International evaluation of the road freight transport energy efficiency and carbon dioxide emissions

Tiekuljetukset ovat elinehto nykyiselle kaupankäynnille ja tavaroiden liikkumiselle. Samaan aikaan tiekuljetukset aiheuttavat merkittävän osan ympäristölle haitallisista hiilidioksidipäästöistä ja kuluttaa hälyttävän paljon väheneviä fossiilisia polttoaine varantoja. Tässä työssä tutkitaan Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen kehitystä vuosina 2000–2010. Työn tavoitteena on löytää mahdolliset yhtenevyydet ja eroavaisuudet maiden tiekuljetusalan historiallisessa kehityksessä ja etsiä niille mahdolliset selitykset. Työ jakaantuu kahteen osaan: Kirjallisuustutkimusosassa selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat tiekuljetusalan energiatehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin. Samalla pyritään arvioimaan myös tekijöiden mahdollinen vaikuttavuus energiankulutukseen ja päästöihin. Tilastoanalyysiosassa tarkastellaan tutkimusmaiden tiekuljetusalan ympäristövaikutusten kehitystä kansallisella tasolla sekä toimialatasolla vuosina 2000–2010. Tilastoanalyysin taustana toimivat maiden kuljetustilastot, joiden avulla tiekuljetusten muuttujien kehitystä voidaan tarkastella. Maiden kuljetustilastoista tehdyt havainnot, kansantalouden kehitys ja kirjallisuuskatsauksessa toteutettu teoriaosuus yhdistetään, ja näin tutkimuksessa pyritään tarjoamaan kattava kuvaus siitä, miten 2000-luvun alussa tutkimusmaiden tiekuljetusten energiatehokkuus ja CO2-päästöt ovat kehittyneet suhteessa liikennesuoritteen ja kansantalouden kehitykseen. Työn tuloksena on kattava kuvaus tutkimusmaiden tiekuljetusten energiatehokkuuden ja CO2-päästöjen kehityksestä vuosina 2000–2010. Tutkimus osoittaa, että kasallisella ta-solla tutkimusmaiden energiatehokkuutta ei ole pystytty merkittävästi parantamaan, sillä ainoastaan Tanskassa tiekuljetusten energiatehokkuudessa on havaittavissa lievää kasvua. Tutkimuksessa havaittiin myös, että tiekuljetusten CO2-päästöjen kehitys mukailee liikennesuoritteen kehitystä, mikä ilmenee etenkin toimialatasolla, jossa hiilidioksidipäästöiltään puhtaimmat toimialat ovat myös liikennesuoritteeltaan pienimpiä ja toisin päin. Tutkimuksessa toteutettu toimialatason tarkastelu osoitti myös, että kaikissa maissa sama toimiala on tiekuljetuksissa energiatehokkain ja vastaavasti maissa samat toimialat ovat energiatehokkuudeltaan heikoimpia

International evaluation of the road freight transport energy efficiency and carbon dioxide emissions

Tiekuljetukset ovat elinehto nykyiselle kaupankäynnille ja tavaroiden liikkumiselle. Samaan aikaan tiekuljetukset aiheuttavat merkittävän osan ympäristölle haitallisista hiilidioksidipäästöistä ja kuluttaa hälyttävän paljon väheneviä fossiilisia polttoaine varantoja. Tässä työssä tutkitaan Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan tiekuljetusalan energiatehokkuuden ja hiilidioksidipäästöjen kehitystä vuosina 2000–2010. Työn tavoitteena on löytää mahdolliset yhtenevyydet ja eroavaisuudet maiden tiekuljetusalan historiallisessa kehityksessä ja etsiä niille mahdolliset selitykset. Työ jakaantuu kahteen osaan: Kirjallisuustutkimusosassa selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat tiekuljetusalan energiatehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin. Samalla pyritään arvioimaan myös tekijöiden mahdollinen vaikuttavuus energiankulutukseen ja päästöihin. Tilastoanalyysiosassa tarkastellaan tutkimusmaiden tiekuljetusalan ympäristövaikutusten kehitystä kansallisella tasolla sekä toimialatasolla vuosina 2000–2010. Tilastoanalyysin taustana toimivat maiden kuljetustilastot, joiden avulla tiekuljetusten muuttujien kehitystä voidaan tarkastella. Maiden kuljetustilastoista tehdyt havainnot, kansantalouden kehitys ja kirjallisuuskatsauksessa toteutettu teoriaosuus yhdistetään, ja näin tutkimuksessa pyritään tarjoamaan kattava kuvaus siitä, miten 2000-luvun alussa tutkimusmaiden tiekuljetusten energiatehokkuus ja CO2-päästöt ovat kehittyneet suhteessa liikennesuoritteen ja kansantalouden kehitykseen. Työn tuloksena on kattava kuvaus tutkimusmaiden tiekuljetusten energiatehokkuuden ja CO2-päästöjen kehityksestä vuosina 2000–2010. Tutkimus osoittaa, että kasallisella ta-solla tutkimusmaiden energiatehokkuutta ei ole pystytty merkittävästi parantamaan, sillä ainoastaan Tanskassa tiekuljetusten energiatehokkuudessa on havaittavissa lievää kasvua. Tutkimuksessa havaittiin myös, että tiekuljetusten CO2-päästöjen kehitys mukailee liikennesuoritteen kehitystä, mikä ilmenee etenkin toimialatasolla, jossa hiilidioksidipäästöiltään puhtaimmat toimialat ovat myös liikennesuoritteeltaan pienimpiä ja toisin päin. Tutkimuksessa toteutettu toimialatason tarkastelu osoitti myös, että kaikissa maissa sama toimiala on tiekuljetuksissa energiatehokkain ja vastaavasti maissa samat toimialat ovat energiatehokkuudeltaan heikoimpia

Hajaantuneesta hajautettuun : Dokumenteista dataan, toimijakeskeisyydestä yhteentoimiviin ekosysteemeihin

Digitalisaatio etenee nopeasti ja sen merkitys kasvaa kuljetus- ja logistiikan liiketoiminnassa. Suuret kansainväliset verkkokaupan toimijat ovat kasvaneet tämän kehityksen myötä suuriksi logistiikkaoperaattoreiksi, jotka muodostavat integroituja rajat ylittäviä toimitusketjuja. Jakelun nopeuttaminen on keskeinen kehittämiskohde logistiikassa. Suuret varustamot ja satamat luovat digitaalisia alustoja, joilla merikuljetukset integroidaan muihin kuljetusmuotoihin ja kaupan ketjuihin. Lentoyhtiöt ovat muodostaneet yhteenliittymän rakentaakseen uudentyyppisiä digitaalisia alustoja. Nämä alustat integroidaan myös osaksi multimodaalista kuljetusta. Useimpien yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden logistiset prosessit ja tietojärjestelmät on kehitetty dokumenttipohjaisen tiedon käsittelyyn. Dokumenttien integrointi järjestelmiin tapahtuu nykyisellään manuaalisesti, kun dataa vastaanotetaan tai lähetetään. Logistiikan tietojärjestelmät ovat hajaantuneita ja toimivat siiloissa. Datan manuaalisessa integraatiossa tapahtuu virheitä, tiedot liikkuvat hitaasti järjestelmien välillä ja toiminta on kallista. Kerromme tässä selvityksessä, miksi näistä hajanaisista ja huonosti yhteentoimivista järjestelmistä on välttämätöntä siirtyä hajautettuun datan jakamiseen. Kuvaamme myös, miten siirtyminen dokumenteista datamalleihin ja fragmentoituneista järjestelmistä hajautettuihin ja integroituihin ratkaisuihin on parhaiten mahdollista toteuttaa

Sähkösuunnittelun laitemäärittelyn tehostaminen

Opinnäytetyönä tehtiin Microsoft Office Excel -taulukko-ohjelmassa ohjelmoitu työkalu, jonka avulla voidaan luoda kytkentälistoja ohjelmoitaville logiikoille automaatioympäristössä. Työkalu ohjelmoitiin Microsoft Officen kehittämällä Visual Basic for Applications -ohjelmointikielellä, jonka avulla on mahdollista tehdä eri-laisia toimintasarjoja suorittavia ohjelmia. Opinnäyteyön teettäjänä toimi Tampereella sijaitseva Insta Automation Oy, joka toimii pääasiassa teollisuusautomaation parissa. Työn tarkoitus on helpottaa, nopeuttaa ja tehostaa automaatiosuunnittelijan työtä kytkentälistojen tekemisessä sekä yhdenmukaistaa kytkentälistoja mahdollisimman paljon. Tavoitteena on myös pyrkiä vähentämään inhimillisten virheiden määrää automatisoimalla kytkentälistojen luomisessa tapahtuvat useasti toistuvat toimenpiteet sekä muistuttaa suunnittelijaa tarvittavista kytkennöistä. Opinnäytetyönä tehty työkalu koostuu eri valmistajien logiikkalaitteita ja logiikkakortteja sisältävästä kirjastosta. Työkalun avulla suunnittelijan valitsemien logiikkalaitteiden ja -korttien kytkentäpisteet luodaan Excel-taulukkoon automaattisesti, eikä suunnittelijan tarvitse tehdä työtä manuaalisesti itse. Työkaluun ohjelmoitiin myös kattava kirjasto teollisuusautomaatiossa yleisimmin käytetyistä kenttälaitteista. Työn aikana yrityksen kokeneemmilta suunnittelijoilta kysyttiin laajalti mielipiteitä valmiin työkalun toimintoihin liittyen. Näin ollen lopullista työkalua käyttävät suunnittelijat saivat mahdollisuuden vaikuttaa työn lopputulokseen, joka puolestaan vaikuttaa positiivisesti valmiin työkalun käyttöasteeseen. Jatkossa työkalua on mahdollista kehittää ohjelmoimalla siihen lisää eri valmistajien logiikkalaitteita sekä lisäämällä valmiiksi ohjelmoituja kenttälaitteita tarpeiden mukaan. Opinnäytetyössä tehtyä ohjelmakoodia ei tässä raportissa esitetä kokonaisuudessaan, koska se on yrityksen pyynnöstä julistettu salaiseksi.The purpose of this thesis was to design a useful tool to create connection lists for programmable logics in the field of automation. The tool was programmed in Microsoft Office’s Visual Basic for Applications programming language. By using VBA language it is possible to create programs which run different kinds of actions in Excel. The thesis was commissioned by Insta Automation Inc, which is mainly focused in industrial automation. The main objective of this thesis was to make it possible for automation engineers to make connection lists in an easier, faster and more efficient way. The goal was also to reduce the number of human errors by automating repeated operations and reminding the designer of the necessary connections. The tool contains a library of logic devices and logic cards from different manufacturers. The tool automatically creates connection points for logic devices and cards selected by the designer, removing the need to do the work manually. A comprehensive library of commonly used functionalities in industrial automation was also included in the tool. Experienced designers in the company were asked for opinions about the functionality of the finished tool during this study. In this way, designers who will use the final version of the tool were given the opportunity to influence the outcome of the work, which affects positively the utilization rate of the finished tool. In the future, it will be possible to develop the tool by including more logic devices from different manufacturers and adding functionalities as needed. The program code made in this thesis is not fully presented in this report because it has been declared confidential at the request of the company