Analysis of Attitudes towards Mobile Direct Marketing Directed to Consumers Involved in Loyalty Programs.

The main objective of this dissertation was to analyze general attitudes consumers have towards mobile direct marketing, when it is executed by some company whose loyalty program they are involved in. The study was then investigating the level of interest towards such advertising. The research was based on a mix of qualitative and quantitative research, and an online survey of 94 individuals from different age groups and professions was conducted for data collection purposes. The research aimed at giving generalized view of the consumers’ reaction to the topic and suggestions on how this information could be used by any company planning on incorporating mobile direct marketing to their loyalty programs. A critical review of relevant secondary data was carried out to get insight on consumer behavior, when it comes to loyalty programs and mobile direct marketing. The literature review discusses in general terms of the topic related concepts of marketing and consumer behavior, and finishes with introducing the different uses and types of mobile direct marketing. This information gave the basis for primary research. Results of the research placed some of the theory of secondary data under consideration, and further recommendation for research would therefore be focusing on viral activity related to loyalty program messages as well as realization of paid-for ordering service. Limitations of research include the absence of a commissioner, which affects the reliability of the primary research results.Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut yleisellä tasolla analysoida kuluttajien asenteita kanta-asiakkaille suunnattua mobiilisuoramainontaa kohtaan. Tämän lisäksi tarkasteltiin kuinka syvää kiinnostus on. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin online-kyselylomakkeella, johon vastasi 94 yksityishenkilöä eri ikä-ryhmistä ja ammattiasemista. Tutkimus pyrki antamaan yleistetyn näkemyksen kuluttajien reaktiosta mainitun tyyppiseen mainontaan ja edelleen muodostamaan konkreettisia ehdotuksia, miten mikä tahansa yritys, joka suunnittelee laajentavansa kanta-asiakas markkinointiansa myös mobiilin puolelle, pystyy hyödyntämään tutkimustuloksia. Kriittinen katsaus aiheen ajankohtaiseen ja tieteelliseen materiaaliin loi syvemmän tietämyksen kanta-asiakasohjelmiin liittyneiden kuluttajien ostokäyttäytymisestä ja suhtautumisesta mobiilisuoramainontaan. Päättötyön ensimmäisessä osiossa tarkastellaan aiheeseen liittyviä markkinoinnin ja kuluttaja käyttäytymisen konsepteja, jolla luotiin pohjaa valitulle näkökulmalle jota tutkimusraportoinnissa käytettiin. Mobiilisuoramainonnan eri strategioita avaamalla laajennettiin ymmärrystä mahdollisuuksista, jota yritykset voisivat käyttää hyödykseen kyselytutkimuksen tuloksiin pohjaten. Tämä informaatio loi pohjan varsinaiselle kyselytutkimuksen rakentamiselle ja tulosten analyysille. Tutkimuksen tulokset asettivat osan teorioista kyseenalaisiksi, ja täten lisä tutkimus on suotavaa viraali-markkinoinnin ja maksetun tilauspalvelun toteutumisesta kanta-asiakas markkinoinnissa. Tutkimusta rajoitti toimeksiantajan puute, mikä vaikutti tutkimustulosten todellisuuden vastaavuuteen

Turhaanko ne siellä mönkii : Potilasohje toukkahoidosta infektoituneen haavan hoitomuotona

Toukkahoito on vanha hoitomuoto, jota käytetään parantumattomiin iho- ja pehmytkudoshaavoihin, kuten esimerkiksi diabeetikon kroonistuneisiin jalkahaavoihin. Hoito perustuu siihen, että steriilisti kasvatetut kärpäsentoukat poistavat haavalta kuollutta kudosta. Tämä auttaa haavan paranemista, sillä nekroottinen kudos estää haavaa tervehtymästä. Lisäksi toukat poistavat haavalta infektioita aiheuttavia bakteereita. Laadimme opinnäytetyönä selkeän ja informatiivisen potilasohjeen toukkahoidosta Oulun yliopistollisen sairaalaan. Yhteistyöosastomme oli osasto 5, joka on plastiikka- ja gastrokirurginen osasto. Aiheen kehittelimme itse ja hyväksytimme sen yhteistyöosastolla. Osasto 5:lla hoitomuotoa on käytetty jonkun verran. Aihe herättää monenlaisia ajatuksia ja kysymyksiä, joten potilasohjeelle on tarvetta. Oulun yliopistollisessa sairaalassa ei ollut ohjetta ennestään, vaan he olivat antaneet potilaille toukkia maahantuovan yrityksen tekemän ohjeistuksen. Potilasohjeen on tarkoitus antaa potilaalle paitsi tietoa hoitomuodosta, myös poistaa mahdollisia negatiivisia ennakkoasenteita. Hoitajan on helpompi vastata kysymyksiin ohjeen avulla, ja siitä potilas voi itsekin kertailla ja tarkistaa asioita. Keräsimme tietoa toukkahoidosta eri lähteistä. Löysimme paljon tietoa hoitomuodosta kirjoista, lehdistä ja Internetistä. Ennen oppaan tekemistä kävimme osastolla 5 haastattelemassa sairaan-hoitajaa. Saimme myös palautetta oppaamme luonnoksesta. Näiden pohjalta kasasimme lopullisen oppaan. Oppaasta tuli tiivis ja selkeä tietopaketti toukkahoidosta. Sitä voivat hyödyntää paitsi potilaat, joille se on suunnattu, myös heitä hoitava hoitohenkilökunta.Our thesis was commissioned by Oulu university hospital. Maggot therapy is a very old treatment that has been used by ancient cultures. It is used for skin and flesh wounds that are difficult to cure such as diabetic chronic leg ulcers. This treatment is based on sterile grown maggots that remove necrotic tissue from the ulcer. It helps the healing process because any necrotic tissue in the wound prevents the recovering. The maggots also eat all kinds of infectious bacteria from the ulcer. Our purpose of thesis was making an articulate and informative guide to patients about maggot therapy. Our subject of thesis came up from a television program seen years ago. Longterm practical aim is to increase information of the treatment, but also remove negative prejudices. Maggot therapy can cause many kinds of reactions and surely there are questions that come up when the patient is told he could be cured with this treatment. The guide also helps nurses to answer questions and when they give it to patients they can find things out their selves too. Oulu university hospital does not have a guide to patients about this treatment yet, but they have given patients a guide from an importer of the maggots. The learning objective was to learn more about maggot therapy and treating wounds. We also wanted to have better instruction skills, because we will both need them in the future. We used many sources to gather lots of information about maggot treatment. We made sketches of the guide and planned and designed the text. We got to hear comments and feedback which helped us to write the final version of the guide. We also got important information from professionals, for example a nurse who had experience of using maggots. We also interviewed a nurse specialized in different kinds of wound therapies. The guide became a compact and articulate package of information about maggot therapy. It can be used by patients and nursing staff both. We learned a lot about this not so common treatment and we find it very interesting. We found development ideas on maggot therapy. There could be a more specific guide for nurses. We also heard about leach treatment and there could also be a guide for patients about that

Nälkää, keinottelua ja hätäravinto-ohjeistusta:vuoden 1918 elintarvikepulasta peräpohjalaisten sanomalehtien sivuilla

Pro gradu -tutkielmassani olen tutkinut sanomalehtien — Pohjolan Sanomat, Tornion Lehti ja Perä-Pohjolainen — välittämää kuvaa vuoden 1918 elintarvikepulasta Lapissa. Tarkastelin missä ja mistä oli pulaa sekä sanomalehtien välittämää kuvaa mielialoista, joita elintarvikepula synnytti, ja lehtien antamia neuvoja pulan helpottamiseksi. Lähteinäni toimivat vuonna 1918 ilmestyneet peräpohjalaiset sanomalehdet, jotka olivat tuolloin ainoat Lapissa ilmestyneet sanomalehdet. En ole rajannut tekstejä niiden luonteen mukaan, vaan mukana tutkimuksessa ovat niin artikkelit, uutiset, yleisönkirjoitukset kuin mainoksetkin. Tutkimukseni keskeinen menetelmä on kvalitatiivinen analyysi ja tulkinta. Sanomalehtien käyttö lähteenä asettaa omia haasteita: on muistettava niiden sidonnaisuus omaan aikaansa, huomioitava kielessä tapahtuneet muutokset ja tiedostettava, ettei sanomalehti välttämättä kuvaa tapahtumia objektiivisesti vaan ihmisten tulkitsemina. Tutkimukseni mukaan Lapissa oli pula ruoasta vuonna 1918. Ennen kaikkea pula oli leivästä, josta suomalaiset olivat tottuneet saamaan suuren osan päivittäisestä energiantarpeestaan. Monin paikoin oli turvauduttava pettu- tai olkileipään. Myös peruna ja kala eri muodoissa kuuluivat jokapäiväiseen ruokavalioon. Niistäkin oli pulaa tai ainakin ne olivat monien ulottumattomissa korkeiksi karanneiden hintojen vuoksi. Maitopula vaivasi etenkin alueen tilatonta väestöä syksyllä 1918. Myös sokerista ja kahvista oli pulaa. Lehdet uutisoivat nälkäkuolemista, mutta niiden todentaminen on vaikeaa, sillä samaan aikaan Suomessa liikkui kulkutauteja eivätkä lääkärit yleensä kirjanneet kuolinsyytä vaan papit. Sanomalehtikirjoituksilla pyrittiin vaikuttamaan mielipiteisiin. Useissa kirjoituksissa vedottiin maanviljelijöihin ylimääräisen viljan luovuttamiseksi. Kirjoituksissa vedottiin isänmaallisuuteen ja varoiteltiin seurauksista, joita paheneva elintarvikepula voisi aiheuttaa. Myös lähimmäisenrakkauteen ja muihin kristillisiin arvoihin vedottiin. Kirjoituksista kävi ilmi, että pelättiin yhteiskuntarauhan järkkymistä nälän seurauksena. Sanomalehdet nostivat esiin keinottelun ja lainkuuliaisuuden heikkenemisen ja yleisen moraalittomuuden. Suhtautuminen maanviljelijöihin oli ristiriitaista: toisaalta heidät nostettiin esikuvaksi, toisaalta heitä arvosteltiin oman edun tavoittelusta. Sanomalehdet olivat yksi kanava kansanvalistuksessa. Se näkyi lehtien palstoilla esimerkiksi kasvitarhaviljelyyn kannustavissa sekä korvikkeita ja säilömistä esitelleissä kirjoituksissa. Lehdet kirjoittivat myös kunnallis- ja koulukeittiöistä, mutta niiden merkitys jäi vähäiseksi Lapissa. Työteliäisyys, ahkeruus ja oma-aloitteisuus nostettiin kunnon kansalaisen ihanteeksi

Professional Finnish Dancers' Experiences and Perceptions of Their Psychological Well-Being

Dance is an extraordinary sport for not only having physical demands but also an artistic point of view with aesthetic, expressive and creative features. In professional dance field the high-pressure situations typical for dancers, such as auditioning for jobs, learning choreography or new skills fast, creating on the spot or with time pressure, taking care of physical fitness and performing, might occasionally require a lot of the psychological capacity as well as physical. The aim of this study consequently was to examine further on psychological well-being of professional dancers currently working in the industry in Finland. We interviewed six dancers with various demographic backgrounds, as well as lengths and descriptions of their careers in the dance field in Finland. Semi-structured interviews with open-ended questions were used in this research. Interviews were structured according to the research questions and included the areas of “Perceptions of well-being", “Factors challenging psychological well-being", “Perceived impact on well-being", “Factors supporting psychological well-being", “Experiences of coping techniques”, “Perceptions of psychological well-being’s current state in the Finnish dance field”, and “Dancers’ suggestions to support their well-being". Thematic analysis was used to analyze the data, through which the greatest commonalities amongst the participants’ answers were examined, which led to choosing the main themes and subcategories for each area of the interviews. Conclusion of the study was that there is great amount of stressors and pressure working in the dance field, and more careful attention should be paid in the psychological well-being of the professional dance field. There is more and more discussion around the topic but still not enough, and concrete measures should be taken in the practical level. As this research was executed in qualitative measures to examine the deeper individual perceptions and experiences of the psychological well-being of professional dancers, a quantitative study about the overall state of this topic would be extremely interesting. Also, a study conducted from the point of view of other professionals working in the dance field would be interesting and complete the picture of the phenomenon in question. Key words: Professional dancer, Psychological well-being, Copin

Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022-2027

Vesienhoidon tavoitteena on saada pinta- ja pohjavedet vähintään hyvään tilaan ja estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja niiden tausta-aineistona olevat yksityiskohtaisemmat toimenpideohjelmat. Pirkanmaan maakunnan alueelle laadittu Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma on osa Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueen sekä Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmia kaudelle 2022–2027. Suurin osa Pirkanmaan luokitelluista järvistä on tilaltaan erinomaisia tai hyviä (78 %), jokien kohdalla vastaava luku on 45 %. Vesien tilaa heikentää erityisesti hajakuormitus, joka on pääosin peräisin maa- ja metsätaloudesta sekä haja-asutuksesta. Paikoitellen myös pistekuormitus heikentää vesien tilaa. Jokimuodostumat ovat järviä heikommassa tilassa, mihin vaikuttavat kuormituksen lisäksi ihmistoiminnasta aiheutuneet jokiuomien rakenteelliset ja hydrologiset muutokset. Pintavesien hyvä kemiallinen tila on osa vesienhoidon tavoitteita. Palonestoaineena käytettyjen bromattujen difenyylieettereiden vuoksi vesien kemiallinen tila on hyvää huonompi kaikissa Suomen pintavesissä. Pirkanmaalla vesien kemiallinen tila on paikoitellen hyvää huonompi myös ahventen elohopeapitoisuuksien vuoksi. Suomessa järvikalojen elohopeapitoisuuden arvioidaan nousseen pääasiassa ilman kautta tulevan elohopean johdosta. Pirkanmaan pohjavesialueista 32 on nimetty ns. riskialueiksi, joilla ihmistoiminta on heikentänyt tai voi merkittävästi heikentää pohjaveden tilaa. Näistä 7 on huonossa kemiallisessa tilassa ja yksi määrällisesti huonossa tilassa. Pirkanmaan maakunnassa pohjavedelle riskiä aiheuttavia toimintoja ovat mm. teollisuus ja yritystoiminta, liikenne sekä yhdyskunnat. Riskissä olevien pohjavesialueiden sekä tilaltaan heikentyneiden järvien, jokien ja pohjavesialueiden tilan heikentymisen syyt on kuvattu toimenpideohjelmassa ja esitetty toimenpiteitä tilan parantamiseksi. Toimenpiteiden suunnittelussa on käyty läpi pinta- ja pohjavesiin vaikuttavat toimintamuodot ja kuormitustekijät. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelulla on pyritty löytämään mahdollisimman kustannustehokkaat toimenpidekokonaisuudet, joilla vesienhoidon ympäristötavoitteet saavutetaan. Asiakirjat on valmisteltu sidosryhmien kanssa yhteistyössä ja kansalaisia, viranomaisia sekä muita tahoja on kuultu useissa eri vaiheissa