Joukkoliikenteen edistäminen liikennesuunnittelun keinoin

Tässä diplomityössä on selvitetty toiminnallisia ja rakenteellisia keinoja joukkoliikenteen nopeuttamiseksi Turun kaupungissa. Turussa, kuten muissakin suomalaisissa kaupungeissa, on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus laskenut etenkin 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen kuuluu edelleen Euroopan unionin ja Suomen kansallisiin tavoitteisiin vuosikymmenen loppua kohti mentäessä. Nämä tavoitteet on kirjattu moniin kansallisiin ympäristö- tai ympäristöpoliittisiin ohjelmiin, joista yksi on Turussa ja jonka joukkoliikennettä koskevista tavoitteista on tehty päätös. Keskeistä on, että kuntaorganisaatiot ja poliittiset päätöksentekijät voivat muuttaa liikennepolitiikan painoarvoa haluamaansa suuntaan. Tutkimusmenetelmänä on käytetty laajaa kirjallisuustutkimusta, jonka pohjalta on selvitetty ratkaisumalleja joukkoliikenteen ja etenkin bussiliikenteen sujuvoittamiseen. Aineistossa on ollut alun perin lukuisia kooltaan erilaisia pohjois- ja keskieurooppalaisia kaupunkeja. Tähän työhön on valittu neljä kappaletta niistä maamme olosuhteita vastaavaa pohjoiseurooppalaista kaupunkia ja seutua. Turun seudulla seutuistuminen on aiheuttanut sen, että pendelöintiin sekä harrastuksiin ja palvelujen luo joudutaan tekemään yhä enemmän, pidempiä ja kahden auton henkilöautomatkoja. Seutuistumiseen voitaisiin vastata kolmella tavalla: perinteisellä maankäytöllä eli kaavoituksella, viemällä joukkoliikennepalvelut lähemmäs paremman saavutettavuuden aikaansaamiseksi tai luomalla uusi, seudullinen ja nopeampi joukkoliikennemuoto. Turun seudulla on aikaisempien tutkimusten mukaan potentiaalinen joukkoliikenteen käyttäjäkunta, joka voisi valita kulkumuodokseen bussin tai vaihtoehtoisen julkisen kulkumuodon. Joukkoliikennettä voidaan nopeuttaa Turussa ja siitä voidaan tehdä sujuvampaa monin tavoin, jos kaupungilla on olemassa yksiselitteinen, maankäytön ja liikennesuunnittelun eri yksiköiden välinen tahtotila. Nopeuttamistoimenpiteitä ovat hyvin suunnitellut rakenteelliset ja toiminnalliset keinot, kuten liikenne- ja ennakkovaloetuudet, bussikadut ja bussikaistat sekä joukkoliikenteen älykkäät informaatiojärjestelmät ja kunnossa ja puhtaanapito etenkin talvella eli talvihoito. Turun joukkoliikennettä, joka perustuu bussiliikenteeseen, voidaan nopeuttaa liikennevaloetuuksin, parantamalla bussipysäkkien tasoa, toteuttamalla bussikaistoja ja kiertoliittymiä. Valoetuudet tulisi synkronoida kitkattomasti yhteen informaatiojärjestelmien, bussiin asennettavien ilmaisimien ja muun tarvittavan tekniikan kanssa. /Kir1

Koronarokoteturvallisuus : Yhteenvetoraportti ajalta 1.1.2021-31.12.2022 : Kooste Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lakisääteisen tehtävän toteuttamisesta

Koronapandemian aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) toteutettiin lukuisia koronapandemian edellyttämiä toimintoja työryhmissä, joihin osallistui THL:n asiantuntijoita myös infektiotauteihin ja rokottamiseen liittyvän työn ulkopuolelta. Yksi THL:n lakisääteisistä tehtävistä on rokotteiden haittavaikutusten selvittäminen. Koronarokotusten alettua Suomessa loppuvuodesta 2020 THL:ssä perustettiin työryhmä, joka sai tehtäväkseen tämän viranomaisvelvollisuuden toteuttamisen koronarokotusten osalta. Tässä yhteenvetoraportissa kuvataan koronarokoteturvallisuustyöryhmän työtä 1.1.2021 31.12.2022 väliseltä ajalta keskittyen kuvailemaan työtapoja sekä saavutettuja tuloksia

Preservation of fatty acid signatures in three vertebrate species after six months of storage at various temperatures

Fatty acid (FA) signatures (FAS) are important tools to assess the foraging ecology of wild animals. The present study was conducted to assess how well the general FAS and the proportions of individual FA are preserved in fat samples stored at different temperatures (196, -80, -20, +4 and +20 degrees C). Using three species (laboratory rat, American mink and rainbow trout), FAS were determined immediately upon sampling. Thereafter, eight subsamples per storage temperature from the inner part of the sample unaffected by oxygen and light were re-analyzed after 1, 2, 3, 7, 28, 84 and 168 days. Each time the remaining sample was sealed in its vial after replacing air with nitrogen gas. The results were tested with the mixed model and discriminant analyses. Generally, the FAS were well preserved regardless of storage temperature, and only a few major FA showed significant changes even after the 6-month period at room temperature. After an initial first-day change in proportions, presumably due to post-mortem enzymatic activities, the remaining minor changes could not be clearly attributed to either further autolysis, decomposition or autoxidation. In the discriminant analysis, the species-specific differences dominated and remained distinct even after 6 months. Furthermore, the analysis mostly classified the samples preserved at sub- and above-freezing temperatures separate from each other, and the general deviation from the initial analysis results was present as early as after 1 day. If FAS are to be analyzed in a very precise manner, the analysis should be performed immediately upon sampling. However, FAS remain adequately reliable for long periods of time even without preservation in deep freeze, widening the availability of potential samples for studies on foraging ecology and related disciplines.Peer reviewe

Delivering Agents Locally into Articular Cartilage by Intense MHz Ultrasound

There is no cure for osteoarthritis. Current drug delivery relies on systemic delivery or injections into the joint. Because articular cartilage (AC) degeneration can be local and drug exposure outside the lesion can cause adverse effects, localized drug delivery could permit new drug treatment strategies. We investigated whether intense megahertz ultrasound (frequency: 1.138 MHz, peak positive pressure: 2.7 MPa, I-spta: 5 W/cm(2), beam width: 5.7 mm at -6 dB, duty cycle: 5%, pulse repetition frequency: 285 Hz, mechanical index: 1.1) can deliver agents into AC without damaging it. Using ultrasound, we delivered a drug surrogate down to a depth corresponding to 53% depth of the AC thickness without causing histologically detectable damage to the AC. This may be important because early osteoarthritis typically exhibits histopathologic changes in the superficial AC. In conclusion, we identify intense megahertz ultrasound as a technique that potentially enables localized non-destructive delivery of osteoarthritis drugs or drug carriers into articular cartilage. (E-mail: [email protected]) (C) 2015 World Federation for Ultrasound in Medicine & Biology.Peer reviewe

Bridging the gap between ecosystem service indicators and ecosystem accounting in Finland

In this paper, we examine how progress on ecosystem service indicators could contribute to ecosystem accounting within the scope of environmental-economic accounting in Finland. We propose an integration framework and examine the integration of ecosystem service indicators into environmental-economic accounting with two case studies relevant for Finland: (1) water-related ecosystem services and (2) the ecosystem services of fish provisioning in marine ecosystems. In light of these case studies, we evaluate the relevance of existing Finnish ecosystem service indicators, the data availability for ecosystem accounting in Finland, and the applicability of the System of Environmental-Economic Accounting o Experimental Ecosystem Accounting (SEEA-EEA) framework to integrate Finnish ecosystem service indicators and other relevant data into environmental-economic accounts. The results indicate that the present ecosystem service indicators can assist in creating a basis for ecosystem accounting, but the indicators require further elaboration to be more compatible with the existing environmental-economic accounting system.Peer reviewe

Kuolleisuus välittömästi koronarokottamisen jälkeen : Koronarokotusten turvallisuus Suomessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asettama koronarokotusten turvallisuustyöryhmä aloitti tammikuussa 2021 seurantatutkimuksen, jossa tutkitaan, onko kokonaiskuolleisuus odotettua korkeampaa välittömästi koronarokottamisen jälkeen. Tutkimuksessa analysoidaan koronarokotettujen kuolemia 63 päivän sisällä rokottamisesta, kuolinsyystä ja haittaepäilyistä riippumatta. Tutkimusmenetelmänä on Suomen väestön kattava havainnoiva rekisteripohjainen tutkimus, jossa väestöä seurataan takautuvasti 1.10.2020 alkaen kuolemaan tai tutkimuksen päättymiseen 19.9.2022 saakka. Kuolleisuutta 0–20, 21–41 ja 42–62 päivää koronarokotuksen jälkeen verrataan kuolleisuuteen rokottamattomana aikana rokotevalmisteittain ja annoksittain käyttämällä Poisson-regressiomallia. Analyysissa vakioidaan ikä, sukupuoli, taustasairaudet, hoitoisuus ja ajankohta. Kuolleisuuserot raportoidaan uhkasuhteina ja näiden 95 % luottamusväleinä (LV). Rokotevalmisteista ja annoksista mukana ovat Comirnaty ja Spikevax ensimmäisen neljän annoksen osalta, sekä lisäksi Vaxzevria ensimmäisen ja toisen annoksen osalta. Kuolleisuus oli ensimmäisten 63 päivän aikana koronarokotuksen jälkeen alhaisempaa kaikkien rokotetuotteiden ja annosten kohdalla verrattuna aikaan ilman koronarokotusta. Kuolleisuus oli kunkin rokoteannoksen jälkeen alhaisinta ensimmäisten 21 päivän aikana verrattuna myöhäisempiin aikaikkunoihin. Suurin uhkasuhde 0–20 päivää minkä tahansa koronarokotuksen jälkeen oli 0,48 (LV; 0,41–0,55) ensimmäisen Spikevax-annoksen jälkeen, eli tuona aikana rokotettujen kuolleisuus oli suurimmillaan noin puolet samankaltaisten rokottamattomien kuolleisuudesta. Suurin uhkasuhde 21–41 tai 42–62 päivää minkä tahansa koronarokotuksen jälkeen oli 0,68 (LV; 0,60–0,76) ensimmäisen Spikevax-annoksen jälkeen, eli tuona aikana rokotettujen kuolleisuus oli noin kolmasosan pienempi rokottamattomiin verrattuna. Alhaisempi kokonaiskuolleisuus 63 päivän sisällä koronarokottamisesta johtuu todennäköisesti suurelta osin muista syistä kuin koronarokotteen suojaavasta vaikutuksesta. Koronakuolemalta suojaava vaikutus ei ala välittömästi ensimmäisen koronarokotuksen jälkeen, ja lisäksi koronakuolemat muodostavat vain pienen osan kokonaiskuolleisuudesta Suomessa. Mahdollinen selitys alhaisemmalle kokonaiskuolleisuudelle rokottamisen jälkeen voi olla se, että välittömässä kuoleman vaarassa olevia henkilöitä ei rokoteta

Kuolleisuus välittömästi koronarokottamisen jälkeen : Koronarokotusten turvallisuus Suomessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asettama koronarokotusten turvallisuustyöryhmä aloitti tammikuussa 2021 seurantatutkimuksen, jossa tutkitaan, onko kokonaiskuolleisuus odotettua korkeampaa välittömästi koronarokottamisen jälkeen. Tutkimuksessa analysoidaan koronarokotettujen kuolemia 63 päivän sisällä rokottamisesta, kuolinsyystä ja haittaepäilyistä riippumatta. Tutkimusmenetelmänä on Suomen väestön kattava havainnoiva rekisteripohjainen tutkimus, jossa väestöä seurataan takautuvasti 1.10.2020 alkaen kuolemaan tai tutkimuksen päättymiseen 19.9.2022 saakka. Kuolleisuutta 0–20, 21–41 ja 42–62 päivää koronarokotuksen jälkeen verrataan kuolleisuuteen rokottamattomana aikana rokotevalmisteittain ja annoksittain käyttämällä Poisson-regressiomallia. Analyysissa vakioidaan ikä, sukupuoli, taustasairaudet, hoitoisuus ja ajankohta. Kuolleisuuserot raportoidaan uhkasuhteina ja näiden 95 % luottamusväleinä (LV). Rokotevalmisteista ja annoksista mukana ovat Comirnaty ja Spikevax ensimmäisen neljän annoksen osalta, sekä lisäksi Vaxzevria ensimmäisen ja toisen annoksen osalta. Kuolleisuus oli ensimmäisten 63 päivän aikana koronarokotuksen jälkeen alhaisempaa kaikkien rokotetuotteiden ja annosten kohdalla verrattuna aikaan ilman koronarokotusta. Kuolleisuus oli kunkin rokoteannoksen jälkeen alhaisinta ensimmäisten 21 päivän aikana verrattuna myöhäisempiin aikaikkunoihin. Suurin uhkasuhde 0–20 päivää minkä tahansa koronarokotuksen jälkeen oli 0,48 (LV; 0,41–0,55) ensimmäisen Spikevax-annoksen jälkeen, eli tuona aikana rokotettujen kuolleisuus oli suurimmillaan noin puolet samankaltaisten rokottamattomien kuolleisuudesta. Suurin uhkasuhde 21–41 tai 42–62 päivää minkä tahansa koronarokotuksen jälkeen oli 0,68 (LV; 0,60–0,76) ensimmäisen Spikevax-annoksen jälkeen, eli tuona aikana rokotettujen kuolleisuus oli noin kolmasosan pienempi rokottamattomiin verrattuna. Alhaisempi kokonaiskuolleisuus 63 päivän sisällä koronarokottamisesta johtuu todennäköisesti suurelta osin muista syistä kuin koronarokotteen suojaavasta vaikutuksesta. Koronakuolemalta suojaava vaikutus ei ala välittömästi ensimmäisen koronarokotuksen jälkeen, ja lisäksi koronakuolemat muodostavat vain pienen osan kokonaiskuolleisuudesta Suomessa. Mahdollinen selitys alhaisemmalle kokonaiskuolleisuudelle rokottamisen jälkeen voi olla se, että välittömässä kuoleman vaarassa olevia henkilöitä ei rokoteta