotope. Here we report on a complete system for automatized continuous on-site monitoring of radiocarbon gaseous emissions from nuclear facilities. By combining radiocarbon detection using mid-infrared cavity ringdown spectroscopy and an advanced sampling system, an elevated amount of radiocarbon in an atmospheric-like gas matrix was detected. Radiocarbon was detected in the form of (CO2)-C-14 after extraction of the carbon dioxide from the air sample. The system is also able to discriminate between radiocarbon in organic or inorganic molecular form by converting (CH4)-C-14 into (CO2)-C-14. This work lays the groundwork for further use of this technology in nuclear facilities for online on-site monitoring of radioactive gaseous emissions as well as future work on in-situ monitoring of atmospheric radiocarbon.Peer reviewe

The genetic prehistory of the Baltic Sea region

Correction: Nature communications 9 (2018), art. no. 1494 doi:10.1038/s41467-018-03872-yWhile the series of events that shaped the transition between foraging societies and food producers are well described for Central and Southern Europe, genetic evidence from Northern Europe surrounding the Baltic Sea is still sparse. Here, we report genome-wide DNA data from 38 ancient North Europeans ranging from similar to 9500 to 2200 years before present. Our analysis provides genetic evidence that hunter-gatherers settled Scandinavia via two routes. We reveal that the first Scandinavian farmers derive their ancestry from Anatolia 1000 years earlier than previously demonstrated. The range of Mesolithic Western hunter-gatherers extended to the east of the Baltic Sea, where these populations persisted without gene-flow from Central European farmers during the Early and Middle Neolithic. The arrival of steppe pastoralists in the Late Neolithic introduced a major shift in economy and mediated the spread of a new ancestry associated with the Corded Ware Complex in Northern Europe.Peer reviewe

Living plant collections policy of the Finnish Museum of Natural History

The collections policy of the Finnish Museum of Natural History Luomus is hierarchically structured. The general collections policy defines the overall principles and guidelines. The sub-collections policies, such as the Living collections policy, comply with and apply the general collections policy and specify its guidelines and instructions, taking the special nature of the sub-collections into account. The living plant collections policy guides the care of the collections in the botanic gardens and the seed bank, excluding DNA and tissue samples which are covered by a separate genomic resources policy. The purpose of the collections policy is to help guide the care of the garden collections and the processing of information relating to the collections, thereby providing the basis for developing the botanic gardens.Non peer reviewe

Author Correction: The genetic prehistory of the Baltic Sea region

The original version of this Article omitted references to previous work, which are detailed in the associated Author Correction. These omissions have been corrected in both the PDF and HTML versions of the Article

Sukupolvenvaihdoksen onnistuminen ja vaikutukset perhesuhteisiin

Pohjois-Savossa maatiloilla tehdään 120–130 sukupolvenvaihdosta vuosittain. Vuonna 2012 viljelijöiden keski-ikä oli 51,7 vuotta, ja yli 55-vuotiaiden viljelijöiden määrä oli liki 40 %. Tämä tarkoittaa, että lähivuosina yhä useammat viljelijät saavuttavat eläkeiän, jolloin myös sukupolvenvaihdosten määrä tulee nousemaan. Opinnäytetyö sisältää kirjallisuuskatsauksen sukupolvenvaihdoksesta sekä analyysin ja johtopäätökset kyselyn tuloksista. Kyselyssä on kartoitettu, kuinka sukupolvenvaihdokset ovat kohdetiloilla sujuneet, ja onko sukupolvenvaihdos vaikuttanut per-hesuhteisiin. Sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan yrityksen omistuksen siirtymistä henkilöltä toiselle. Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa vaiheittaisena hyvin suunniteltuna prosessina, mutta se saattaa tapahtua myös yllättäen, esimerkiksi yrittäjän kuoleman seurauksena. Sukupolvenvaihdosta ohjaavat monet lait ja siihen liittyy paljon erilaisia henkilö- ja rahoituskysymyksiä sekä tunteita, asenteita ja sosiaalisia paineita. Sukupolvenvaihdos voidaan nähdä muutos-prosessina, jolla pyritään varmistamaan yrityksen kannattavuus, vakavaraisuus sekä jatkuvuus. Sukupolvenvaih-doksen tekemiseen tulee varata aikaa, jotta luopuja sekä jatkaja ovat valmiita siirtymään uusiin rooleihinsa. Jatka-jalla tarkoitetaan henkilöä, joka ryhtyy jatkamaan yritystoimintaa josta luopuja siirtää päätäntävallan ja vastuun toiselle henkilölle, jatkajalle. Jatkaja on henkilö, jonka nimiin yrityksen omistus siirtyy, ja luopujan voidaan sanoa siirtyvän sivustakatsojan rooliin. Ihmissuhteet ovat merkittävässä osassa etenkin perheyrityksissä. Perheyritykseen kuuluu perhe, liiketoiminta sekä omistajuus, ja on mahdollista että yritystoiminta nivoutuu muun elämän kanssa tiiviisti yhteen, ja näitä kahta voi olla joskus vaikea erotella toisistaan. Perheyrityksessä ihmissuhteilla on suuri merkitys ja vaikutus yritykseen, mutta yritys vaikuttaa myös yrityksen sisäisiin ihmissuhteisiin. Perheyrityksissä tavoitteellisempaa on turvata yrityksen jatkuvuus kuin lyhyellä tähtäimellä saatavat voitot. Erityisesti sukutiloilla pidetään tärkeänä tilan jatkumista suku-polvien ajan. Kyselyn vastausprosentti oli 24,5 %, mikä on kohtalainen, koska vastaajamäärä on niin vähäinen (41). Vastaaja-joukko vastaa melko hyvin Pohjois-Savon nuorten viljelijöiden joukkoa, mutta vähäisen vastausmäärän takia tuloksia ei kannata yleistää liikaa. Tuloksista käy ilmi, että kyselyyn vastanneiden sukupolvenvaihdokset ovat onnistuneet pääasiassa hyvin. Ongelmia ei ole ollut muutamia yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta. Asiantuntijoilta oli saatu enimmäkseen riittävästi apua sukupolvenvaihdokseen ja tämä apu koettiin tarpeelliseksi. Sovittavista asioista oli päästy pääsääntöisesti hyvin yhteisymmärrykseen, eivätkä perhesuhteet olleet muuttuneet valtaosalla vastaajista. Tehtyjen ratkaisujen ja sukupolvenvaihdoksen onnistumisen välillä ei vaikuta olevan tiettyä kaavaa. Vastaajiksi ovat saattaneet valikoitua vain ne tilat, joilla on mennyt hyvin.There are 120-130 changes of generation made every year on farms in Pohjois-Savo. In 2012 the mid-age of farmers was 51,7 years and almost 40 % of them were over 55 years old. This means that in the future there will be more farmers who retire and thus the number of generation changes rises. In this thesis there is a literary report about generation changes and it also includes an analysis and conclusions from the results. An inquiry was made to find out how generation changes have succeeded and if the change of generation affected family relationships. The change of generation can be executed as a well planned process in stages but it may also happen suddenly, for example, if entrepreneur dies. Many laws control the change of generation and different persons, financial issues, feelings, attitudes and social pressures are part of it. The change of generation can be seen as a change process which goal is ensure farm’s profitability, financial solidity and continuation. It is important to start planning generation change in good time so that both transferor and successor have time to get used to their new roles. The successor means a person who continues business when the transferor gives him or her the authority and responsibility to do so. The successor is a new owner of the company and it can be said that the transferor proceeds in a role of a bystander. Relationships play a significant role because farms are usually family companies. In family company there is family, business and ownership. It is possible that business and other life are the same and that’s why it may sometimes be hard to tell the difference. In family company relationships affect the company but the company also has effects on relationships. It is more goal-directed to secure continuation of company than seek for short-term profits in family companies. Especially family farms consider it important that farming continues from generation to another. The response rate of the inquiry was 24,5 % which is moderate because the number of respondents was small (41). The respondents represent quite well the young farmers of Pohjois-Savo. Because of low number of responses the results should not be generalised too much. From the results it can be seen that generation change at the respondents family farms succeeded mainly well. There were no problems except in a few cases. The respondents had mostly got enough help from experts and they thought that this help was important. Transferor and successor had mainly come into accord about things that they needed in order to make an agreement. The vast majority reported that family relationships had not changed. There seemed to be no certain model between the made solutions and the success of the change of generation. There is a chance that only the farmers who did not have problems answered the inquiry

Toivoa tulevaisuuteen : Lapsi-ja perhepalvelukeskus Ruusun laatulupauksen teemojen merkityksen kartoittaminen ja perhearviointimenetelmän tuotteistaminen

Opinnäytetyön yhteiskunnallisena tarkoituksena oli lisätä perheen kokonaisvaltaista huomioimista ja voimavarakeskeistä näkökulmaa perhetyössä lasta unohtamatta. Arvioimme tutkimuksellisen kehittämistyön avulla Lapsi- ja perhepalvelukeskus Ruusun laatulupauksen toteutumista ja arvioinnin merkitystä asiakastyössä. Tarkoituksena oli myös yhtenäistää työkäytäntöjä Avoruusussa. Opinnäytetyö oli tutkimuksellinen kehittämistyö ja toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla Avoruusun työntekijöiltä sekä osalta Diakoniset hyvinvointi-ja sosiaalipalvelut palvelualueen esimiehiltä. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että perhetyön asiakastyössä käytettävien lomakkeiden sisältöön tulisi panostaa laadullisesti. Kaikki vastaajat kokivat, että arviointi on tärkeä osa työssä kehittymisessä ja työn kehittämisessä. Esiin nousi myös toive saada enemmän palautetta tehdystä työstä arjessa. Kaikkia laatulupauksen teemoja: luottamusta, yksilöllisyyttä, lapsi-ja perhekeskeisyyttä sekä voimavara ja ratkaisukeskeisyyttä pidettiin tärkeinä asioina. Tärkeimpinä teemoista esiin nousivat luottamus ja yksilöllisyys. Erityisesti Avoruusun perhetyössä yksilöllisyys nähtiin kantavana voimavarana. Tuloksista nousi esille selkeimmin tarve työkäytänteiden yhtenäistämiseen ja menetelmien käytännön harjoitteluun. Tulosten pohjalta muokkasimme Iso-Britanniassa kehitetyn perhearviointimenetelmän Lapsi-ja perhepalvelukeskus Ruusun käyttöön. Menetelmä nimettiin Toivo-menetelmäksi. Toivo-menetelmän avulla perhetyötä tullaan tekemään Lapsi-ja perhepalvelukeskus Ruusussa yhtenäisemmän mallin mukaisesti ja asiakkaat saavat laadukkaampaa ja monipuolisempaa palvelua arjen voimavarojensa esiin nostamiseksi.The social purpose of the thesis was to increase the comprehensive consideration of families and a resourcecentred perspective in family work without forgetting children. By means of developmental research the thesis examined the realization of the Child and Fam-ily Service Centre Ruusu’s quality promise and the importance of assessment in client work. The aim was also to standardize work practices in Avoruusu. The study was a developmental research work and it was carried out as a qualitative study. The material was collected by using theme interviews with the Avoruusu employees and with some of the managers of the Church’s social and welfare services. According to the results of the study, the quality of the content of the client forms should receive more attention. All the respondents felt that assessment was an important part of professional development and development of the work. One of the findings was a wish for more feedback on everyday work. All the themes of the quality promise, namely, confi-dence, individuality, child and familyfocus as well as resource and solutionoriented methods were considered important. Confidence and individuality were highlighted as the most important themes. Individuality was especially seen as a decisive resource in the family work of Avoruusu. Most clearly the results highlighted the need of the standardization of work practices and the practical training of work methods. Based on the results of the development work, a family assessment method developed in the UK was modified for the Child and Family Service Centre Ruusu. The method was given the name Hope-method. With the help of the method family work will be conducted in Ruusu according to a more uniform model, and the clients will receive more versatile ser-vices with better quality so as to be able to better resort to their everyday resources

Kielihäiriöisen lapsen osallisuus lastensuojeluprosessissa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa huostaanotetun ja kielihäiriöisen lapsen osallisuutta, sekä osallistumisen mahdollisuuksia, omassa lastensuojeluprosessissaan. Työmme teoriaosuudessa käsittelemme lapsen osallisuutta, ja siihen liittyviä käsitteitä, lastensuojeluprosessin eri vaiheita sekä kielenkehityksenhäiriön vaikutusta lapsen kommunikointiin ja osallisuuteen. Tutkimusosassa käsittelemme lasten ja lasten lähellä työskentelevien ammattilaisten kokemuksia lasten osallisuuden toteutumisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kielenkehityksen häiriö mahdollisesti vaikuttaa lapsen osallisuuteen lastensuojeluprosessissa sekä tuottaa parannusehdotuksia havaitsemiimme ongelmiin. Tutkimuksemme kohderyhmään kuului 2 lasta, heidän sosiaalityöntekijänsä, kahden perhekodin vanhemmat ja erityiskoulun koulukuraattori. Haastateltavien kohdejoukko valikoitui erityiskoulun toimesta haastateltavien yhteisten kokemusten perusteella. Opinnäytetyössämme hyödynsimme kvalitatiivista tutkimusmuotoa, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytimme kyselyhaastattelua. Tutkimustuloksista keskeisin huomiomme oli lapsen kuulemisen, ymmärtämisen ja huomioimisen tärkeys lapsen kehitystason mukaisesti. Lapsen osallisuuden mahdollisuuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat lapsen oma aktiivisuus lastensuojeluprosessissa, lapsen osallistaminen sekä erityistarpeen kokonaisvaltainen huomioiminen. Työmme havainnollistaa myös ammattilaisten tarvitsemaa moniammatillista tukea erityisen tuen tarpeen huomioimisessa. Opinnäytetyössämme tarjoamme konkreettisia keinoja kielihäiriöisen lapsen osallisuuden vahvistamiseen.This study aimed at identifying the participation and participation opportunities in their own child protection process of dysphatic children placed in custody. The theoretical part of this work deals with a child's participation and the related concepts, the child protection process in its different stages and the impact of dysphasia on a child's communication and participation. The research part deals with children’s and child care professionals’ experiences of the realization of children's inclusion. The purpose of this study was to determine how dysphasia possibly affects a child's inclusion in the child protection process and provide improvement suggestions for the problems found. The target group consisted of two children and their social workers and the elders of two family homes and the social worker of a special education school. The target group was selected from the area of special education because of their shared experiences. This thesis utilized a qualitative research format and the data collection method was a questionnaire interview. The main point made by the study was to stress the importance of listening, understanding and consideration of the child according to his/her level of development. Factors affecting the child's opportunities to participate were the child`s own activity in the child protection process, child's involvement and a holistic consideration of the child’s specific needs. This work also illustrates the necessity of multi-professional support for professionals, so that the child’s special needs are taken into consideration. This thesis offers concrete ways to strengthen the participation of dysphatic children

Verkostoyhteistyö päihdehoidossa olevan asiakkaan ohjauksessa

Väestön ikääntymisen myötä tarve työurien pidentämiselle on lisääntynyt. Työkyvyttömyys on työuraa merkitsevin lyhentävä tekijä. Tämän ehkäisyssä tarvitaan vaikuttavaa työterveystoimintaa ja oikea-aikaista hoitoa sekä kuntoutusta. Työkyvyttömyyden ehkäisyssä tärkeinä tekijöinä ovat ennaltaehkäisyyn ja työhyvinvointiin kohdistuvat työelämän käytännöt. Alkoholin riskikäyttö on liitetty pitkiin sairauspoissaoloihin, ennenaikaiseen eläköitymiseen, työttömyyteen ja korkeaan kuolleisuuteen. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön tilaaja on valtakun-nallinen teollisuusyhtiö, jolla on suomessa noin 5 000 työntekijää. Opinnäytetyön tarkoi-tuksena oli kartoittaa teollisuusyhtiössä työskentelevän hoitoon ohjatun asiakkaan päihdekuntoutuksen yhteistyöverkoston toimintaa työnantajan ja työterveyden näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää verkoston nykyinen toimintamalli päihdekuntoutusyhteistyössä. Tuotettua tietoa pystytään hyödyntämään mahdollisissa jatkokehitystarpeissa verkoston toimivuuden parantamiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelun avulla haastattelemalla organisaation tuotanto- tai HR-päälliköitä ja työterveyshoitajia (n=8). Tuloksissa kävi ilmi, että verkoston sisällä oli monentasoista yhteistyötä. Tutkimuksen keskeisemmät tulokset olivat yhteistoiminnan toteutuminen, toiminnan vastuiden selkeys ja työterveyden tekemä koordinointi hoitoonohjausprosessissa. Keskeisempiä tuloksia ilmeni useammissa yhteistyöverkostoissa. Kuitenkin joidenkin verkostojen toiminta kuvastui hajanaisena ja toiminnan vastuut vaatisivat lisää selkeyttämistä. Verkoston yhteistyötä kehittämällä voidaan lisätä päihdekuntoutuksen vaikuttavuuden toteutumista

Kirurgisen potilaan postoperatiivinen tarkkailu : Karelia Moodle -kurssin osio sairaanhoitajaopiskelijoille

Postoperatiivinen tarkkailu on perioperatiivisen hoidon kolmas vaihe, jolloin leikkauksesta toipuvaa potilasta tarkkaillaan, kunnes hänen vitaalielintoimintonsa normalisoituvat. Potilaasta tarkkaillaan tajunnan tasoa, hengitystä, verenkiertoa, virtsan eritystä, lämpöä, haavaa ja ihoa, kipua sekä pahoinvointia. Tällöin potilaan tilan arviointi ja mahdollisten muutosten vertailu vaiheeseen ennen leikkausta korostuvat. Jotta potilaan on mahdollista toipua nopeasti, sairaalan sisälle on kehitetty akuuttihoidon hälytysryhmä, jonka toiminta perustuu oireiden aikaiseen tunnistamiseen. Hälytysryhmästä käytetään kansainvälisesti nimikettä Medical Emergency Team. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa laadukasta, ajantasaista tietoa kirurgisen potilaan tarkkailusta postoperatiivisessa vaiheessa. Työn tehtävänä oli tuottaa Karelia Moodle -kurssin osio, jossa sairaanhoitajaopiskelijat opiskelevat itsenäisesti. Tästä opinnäytetyöstä hyötyvät niin sairaanhoitajaopiskelijat kuin jo valmistuneetkin sairaanhoitajat asiaa kerratessaan. Jatkokehittämisideana voisi olla heräämöön tai vuodeosastolle posteri, joka käsittelisi hälytyskriteereitä. Myös opetusvideo hälytyskriteereiden arvojen alittumisesta tai ylittymisestä johtuvista elintoimintojen häiriöistä ja niiden hoidosta voisi olla tärkeä aihe opiskelijoille tai työelämään