Sixth graders’ use of technologies in learning, technology attitudes and school well-being

Sixth graders’ use of technologies in learning, technology attitudes and school well-being Niina Halonen*, Lauri Hietajärvi, Kirsti Lonka, Katariina Salmela-AroPeer reviewe

Зависимость сферы занятости населения от стратегической модели развития экономики

Рассмотрены выделенные современной наукой модели развития экономики: индустриальная, постиндустриальная и информационная (сервисная), а также их основные особенности в контексте формирования занятости и развития экономической активности населения. Обоснованы специфические черты инновационной модели развития страны, которая непосредственно основывается на получении новых научных результатов и их технологическом внедрении в производство

Bioplastics and Carbon-Based Sustainable Materials, Components, and Devices: Toward Green Electronics

The continuously growing number of short-life electronics equipment inherently results in a massive amount of problematic waste, which poses risks of environmental pollution, endangers human health, and causes socioeconomic problems. Hence, to mitigate these negative impacts, it is our common interest to substitute conventional materials (polymers and metals) used in electronics devices with their environmentally benign renewable counterparts, wherever possible, while considering the aspects of functionality, manufacturability, and cost. To support such an effort, in this study, we explore the use of biodegradable bioplastics, such as polylactic acid (PLA), its blends with polyhydroxybutyrate (PHB) and composites with pyrolyzed lignin (PL), and multiwalled carbon nanotubes (MWCNTs), in conjunction with processes typical in the fabrication of electronics components, including plasma treatment, dip coating, inkjet and screen printing, as well as hot mixing, extrusion, and molding. We show that after a short argon plasma treatment of the surface of hot-blown PLA-PHB blend films, percolating networks of single-walled carbon nanotubes (SWCNTs) having sheet resistance well below 1 kω/□ can be deposited by dip coating to make electrode plates of capacitive touch sensors. We also demonstrate that the bioplastic films, as flexible dielectric substrates, are suitable for depositing conductive micropatterns of SWCNTs and Ag (1 kω/□ and 1 ω/□, respectively) by means of inkjet and screen printing, with potential in printed circuit board applications. In addition, we exemplify compounded and molded composites of PLA with PL and MWCNTs as excellent candidates for electromagnetic interference shielding materials in the K-band radio frequencies (18.0-26.5 GHz) with shielding effectiveness of up to 40 and 46 dB, respectively.Business Finland (project 1212/31/2020, All green structural electronics), EU Horizon 2020 BBI JU (project 792261, NewPack), and EU Interreg Nord Lapin liitto (project 20201468, Flexible transparent conductive f ilms as electrodes) and Academy of Finland (project 316825, Nigella)

Common Inflammation-Related Candidate Gene Variants and Acute Kidney Injury in 2647 Critically Ill Finnish Patients

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome with high incidence among the critically ill. Because the clinical variables and currently used biomarkers have failed to predict the individual susceptibility to AKI, candidate gene variants for the trait have been studied. Studies about genetic predisposition to AKI have been mainly underpowered and of moderate quality. We report the association study of 27 genetic variants in a cohort of Finnish critically ill patients, focusing on the replication of associations detected with variants in genes related to inflammation, cell survival, or circulation. In this prospective, observational Finnish Acute Kidney Injury (FINNAKI) study, 2647 patients without chronic kidney disease were genotyped. We defined AKI according to Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) criteria. We compared severe AKI (Stages 2 and 3, n = 625) to controls (Stage 0, n = 1582). For genotyping we used iPLEX(TM) Assay (Agena Bioscience). We performed the association analyses with PLINK software, using an additive genetic model in logistic regression. Despite the numerous, although contradictory, studies about association between polymorphisms rs1800629 in TNFA and rs1800896 in IL10 and AKI, we found no association (odds ratios 1.06 (95% CI 0.89-1.28, p = 0.51) and 0.92 (95% CI 0.80-1.05, p = 0.20), respectively). Adjusting for confounders did not change the results. To conclude, we could not confirm the associations reported in previous studies in a cohort of critically ill patients.Peer reviewe

Heme oxygenase-1 repeat polymorphism in septic acute kidney injury

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome that frequently affects the critically ill. Recently, an increased number of dinucleotide repeats in the HMOX1 gene were reported to associate with development of AKI in cardiac surgery. We aimed to test the replicability of this finding in a Finnish cohort of critically ill septic patients. This multicenter study was part of the national FINNAKI study. We genotyped 300 patients with severe AKI (KDIGO 2 or 3) and 353 controls without AKI (KDIGO 0) for the guanine-thymine (GTn) repeat in the promoter region of the HMOX1 gene. The allele calling was based on the number of repeats, the cut off being 27 repeats in the S-L (short to long) classification, and 27 and 34 repeats for the S-M-L2 (short to medium to very long) classification. The plasma concentrations of heme oxygenase-1 (HO-1) enzyme were measured on admission. The allele distribution in our patients was similar to that published previously, with peaks at 23 and 30 repeats. The S-allele increases AKI risk. An adjusted OR was 1.30 for each S-allele in an additive genetic model (95% CI 1.01-1.66; p = 0.041). Alleles with a repeat number greater than 34 were significantly associated with lower HO-1 concentration (p<0.001). In septic patients, we report an association between a short repeat in HMOX1 and AKI risk

A Genome-Wide Association Study of Diabetic Kidney Disease in Subjects With Type 2 Diabetes

dentification of sequence variants robustly associated with predisposition to diabetic kidney disease (DKD) has the potential to provide insights into the pathophysiological mechanisms responsible. We conducted a genome-wide association study (GWAS) of DKD in type 2 diabetes (T2D) using eight complementary dichotomous and quantitative DKD phenotypes: the principal dichotomous analysis involved 5,717 T2D subjects, 3,345 with DKD. Promising association signals were evaluated in up to 26,827 subjects with T2D (12,710 with DKD). A combined T1D+T2D GWAS was performed using complementary data available for subjects with T1D, which, with replication samples, involved up to 40,340 subjects with diabetes (18,582 with DKD). Analysis of specific DKD phenotypes identified a novel signal near GABRR1 (rs9942471, P = 4.5 x 10(-8)) associated with microalbuminuria in European T2D case subjects. However, no replication of this signal was observed in Asian subjects with T2D or in the equivalent T1D analysis. There was only limited support, in this substantially enlarged analysis, for association at previously reported DKD signals, except for those at UMOD and PRKAG2, both associated with estimated glomerular filtration rate. We conclude that, despite challenges in addressing phenotypic heterogeneity, access to increased sample sizes will continue to provide more robust inference regarding risk variant discovery for DKD.Peer reviewe

Harjausrobotin kehittäminen

Tässä opinnäytetyössä kehitettävän prototyypin toimeksiantajana toimi kemiläinen insinööritoimisto, Insinööritoimisto TKRK Oy. Tarkoituksena oli kehittää robotti, jolla pystytään harjaamaan esimerkiksi koneistamon lattia minimaalisella ihmisen antamalla työpanoksella. Tällaista kyseistä tai vastaavaa sovellusta ei löydy vielä markkinoilta. Tällaiselle harjausrobotille olisi käyttöä etenkin pienemmillä alueilla puhdistamaan yleisesti lattioita. Koneenrakentamista ja -suunnittelua määrittelevät pitkälti lait sekä asetukset, jotka määrittävät sen, millainen kone voidaan hyväksyä markkinoille. Opinnäytetyössä ja etenkin prototyypin jatkokehityksen suunnittelussa keskityttiin konelakiin, koneasetuksiin sekä näihin liittyviin standardeihin. Nämä lait ja asetukset ovat tehty parantamaan koneiden ja laitteiden turvallisuutta. Prototyypin suunnittelussa käytettiin hyödyksi 3D-suunnitteluohjelmistoa, SolidWorksia, jolla pystyttiin mitoittamaan esimerkiksi prototyypissä tarvittavia moottoreita. Kevään 2021 aikana rakennettiin prototyypin mekaaninen puoli ja aloitettiin ohjelmiston sekä elektroniikan rakentaminen. Tämä opinnäytetyö keskittyy prototyypin mekaanisen puolen muutoksiin. Lisäksi opinnäytetyössä tutustutaan koneen rakentamisessa tarvittaviin koneenelinten osa-alueisiin sekä tutustutaan koneita määrittäviin lakeihin ja standardeihin turvallisuuden osalta. Prototyypin rakentaminen jatkuu edelleen, sillä tässä rakennettiin vasta ensimmäinen versio mahdollisesta tulevasta harjausrobotista. Ohjelmistojen ja elektroniikan kehitys on edelleen kesken

Digital school or the digital gap? : Sixth graders’ technology use in learning, technological attitudes and school well-being

Previous studies have confirmed that educational practices have not changed with the digitalization of society. The use of ICT in teaching is mainly low and there is an ongoing public debate regarding the Finnish students well-being. This study tried to find out is there a hypothesized gap between the technology-mediated practices of adolescents and school. The aim of this study was to investigate how and how much ICT is used for learning and what kind of technological attitudes and school well-being experiences students have. It was also examined how the use of technology, attitudes and well-being are interrelated and which factors of these phenomena can explain academic achievement, schoolwork engagement, school value, happiness and school burnout. Finally it was investigated what kind of profiles of ICT use and attitudes could be found among the participants. The study was part of the Mind the Gap -project. The data was collected by questionnaire in the 2013. The participants (n = 735) were sixth graders from Helsinki. The use of digital technology, technology attitudes and school well-being were examined by mean values and gender differences by t-test. Correlational analysis and stepwise regression analysis were carried out to find out the factors that were related to academic achievement, schoolwork engagement, school value, happiness and school burnout. Students were grouped into profiles that represented their technological attitudes and use of ICT using SPSS two-step cluster analysis. One-way ANOVA and cross-tabulations were used to examine group and gender differences. The results indicated that the technology is not used on a regular basis to support learning, even though the students felt quite high ICT enthusiasm (the use of technology was seen as a positive contribution to the schoolwork engagement). Information-orientated use was reported most common. Mechanical technology use (eg. writing) was the next most common, producing technology use (eg. projects, multimedia) came in the third. Communicative technology use (online discussion about schoolwork) was the least common. The majority of the sixth graders felt relatively high schoolwork engagement, happiness and school value. Further, students reacted positively towards the teacher's activity and the conditions of the school. ICT enthusiasm was associated with lower experience of school value, schoolwork engagement as well as negative experiences of teacher's activities. Technology-related problem-solving predicted schoolwork engagement positively. Information-orientated use, and fear of failure using technology were repeatedly negative predictors for school well-being and positive predictors for school burnout. Four different groups (actives, slackers, passives, enthusiastics) showed clear differences in the use of technology, attitudes, school well-being and the associations between these phenomena. To conclude, teacher's role and how the technology is used in schools appears essential. It's important to understand students' predispositions towards using digital technologies and support adolescents' natural ways of utilizing ICT. Students need guidance to understand the possibilities of digital technologies as collaborative and creative learning tools. This, however, does not happen by chance. Therefore, I argue, that there is a need in basic education to build new support systems for national, municipal, school and grade levels to minimize the gap between the technology-mediated practices of adolescents and school.Useat tutkimukset ovat vahvistaneet, että koulun käytännöt eivät ole muuttuneet yhteiskunnan digitalisoitumisen ja nuorten teknologiakäytäntöjen mukana. Tietoteknologian opetuskäyttö on vähäistä, myös oppilaiden kouluhyvinvointi puhututtaa. Tämä tutkimus selvitti osaltaan, onko koulun ja vapaa-ajan käytäntöjen välillä nähtävissä digikuilua, joka voi vaikuttaa jopa Suomen kilpailukyvyn heikkenemiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon ja miten Suomessa käytetään tietoteknologiaa opiskeluun koulutyössä kuudennella luokalla, millaisia teknologisia asenteita oppilailla on ja miten he kokevat kouluhyvinvoinnin. Lisäksi tutkittiin, miten teknologian opiskelukäyttö, teknologia-asenteet ja kouluhyvinvointi ovat yhteydessä ja selittävät koulumenestystä, kouluarvostusta, onnellisuutta, kouluintoa ja koulu-uupumusta. Lopuksi selvitettiin, minkälaisia teknologian opiskelukäytön ja asenteiden profiileja voidaan vastaajista muodostaa ja onko tiettyyn profiiliin kuulumisella yhteyttä kouluhyvinvoinnin ilmiöihin. Tutkimus oli osa Mind the Gap – hanketta. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella 2013. Osallistujat (n= 735) olivat helsinkiläisiä kuudesluokkalaisia. Teknologian opiskelukäyttöä, asenteita ja kouluhyvinvointia tarkasteltiin keskiarvoilla, sukupuolieroja t-testillä. Näiden ilmiöiden yhteyksiä koulumenestykseen, kouluarvostukseen, onnellisuuteen, kouluintoon ja koulu-uupumukseen selvitettiin korrelaatioilla ja lineaarisella regressioanalyysilla. Oppilaat ryhmiteltiin TVT:n opiskelukäytön profiileihin käyttäen SPSS:n kaksivaiheista klusterianalyysia. Eroja ryhmien välillä selvitettiin yksisuuntaisen varianssianalyysin ja ristiintaulukoinnin avulla. Tulosten perusteella teknologiaa ei käytetä säännöllisesti oppimisen tukena, vaikka oppilaat kokivat TVT-innostusta, eli teknologian käytön koettiin vaikuttavan positiivisesti kouluintoon. Tiedonhaku oli yleisintä. Mekaaninen teknologian käyttö eli laitteilla kirjoittaminen oli seuraavaksi yleisintä, tuottavan opiskelukäytön (projektit, multimedia) ollessa kolmantena. Kommunikoiva teknologian käyttö (koulutöistä keskustelu verkossa) oli kaikkein vähäisintä. Suurin osa oppilaista koki kouluintoa, kouluarvostusta, onnellisuutta ja suhtautui positiivisesti opettajan toimintaa ja yleisiä kouluoloja kohtaan. TVT-innostus oli yhteydessä vähäisempään kouluarvostukseen ja kouluintoon sekä negatiivisempaan kokemukseen opettajan toiminnasta, teknologiaan liittyvän ongelmanratkaisun ennustaessa kouluintoa positiivisesti. Tiedonhaku ja teknologiapelko toistuivat kouluhyvinvoinnin negatiivisina - ja koulu-uupumuksen positiivisina selittäjinä. TVT:n opiskelukäytön profiilit: Aktiiviset, välttelijät, passiiviset ja innostuneet näytti ryhmien välillä selkeitä eroja teknologian opiskelukäytössä, asenteissa sekä kouluhyvinvoinnin ja teknologian opiskelukäytön yhteyksissä. Tutkimuksen perusteella oleellista on opettajan rooli ja se, miten teknologiaa kouluissa käytetään, huomioiden myös oppilaiden erilaiset teknologiset asenteet ja taidot. Mekaanisen ja esittävän teknologian käytön sijaan tulisi tukea oppilaille luontaista teknologian käyttöä ja lisätä ymmärrystä siitä, miten teknologiaa käytetään oppimisen apuna yhteisöllisesti ja luovasti. Perusopetuksessa tarvitaan niin kansallisia-, kunta-, koulu- kuin luokkatason tukitoimia, jotta koulun ja vapaa-ajan väliset käytännöt saadaan tukemaan toisiaan sekä tulevaisuuden taitoja ja yhteiskunnan kilpailukykyä