Human mitochondrial DNA lineages in Iron-Age Fennoscandia suggest incipient admixture and eastern introduction of farming-related maternal ancestry

Human ancient DNA studies have revealed high mobility in Europe's past, and have helped to decode the human history on the Eurasian continent. Northeastern Europe, especially north of the Baltic Sea, however, remains less well understood largely due to the lack of preserved human remains. Finland, with a divergent population history from most of Europe, offers a unique perspective to hunter-gatherer way of life, but thus far genetic information on prehistoric human groups in Finland is nearly absent. Here we report 103 complete ancient mitochondrial genomes from human remains dated to AD 300-1800, and explore mtDNA diversity associated with hunter-gatherers and Neolithic farmers. The results indicate largely unadmixed mtDNA pools of differing ancestries from Iron-Age on, suggesting a rather late genetic shift from hunter-gatherers towards farmers in North-East Europe. Furthermore, the data suggest eastern introduction of farmer-related haplogroups into Finland, contradicting contemporary genetic patterns in Finns.Peer reviewe

Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa

Tämä työ on toteutettu Kehitystä Naudanlihantuotantoon -hankkeen toimeksiantona. Hankkeen tavoitteena on pyrkiä etsimään keinoja parantaa naudanlihantuotannon kannattavuutta ja tehostaa lihanautatilojen, sekä lihanjalostusteollisuuden toimintaa. Hanke pyrkii parantamaan edellytyksiä naudanlihantuotannon säilymiselle sekä nostamaan tuottajien motivaatiota. Tässä työssä tehtyjen tuotantokustannuslaskelmien ja emolehmätuottajille suunnatun kyselyn avulla on tarkoitus selvittää onko kasvattamotoiminnalle kysyntää ja tuoko se kustannustehokkuutta tuotantoon. Työssä on määritetty uudistushiehon tuotantokustannukset kahdelle todelliselle emolehmätilalle. Tuotantokustannukset laskettiin omalle hiehon kasvatukselle ja kasvatuspalvelun käyttämiselle. Laskelmat tehtiin Savonia-ammattikorkeakoulun tuotantokustannuslaskelmapohjaan. Laskennassa ei huomioitu peltotukia. Rehujen hintoina käytettiin markkinahintoja, jotta laskelmista saataisiin mahdollisimman vertailukelpoisia. Laskelmien perusteella kasvatuksen ulkoistaminen on kannattavaa, jos päiväkasvatushinta on kyllin matala. Tosin tuotantokustannus on niin tilakohtainen asia, että kaikilla tiloilla ulkoistaminen ei välttämättä ole edullisempaa. Tilan tulee myös miettiä mahdollisuutta vähentää esimerkiksi vuokrapeltoa, jos eläimiä on vähemmän. Tämä luonnollisesti toisi lisää säästöjä tuotantoon. Toisaalta taas pellon vähentäminen johtaa peltotukien vähenemiseen. Pellon vähennyksessä menetetään noin 650 euroa hehtaarilta. Työn yhtenä osana on keväällä 2012 tehty kysely eri aluilla Suomea sijaitseville emolehmätiloille (n=250) uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistamisesta. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen herättää emolehmätiloilla monenlaisia mielipiteitä. Osa pitäisi toimintaa hyvänä ja ulkoistaisi tilansa uudistuseläinten kasvatuksen vaikka heti. Toiset taas eivät nähneet kasvattamolla olevan toimintamahdollisuuksia ja eivätkä näin ollen olisi kiinnostuneita ulkoistamisesta. Perusajatuksena kasvatuksen ulkoistaminen tuntui kiinnostavan tiloja mutta monet pienet seikat kuitenkin epäilyttivät tiloja. Lisäksi kovin moni tila ei tuonut esille odotettuja hyötyjä, eli mahdollisuuksia nostaa emolehmien määrää. Mahdollisen kasvattamon toimintaa saattaa vaikeuttaa liian suuri tilarinki, tukien saamattomuus, sekä asiakastilojen vaatimusten yhdistäminen siitossonnin suhteen.The thesis is made for Kehitystä Naudanlihantuotantoon -project. The project has its goal to seek methods to develop the profitability of beef production and to improve beef cattle farms’ and meat industries actions. The project aims to improve the conditions to preserve beef production and to motivate farmers. Aim of production cost calculations and poll was to figure out the demand of growing service and to get better cost effectiveness. In this thesis there are calculated the production costs of heifers in two real suckler cow farm cases. The production costs were calculated for both self-raised heifer and after using a growing service. The production costs were put in a calculation program, which we got from Savonia University of Applied Sciences. Subsidies were excluded from the calculation to get the calculation as comparable as possible. According to the cost production calculations the outsourcing is more profitable if the daily price is low enough. On the other hand production cost is based strictly to the farm. Necessarily the idea of outsourcing the heifer growing it may not be any cheaper. The farm also has to think the possibility of decrease the amount of rented field, if the amount of animals is lower. This naturally can save some production costs. On the other hand decreasing amount of field it is not possible to gain subsidies of the rented fields. The loss of subsidies is about 650 euros per hectare. A part of the thesis is a poll for suckler cow farmers. The poll was about outsourcing the heifer production. The farms of the poll were around Finland (n=250). The poll was carried out in the spring of 2012. In the poll we asked if farmers are interested towards outsourcing. In this way was figured out if there is need for a professional raiser of the heifer. According to the poll the outsourcing of heifers raises many kinds of opinions amongst the farmers. Some of the farmers pointed it as a good and would outsource their heifers. Others didn’t see any basis for heifer growing outside their own farm and they were not interested in idea. Basic idea for farmers felt interesting. There are still many things that make doubt not many farms brought up the expected benefits e.g. opportunity to have more suckler cows. Too big amount of farms, not getting the subsidies and farmers demand of the bull used for insemination are the biggest threats for the possible hatchery. Well written contracts are very critical for the business

Siltojen 3D-suunnittelu- ja mittausprosessin kehittäminen ja käyttöönottaminen (Älykäs silta)

320092

Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tilojen välisen työnjaon mahdollisuuksia emolehmätilojen uudistuseläinten kasvatuksessa. Keväällä 2012 toteutetussa kyselyssä selvitettiin tuottajien kiinnostusta uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistamiseen ja ulkoistamisen vaikutusta tilojen tuotantokustannuksiin. Kysely lähetettiin 245 emolehmätilalle. Kyselyyn vastasi 120 tilaa (vastausprosentti 48,9 %). Tilat jaettiin vastausten perustella neljään kokoluokkaan: alle 20, 21–50, 51–80 ja yli 80 emolehmän tiloihin. Reilu viidennes (22,5 %) vastaajista oli kiinnostunut uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistamisesta. Kiinnostus oli jokseenkin tasaisesta kaikissa kokoluokissa. Eniten kiinnostusta (28 % vastaajista) oli tilakokoluokassa 21–50 emoa. Kyselyyn vastanneista 61 % ostaisi uudistuseläimen mieluummin toiselta tilalta, kuin käyttäisi ammattimaista hiehojen kasvattajaa. Yleisin tilojen vuosittainen uudistuseläinmäärä oli 3–8 kappaletta. Vastaajista 42 % uskoi tilan työmäärän vähenevän, jos tila ulkoistaisi uudistuseläinten kasvatuksen. Tilat arvioivat emolehmiensä määrän kasvavan 10–20 kappaleella mahdollisen ulkoistamisen myötä. Tämän todettiin vaikuttavan kannattavuuteen, koska myytävät lihamäärät kasvaisivat (40 % vastaajista). Toisaalta arvioitiin, että uudistuseläimiltä vapautuneita paikkoja ei kaikilta osin voida ottaa emojen käyttöön. Uudistuseläimille tarkoitetut paikat ja rakenteet ovat liian pieniä täysikasvuisille emolehmille. Tiloista 74 % olisi valmis maksamaan hiehon kasvattajalle 500–900 euroa eläintä kohti kasvatusajalta. Kasvatusaika ajoittuu välille vieroitus–kaksi kuukautta ennen poikimista, jolloin hieho siirretään takaisin emolehmätilalle. Kasvattamon kannattavuuden kannalta tärkein tekijä on hinta, jonka emolehmätuottajat olisivat valmiita maksamaan kasvatuspäivää kohti. Tämän tutkimuksen mukaan yleisin päivältä maksettava hinta olisi 1–2 euroa (1,81±1,07) päivältä. Korkein hinta oli 5 euroa päivältä. Päivähinta 0,74 € ei kata kasvattamon kustannuksia. Kasvatuspäivän hinta 2,88 € on taas niin korkea, että jos kasvattamo pyytäisi tätä hintaa, olisi eläinten tuotantokustannus korkeampi kuin omalla tilalla kasvattaessa (1296–1497 €). Päätoiminen uudistuseläimen kasvatus on taloudellisesti haastavaa. Toiminta sopisi emolehmätiloille tai muille nautatiloille, joilla on ylimääräisiä, toimivia rakennuksia. Kasvatustoiminta voisi tuoda lisäansioita päätuotannon ohessa. Kasvatuspäivän hintaa koskevaan kysymykseen vastaajia oli vähän (n=20). Hinnan suuri keskihajonta viittaa siihen, että uudistuseläinten kasvatuksen kustannuksia ei riittävästi tunneta