Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asettama koronarokotusten turvallisuustyöryhmä aloitti tammikuussa 2021 seurantatutkimuksen, jossa tutkitaan, onko kokonaiskuolleisuus odotettua korkeampaa välittömästi koronarokottamisen jälkeen. Tutkimuksessa analysoidaan koronarokotettujen kuolemia 63 päivän sisällä rokottamisesta, kuolinsyystä ja haittaepäilyistä riippumatta. Tutkimusmenetelmänä on Suomen väestön kattava havainnoiva rekisteripohjainen tutkimus, jossa väestöä seurataan takautuvasti 1.10.2020 alkaen kuolemaan tai tutkimuksen päättymiseen 19.9.2022 saakka. Kuolleisuutta 0–20, 21–41 ja 42–62 päivää koronarokotuksen jälkeen verrataan kuolleisuuteen rokottamattomana aikana rokotevalmisteittain ja annoksittain käyttämällä Poisson-regressiomallia. Analyysissa vakioidaan ikä, sukupuoli, taustasairaudet, hoitoisuus ja ajankohta. Kuolleisuuserot raportoidaan uhkasuhteina ja näiden 95 % luottamusväleinä (LV). Rokotevalmisteista ja annoksista mukana ovat Comirnaty ja Spikevax ensimmäisen neljän annoksen osalta, sekä lisäksi Vaxzevria ensimmäisen ja toisen annoksen osalta. Kuolleisuus oli ensimmäisten 63 päivän aikana koronarokotuksen jälkeen alhaisempaa kaikkien rokotetuotteiden ja annosten kohdalla verrattuna aikaan ilman koronarokotusta. Kuolleisuus oli kunkin rokoteannoksen jälkeen alhaisinta ensimmäisten 21 päivän aikana verrattuna myöhäisempiin aikaikkunoihin. Suurin uhkasuhde 0–20 päivää minkä tahansa koronarokotuksen jälkeen oli 0,48 (LV; 0,41–0,55) ensimmäisen Spikevax-annoksen jälkeen, eli tuona aikana rokotettujen kuolleisuus oli suurimmillaan noin puolet samankaltaisten rokottamattomien kuolleisuudesta. Suurin uhkasuhde 21–41 tai 42–62 päivää minkä tahansa koronarokotuksen jälkeen oli 0,68 (LV; 0,60–0,76) ensimmäisen Spikevax-annoksen jälkeen, eli tuona aikana rokotettujen kuolleisuus oli noin kolmasosan pienempi rokottamattomiin verrattuna. Alhaisempi kokonaiskuolleisuus 63 päivän sisällä koronarokottamisesta johtuu todennäköisesti suurelta osin muista syistä kuin koronarokotteen suojaavasta vaikutuksesta. Koronakuolemalta suojaava vaikutus ei ala välittömästi ensimmäisen koronarokotuksen jälkeen, ja lisäksi koronakuolemat muodostavat vain pienen osan kokonaiskuolleisuudesta Suomessa. Mahdollinen selitys alhaisemmalle kokonaiskuolleisuudelle rokottamisen jälkeen voi olla se, että välittömässä kuoleman vaarassa olevia henkilöitä ei rokoteta
