Vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lainsäädännön kehittämishanke

Puolustusministeriön 13.4.2018 asettaman työryhmän tehtävänä on ollut laatia puolustusministeriön aiemmin vapaaehtoista maanpuolustusta kehittämään asettaman työryhmän 20.12.2017 jättämässä mietinnössä esittämien muutosehdotusten vaatimat lainsäädäntöä koskevat muutosehdotukset. Työryhmän tavoitteena on ollut vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehokkuuden ja nousujohteisuuden lisääminen. Muut aiemmassa selvitystyössä esiin tulleet kehittämiskohteet, kuten vapaaehtoisten käytön tehostaminen Puolustusvoimien antamassa virka-avussa, on tarkoitus käsitellä erillisen hankkeen yhteydessä. Työryhmän tuli laatia ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon. Mietinnössä ehdotetaan muutoksia vapaaehtoista maanpuolustusta koskevaan lainsäädäntöön. Ehdotusten tarkoituksena on säätää sotilaallisen koulutuksen järjestäminen yksin Puolustusvoimien tehtäväksi ja tarkentaa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä antaman sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen sisältöä ja mahdollistaa uutena julkisena hallintotehtävänä annettavan perehdytyskoulutuksen järjestäminen. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään myös tarkentamaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä järjestämän toiminnan viranomaisohjauksen ja -valvonnan sisältöä sekä ohjausta ja valvontaa koskevien tehtävien jakautumista eri viranomaisten välillä. Tarkennuksia esitetään tehtäväksi myös puolustushallinnon viranomaisten antamaan tukeen Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle ja maanpuolustusjärjestöille sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen mahdollisuuteen järjestää kansainvälistä koulutusta. Ehdotukset perustuvat edellä mainitun aiemmin mietintönsä jättäneen työryhmän mietinnössä kuvattuihin vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämistapoihin ja -tavoitteisiin

Perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjä Pohjois-Suomen syntymäkohorttiaineistossa

Terveyspalveluiden suurkäyttäjiä on tutkittu Suomessa 1980-luvulta lähtien. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millainen on perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttäjä. Aineisto (n = 8461) on osa laajempaa Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelmaa. Suurkäyttäjä käytti lääkäripalveluita vähintään kahdeksan kertaa vuoden aikana. Aineistoa tilastollisin menetelmin analysoimalla perusterveydenhuollon palveluiden suurkäyttöä ennustavat tekijät voidaan ryhmitellä suoranaisesti terveyteen liittyviin (sairaudet), välillisesti terveyteen liittyviin (sosiaaliset tekijät), terveyskäyttäytymiseen (elintavat) sekä koettuun terveyteen liittyviin ennustetekijöihin. Tilastollisesti merkitsevin suurkäytön ennustetekijä oli huono terveydentilan kokemus eli yksilön subjektiivinen kokemus terveydestään. Pitkäaikaissairaudet ja matala koulutustausta selittävät myös merkitsevästi suurkäyttäjyyttä. Suurkäyttäjät kuormittavat huomattavasti myös muita terveyskeskuksen ammattiryhmiä

Critical, Engaged and Change-oriented Scholarship in Environmental Communication. Six Methodological Dilemmas to Think With

While calls for critical, engaged and change-oriented scholarship in environmental communication (EC) abound, few articles discuss what this may practically entail. With this article, we aim to contribute to a discussion in EC about the methodological implications of such scholarship. Based on our combined experience in EC research and drawing from a variety of academic fields, we describe six methodological dilemmas that we encounter in our research practice and that we believe are inherent to such scholarship. These dilemmas are (1) grasping communication; (2) representing others; (3) involving people in research; (4) co-producing knowledge; (5) engaging critically; and (6) relating to conflict. This article does not offer solutions to these complex dilemmas. Rather, our dilemma descriptions are meant to help researchers think through methodological issues in critical, engaged and change-oriented EC research. The article also helps to translate the dilemmas to the reality of research projects through a set of questions, aimed to support a sensitivity to, and understanding of, the dilemmas in context. critical, engaged, change-oriented, methodology, dillemmaspublishedVersio

Neuropsychological outcome after cardiac arrest: a prospective case control sub-study of the Targeted hypothermia versus targeted normothermia after out-of-hospital cardiac arrest trial (TTM2)

Background: This study is designed to provide detailed knowledge on cognitive impairment after out-of-hospital cardiac arrest (OHCA) and its relation to associated factors, and to validate the neurocognitive screening of the Targeted Hypothermia versus Targeted Normothermia after Out-of-Hospital Cardiac Arrest trial (TTM2-trial), assessing effectiveness of targeted temperature management after OHCA. Methods: This longitudinal multi-center clinical study is a sub-study of the TTM2-trial, in which a comprehensive neuropsychological examination is performed in addition to the main TTM2-trial neurocognitive screening. Approximately 7 and 24 months after OHCA, survivors at selected study sites are invited to a standardized assessment, including performance-based tests of cognition and questionnaires of emotional problems, fatigue, executive function and insomnia. At 1:1 ratio, a matched control group from a cohort of acute myocardial infarction (MI) patients is recruited to perform the same assessment. We aim to include 100 patients per group. Potential differences between the OHCA patients and the MI controls at 7 and 24 months will be analyzed with a linear regression, using composite z-scores per cognitive domain (verbal, visual/constructive, working memory, episodic memory, processing speed, executive functions) as primary outcome measures. Results from OHCA survivors on the main TTM2-trial neurocognitive screening battery will be compared with neuropsychological test results at 7 months, using sensitivity and specificity analyses. Discussion: In this study we collect detailed information on cognitive impairment after OHCA and compare this to a control group of patients with acute MI. The validation of the TTM2 neurocognitive screening battery could justify its inclusion in routine follow-up. Our results may have a potential to impact on the design of future follow-up strategies and interventions after OHCA

Role of P-selectin in thromboembolic events in patients with cancer

The objective of the present study was to evaluate the role of P-selectin in patients with cancer with suspected thromboembolic events (TEEs). Patients with cancer have a four times greater risk of developing TEEs. P-selectin is a glycoprotein that has the function of facilitating the interaction (adhesion) of leukocytes with the endothelium, or with platelets. There is a well-defined relationship between P-selectin and thrombosis; however, it is likely that the cut-off value of P-selectin for patients with cancer should be considered differently from that of the general population. In the present report, a prospective cross-sectional study was performed with patients of the Cancer Hospital of Barretos who were suspected of having TEEs. Among the 178 study participants, 167 (93.82%) were suspected of having deep vein thrombosis, while 59 of them (35.33%) were confirmed as such; and 11 (6.18%) were suspected of having pulmonary thromboembolism, while 3 of them were confirmed as such (27.69%). The mean results obtained were: P-selectin, 25.37 ng/ml; and D-dimer, 2,181.22 ng/ml. The P-selectin levels averaged 33.60 ng/ml with the confirmed TEE group compared with 20.40 ng/ml with the unconfirmed TEE group, with a standard deviation of 23.35 compared with 6.92 (P<0.001); and the level of D-dimer was 4,615.38 ng/ml compared with 977.52 ng/ml, with a standard deviation of 6,460.54 compared with 2,145.50 (P<0.001). Multiple logistic regression adjusted for distant metastases and the Eastern Cooperative Oncology Group (ECOG) score (2,3 and 4) were constructed. The cut-off value of P-selectin for patients with cancer was identified to be different from that reported in the literature for the general population, and the models using D-dimer and P-selectin therefore have been demonstrated to be a potentially useful tool to be used in a panel of tests to predict TEEs, either independently or in a prediction score.info:eu-repo/semantics/publishedVersio

Sairaanhoitajan eettisen hoitotyön toteutuminen Jämsän päivystyspoliklinikalla

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Jämsän päivystyspoliklinikan hoitohenkilökunnan kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata eettisen hoitotyön toteutumista päivystyspolikliinisessa hoitotyössä sairaanhoitajan näkökulmasta ja kokemana. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda esiin eettisen hoitotyön toteutumista ja mahdollisia ongelmakohtia Jämsän päivystyspoliklinikalla, jonka avulla päivystyshoitotyötä voitaisiin kehittää eettisten ristiriitatilanteiden välttämiseksi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytimme haastattelua ja tutkimushaastattelurunkona teemahaastattelua. Teemahaastattelut toteutettiin päivystyksessä työskenteleville sairaanhoitajille pareittain kahtena eri päivänä. Haastatteluiden aineistonanalyysi toteutettiin sisällönanalyysiä käyttäen. Opinnäytetyön tulosten mukaan sairaanhoitajat kokivat eettisyyden lähtevän omista arvoista ja asenteista, sekä työssä jaksamisesta. Haastatteluissa nousivat esiin kulttuurierot osana eettisiä ristiriitatilanteita, esimerkiksi tietämättömyys eri kulttuurien tavoista ja käytänteistä. Koska hoitotyössä ilmenee erilaisia ristiriitatilanteita, sairaanhoitajan koettiin oppivan selviytymään työkokemuksen kautta haastavissa tilanteissa. Eettisesti haastavilla tilanteilla todettiin olevan erilaisia lähtökohtia, jotka jaettiin potilaasta johtuviin, hoitajasta johtuviin ja ympäristöstä johtuviin lähtökohtiin. Kollegiaalisuudella ja hyvällä huumorilla koettiin olevan positiivinen vaikutus työssä jaksamiseen ja sitä kautta hyvään eettisen hoitotyön toteutumiseen. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää eettisen hoitotyön kehittämisessä sekä hoitotyötä opiskelevien tai ammattilaisten tiedonhankinnassa. Toinen lähtökohta tutkia eettistä hoitotyötä olisi haastatella potilaita, joihin eettiset ristiriidat kohdistuvat. Eettinen hoitotyö on tärkeä aihe, joten sitä on hyvä tutkia monin eri tavoin. Sairaanhoitajan tulee pohtia ja kehittää omaa eettistä toimintaansa, samoin kuin yksiköiden tulisi laatia yhteiset ohjeet toimintansa lähtökohdista.The purpose of this study was to describe ethical nursing in an emergency department from the perspective of a nurse. The objective of the study was to bring out how ethical nursing shows in this particular emergency department and to bring out possible problems in ethical nursing to avoid them in the future. The study applied a qualitative approach and the data were collected by interviewing four nurses who are working in Jämsä emergency department. The interviews were conducted in pairs in two days. The data were analyzed through content analysis. By the results from nurses the start of good ethical nursing is when the nurse is feeling good and has clear values of her/his own. Also cultural differences stood up when the subject was about ethical issues or problems. A patient’s individuality and feeling of safety and security was a major theme of the interviews. We found three different kinds of basis in ethically challenging situation. The basis were situation resulting from the patient, from the nurse and from the environment. The findings can be used when improving ethical nursing and nursing students or professionals can gather more information of ethical nursing. Other way to explore ethical nursing would be to interview the patients. Nursing ethics is very important theme and every nurse should improve their own professional skills

Generation Y and their awareness of the Santa Claus Village in Rovaniemi

The Santa Claus Village is one of the biggest tourism attractions in Northern Finland, and the city of Rovaniemi has been titled as the “Official Hometown of Santa Claus”. This thesis studies the level of knowledge of the Santa Claus Village and the affect the village has on the incoming tourism in the Rovaniemi. More specifically the focus is on the perceptions of different nationalities and generation Y, as in young adults with no children. The thesis was commissioned by Rovaniemi Tourism and Marketing Ltd. The theory part looks into the different aspects of effective destination band city branding. Furthermore the thesis discusses the possibilities and challenges of providing accurate service experiences for the more and more demanding and conscious modern day tourists. The data was collected through an anonymous online questionnaire during a three-week-period in October and November 2015. Altogether 154 responses were gathered with four different language versions of the questionnaire. The key findings suggest that there is a need for more advertising and visibility in the international markets for the Santa Claus Village. Roughly half of the respondents were aware of the existence of the Santa Claus Village. Moreover, the reachability of Rovaniemi should also be underlined and the different possibilities for individual travellers not being a part of organised tours. Overall, it can be considered that there is still a need and possibilities for spreading the knowledge of the Santa Claus Village, keeping the Christmas spirit in mind