Saamelaisten ja Australian alkuperäiskansojen kouluhistorian erityispiirteet

Source at http://www.ennenjanyt.net/2016/09/saamelaisten-ja-australian-alkuperaiskansojen-kouluhistorian-erityispiirteet/ </a

Changes in LDL Fatty Acid Composition as a Response to Olive Oil Treatment Are Inversely Related to Lipid Oxidative Damage: The EUROLIVE Study

Objective: The aim of our study was to assess the changes in the fatty acid composition of low density lipoproteins (LDL) after sustained consumption of olive oil at real-life doses (25 mL/day) and their relationship with lipid oxidative damage. Methods: A multi-center randomized, cross-over, clinical trial with 3 similar types of olive oils, but with differences in the phenolic content, was conducted on 200 healthy European subjects. Intervention periods were of 3 weeks separated by 2-week washout periods. The LDL fatty acid content was measured in samples drawn at baseline and after the last intervention period. Results: After olive oil ingestion oleic acid concentration in LDL increased (1.9%; p Ͻ 0.001) and those of linoleic (1.1%; p Ͻ 0.002) and arachidonic acid (0.5%; p Ͻ 0.001) decreased. Monounsaturated/polyunsaturated fatty acid and oleic/linoleic acid ratios in LDL increased after olive oil consumption. An inverse relationship between the oleic/linoleic acid ratio and biomarkers of oxidative stress was observed. One unit increase in the oleic/linoleic acid ratio was associated with a decrease of 4.2 g/L in plasma isoprostanes. Conclusion: Consumption of olive oil at real-life doses improved the fatty acid profile in LDL, the changes being associated with a reduction of the oxidative damage to lipids

"Siis kaikista tärkein, hyvä ihme, on se että lukee itse paljon" : kirjastoammattilaisten ammatillinen tiedonhankinta kaunokirjallisuudesta

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kirjastoammattilaisten ammatillista tiedonhankintaa kaunokirjallisuudesta. Teoriaosuudessa esitellään tiedonhankinnan käsitteitä ja T. D. Wilsonin tiedonhankintamallit sekä kirjastoammattilaisten suhdetta kaunokirjallisuuteen. Tutkimuskysymyksinä olivat seuraavat kysymykset: Mistä kirjastoammattilaiset hankkivat tietoa kaunokirjallisuudesta eli millaisia tiedonlähteitä he käyttävät ja kuinka usein he näitä lähteitä käyttävät? Lisäksi selvitettiin, millaisia tietoja, taitoja ja ominaisuuksia kirjastoammattilaisilla pitäisi olla, jotta he voivat suositella kaunokirjallisuutta asiakkaille, ja kuinka tällaista ammattitaitoa ylläpidetään. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluihin osallistui kuusi työntekijää Kuopion kaupunginkirjaston eri toimipisteistä, ja ne toteutettiin kesä-heinäkuussa 2012. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että kirjastoammattilaisten tärkeimpiä tiedonlähteitä ovat oma lukuharrastus sekä työkokemus. Muita lähteitä ovat muun muassa kirjaston tietokanta, lehdet, työtoverit ja asiakkaat sekä lukuisat internetlähteet, kuten kirjallisuussivustot ja -blogit sekä erilaiset kirja-arvostelut. Käytön useus riippuu lähteestä: omaa tietämystä ja kirjaston tietokantaa käytetään päivittäin, kirjallisuuskoulutuksissa ja -tapahtumissa käydään noin kerran vuodessa. Kirjastoammattilaisten tulisi lukea ja tietää monipuolisesti kirjallisuudesta, olla helposti lähestyttäviä ja sosiaalisia sekä osata kysellä asiakkaalta, mitä hän tarvitsee. Osaamisen ylläpitämiseen käytetään aiemmin mainittuja tiedonlähteitä. Myös kirjallisuusharrastukset, kuten kirjojen ja kirja-arvostelujen lukeminen ovat tärkeitä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksissa, joissa voitaisiin selvittää, ovatko tiedonhankintatavat erilaisia erikokoisissa kuntien kirjastoissa, voiko tällaista hiljaista tietoa ja pääomaa mitata mitenkään ja miten sitä voitaisiin jakaa työyhteisössä, jolloin siitä hyötyisivät sekä henkilökunta että asiakkaat.The objective of this Bachelor’s thesis was to study librarians’ professional information seeking practices for accessing fiction. The theory part of the thesis presents the terms of information seeking and information seeking patterns as defined by T. D. Wilson and examines how fiction is a part of librarians’ work. The aim of the study was to find answers to the following questions: How do librarians seek information on fiction i.e. what information sources do they use and how often do they use them? What kind of knowledge, skills and characteristics should librarians have in order to recommend reading to patrons? How can they maintain their expertise? A semi-structured focused interview was used as the research method. Six employees from different departments in Kuopio city library were interviewed in June and July 2012. The results of the study indicate that the most important information sources were the librarians’ reading hobby and work experience. Other sources included the database of the library, newspapers and magazines, colleagues and patrons and many Internet sources like literature websites and blogs and book reviews on the Internet. Librarians use their work experience and knowledge on fiction every day, and they take part in literature training and events approximately once a year. Librarians should have a wide knowledge of fiction and read abundantly, be approachable and social and know how to ask patrons about their information needs. To maintain their knowledge, librarians should use the information sources regularly, read fiction and follow book reviews. The results of the study could be used in further studies to research if the information seeking practices are the same in different sized public libraries. Other themes for research could be: Can this kind of tacit knowledge be measured and how can it be shared in the work community in order to both employees and patrons benefit from it

Ron White photograph, Dalmellington Fair, 1966.

Lawrence's fair photographed May 1966

Sápmi100? Saamelaishistorian vastanarratiivejä Suomi100-tapahtumassa Sajoksessa

Suomen Historiallinen Seura, Oulun Historiaseura ja Saamelaisarkisto järjestivät 21. syyskuuta 2017 Suomi 100-seminaarin Inarin Sajoksessa. Tilaisuuteen kutsuttiin kolme saamentutkijaa esitelmöimään saamelaisten historiasta itsenäisessä Suomessa. Artikkelimme käsittelee sitä, millaisia narratiiveja saamelaisten historiasta tilaisuudessa artikuloitiin ja millaisia vastanarratiiveja Suomen historiaan näiden kautta rakentuu. Toisin sanoen, millaisena Suomen 100-vuotias itsenäisyys näyttäytyy saamelaisesta kokemuspiiristä arvioituna. Tilaisuudessa kuullut esitelmät liittyivät saamelaiseen naishistoriaan, kouluhistoriaan ja yhteiskuntahistoriaan. Esityksistä syntyi moniääninen ja kriittinen puheenvuoro saamelaisten kokemuksiin Suomen valtioyhteydessä

Plasma Haemoglobin Determination Using Chlorpromazine as a Non-Carcinogenic Reagent

Peer Reviewe

Cloning of novel bacterial xylanases from lignocellulose-enriched compost metagenomic libraries

Xylanases are in important class of industrial enzymes that are essential for the complete hydrolysis of lignocellulosic biomass into fermentable sugars. In the present study, we report the cloning of novel xylanases with interesting properties from compost metagenomics libraries. Controlled composting of lignocellulosic materials was used to enrich the microbial population in lignocellulolytic organisms. DNA extracted from the compost samples was used to construct metagenomics libraries, which were screened for xylanase activity. In total, 40 clones exhibiting xylanase activity were identified and the thermostability of the discovered xylanases was assayed directly from the library clones. Five genes, including one belonging to the more rare family GH8, were selected for subcloning and the enzymes were expressed in recombinant form in E. coli. Preliminary characterization of the metagenome-derived xylanases revealed interesting properties of the novel enzymes, such as high thermostability and specific activity, and differences in hydrolysis profiles. One enzyme was found to perform better than a standard Trichoderma reesei xylanase in the hydrolysis of lignocellulose at elevated temperatures.Peer reviewe