Mechanisms Governing 90Sr Removal and Remobilisation in a VLLW Surface Disposal Concept

Flow-through columns were used to assess potential long-term trends in 90Sr biogeochemistry and transport in a Finnish near-surface very low-level waste (VLLW) repository concept. Experiments simulated the effects of water intrusion and flow through the repository barrier and backfill materials, examining impacts on 90Sr migration. Artificial rainwater containing 2.0 mg/L stable Sr (as a proxy for 90Sr) was pumped through column systems that had varying compositions from a matrix of rock flour (backfill material), bentonite (backfill/sealing material), and carbon steel (waste encapsulation material), for 295 days. Effluent geochemistry was monitored throughout. Sr retention behaviour in all column systems was broadly similar. Sr removal from influent rainwater was marked (~95% removed) at the beginning of the experiments, and this degree of removal was maintained for 20 days. Thereafter, Sr concentrations in the effluents began to rise, reaching ~2 mg/L by 295 days. Further, 56%–67% of added Sr was retained in the repository materials over the 295-day reaction period. Analysis of the effluents indicated that colloids did not form; as such, Sr output was likely to be aqueous Sr2+. Upon completion of the experiment, solid-associated Sr distribution and speciation in the columns were assessed through column sectioning and post-mortem analyses, which encompassed the following: total acid digests, sequential extractions, and XAS analysis. The total acid digests and sequential extractions showed that Sr was evenly distributed throughout the columns and that the majority (68%–87%) of solid-associated Sr was in the exchangeable fraction (MgCl2). This suggested that a major part of the solid-phase Sr was weakly bound to the column materials via outer-sphere sorption. Interestingly, a smaller amount of Sr (7%–23%) could only be extracted by aqua regia, suggesting that a proportion of Sr may bind more strongly to the barrier materials. XAS analysis of select samples confirmed that the dominant Sr phase was sorbed to the rock flour and bentonite, but not corroded carbon steel. Columns were also subject to remobilisation experiments using artificial rain- and seawater without added Sr. While rainwater remobilised Sr slowly, high-ionic strength seawater remobilised Sr at much higher rates in the systems containing bentonite. Interestingly, Sr was well retained in the rock flour-only system following rain and seawater intrusion. Overall, the results indicate that the column materials provide reactive surfaces for Sr removal should it be released from waste packages; however, the backfill and barrier materials have limited retention capacity, and the dominant sorption interaction is relatively weak. The safety case for the shallow disposal of radioactive waste should consider the possibility of seawater intrusion and that the bentonite-bound Sr was significantly more susceptible to remobilisation following seawater, despite retaining slightly more Sr during sorption experiments

Contribution of Energetically Reactive Surface Features to the Dissolution of CeO2 and ThO2 Analogues for Spent Nuclear Fuel Microstructures

In the safety case for the geological disposal of nuclear waste, the release of radioactivity from the repository is controlled by the dissolution of the spent fuel in groundwater. There remain several uncertainties associated with understanding spent fuel dissolution, including the contribution of energetically reactive surface sites to the dissolution rate. In this study, we investigate how surface features influence the dissolution rate of synthetic CeO2 and ThO2, spent nuclear fuel analogues that approximate as closely as possible the microstructure characteristics of fuel-grade UO2 but are not sensitive to changes in oxidation state of the cation. The morphology of grain boundaries (natural features) and surface facets (specimen preparation-induced features) was investigated during dissolution. The effects of surface polishing on dissolution rate were also investigated. We show that preferential dissolution occurs at grain boundaries, resulting in grain boundary decohesion and enhanced dissolution rates. A strong crystallographic control was exerted, with high misorientation angle grain boundaries retreating more rapidly than those with low misorientation angles, which may be due to the accommodation of defects in the grain boundary structure. The data from these simplified analogue systems support the hypothesis that grain boundaries play a role in the so-called “instant release fraction” of spent fuel, and should be carefully considered, in conjunction with other chemical effects, in safety performance assessements for the geological disposal of spent fuel. Surface facets formed during the sample annealing process also exhibited a strong crystallographic control and were found to dissolve rapidly on initial contact with dissolution medium. Defects and strain induced during sample polishing caused an overestimation of the dissolution rate, by up to 3 orders of magnitude

Työntekijän ääni ja vaikeneminen ylöspäin suuntautuvassa viestinnässä

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten työntekijän ääni ja vaikeneminen ilmenevät ylöspäin suuntautuvassa viestinnässä. Tarkoituksena on erityisesti kartoittaa, miten erilaiset tiedostetut, tiedostamattomat ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tekijät ovat yhteydessä työntekijöiden äänen käyttöön ja vaikenemiseen. Tutkimuksessa pyritään siksi selvittämään sekä työntekijän tietoisia valintoja että etenkin sellaisia tiedostamattomia tekijöitä ja tunteita, jotka saattavat vaikuttaa työntekijän äänikäyttäytymiseen. Sosiaalisiin suhteisiin liittyviä työntekijän äänen käyttöön ja vaikenemiseen vaikuttavia tekijöitä tutkitaan puolestaan kartoittamalla, miten kollegojen ja esimiesten käyttäytyminen voivat luoda erilaisia esteitä työntekijöiden äänen käytölle yksilö- ja yhteisötasolla. Organisaatiokäyttäytymisen tutkimuksessa työntekijän ääntä ja vaikenemista on tyypillisesti tarkasteltu yksittäisten työntekijöiden tietoisena valintana kommunikoida ja käyttää ääntään ylöspäin suuntautuvassa viestinnässä. Etenkin työntekijän oma-arvioita äänen käytön tehokkuudesta ja riskisyydestä on pidetty keskeisinä äänen käyttöä ja vaikenemista ennustavina tekijöinä. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella on kuitenkin todettavissa, että vaikka tutkimukset työntekijöiden yksilöllisten tekijöiden, kuten tiettyjen luonteen- tai persoonallisuudenpiirteiden, vaikutuksista työntekijöiden äänikäyttäytymiseen ovat tarjonneet tärkeitä oivalluksia aihealueesta, yksilönäkökulma ei kuitenkaan vielä yksinään riitä kuvaamaan ihmisten välisten suhteiden ja erilaisten sosiaalisten kontekstien taikka tunteiden ja erilaisten tiedostamattomasti sovellettujen uskomusten merkitystä työntekijöiden äänikäyttäytymiseen ylöspäin suuntautuvassa viestinnässä. Kokonaisvaltaisen ymmärryksen saavuttamiseksi tässä tutkimuksessa tarkastellaan työntekijän äänen käyttöä ja vaikenemista siten rinnakkain työntekijän tietoisen päätöksentekoprosessin, sosiaalisten suhteiden sekä tiedostamattomasti sovellettujen uskomusten näkökulmista tutkimukselle asetetun viitekehyksen mukaisesti. Tämä tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto on kerätty teemahaastattelun avulla haastattelemalla erään henkilöstöpalvelualan organisaation 11 työntekijää ja kahta esimiestä heidän kokemuksistaan ylöspäin suuntautuvan viestinnän toteutumisesta heidän omassa liiketoimintayksikössään. Tutkimusaineisto on analysoitu kahden eri sisällönanalyysimenetelmän, teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja dialogisen tematisoinnin, avulla. Tutkimustulosten perusteella työntekijöiden äänen käyttöön ja riskisyyteen liittyvien tietoisten käsitysten, tunteiden ja tiedostamattomien käyttäytymismallien, kuten myös sosiaalisten suhteiden voidaan ymmärtää olevan erottamaton osa ylöspäin suuntautuvaa viestintää ja sen sujuvuutta organisaatiossa. Käytännön työelämän kannalta tämän tutkimuksen perusteella voidaan lisäksi todeta, että etenkin esimiehet voivat omalla käytöksellään joko vahvistaa tai heikentää erilaisia pelkoja ja uskomuksia, joita työntekijät yksilöinä tai yhteisönä yhdistävät äänen käytön riskisyyteen ja kannattavuuteen. Siksi organisaation johdon ja esimiesten on tärkeää pyrkiä tunnistamaan erilaisia vaikenemisen ilmapiiriä ruokkivia uskomuksia ja pelkoja työntekijöihin ja johtamiseen sekä palautteen vastaaottamiseen liittyen heidän oman käyttäytymisensä taustalla

Kamera- ja paikkavalvonta työelämässä

Yksityisyyden suoja on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka on määritelty Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, ihmisoikeussopimuksissa sekä kansallisella tasolla myös perustuslaissa. Henkilötietosuoja on osa yksityisyyden suojaa. Vuonna 2018 voimaan astunut Euroopan unionin yleinen tietosuoja-asetus (679/2016) muutti jäsenvaltioiden, kuten myös Suomen kansallisen tason lainsäädäntöä henkilötietojen käsittelyn osalta. EU:n tietosuoja-asetuksen tarkoituksena on ollut yhtenäistää unionin jäsenvaltioiden linjaa henkilötietojen käsittelyn ja yksityisyyden suojan osalta. Yleisen tietosuoja-asetuksen täydentämiseksi Suomessa on säädetty tietosuojalaki (1050/2018), joka kumosi aiemmin voimassa olleen henkilötietolain (523/1999). Työnantajan ja työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia henkilötietojen käsittelystä työelämässä sääntelee laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004). Tämän opinnäytetyön tavoitteena on koota yhteen henkilötietojen käsittelyyn työelämässä liittyvä sääntely koskien kameravalvontaa ja työntekijän paikantamista. Työelämässä on tilanteita, jotka voivat edellyttää kamera- ja paikkavalvontaa kohdistuen työntekijään. Työntekijän yksityisyyden suojan toteutumiseksi lainsäädännössä on määritelty tarkasti, millä tavoin työnantajalla on oikeus toteuttaa valvontaa samalla varmistuen työntekijän yksityisyyden suojaamisesta. Tässä opinnäytetyössä on perehdytty tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain ohella työelämässä käytettävään tekniseen valvontaan ja sen vaikutuksiin henkilötietoja käsiteltäessä, mistä säädetään laissa yksityisyyden suojasta työelämässä. Jotta lukija ymmärtää paremmin unionin oikeuden vaikutuksia Suomen kansalliseen lainsäädäntöön, on opinnäytetyön alussa avattu myös Euroopan unionin oikeutta ja sen suhdetta kansalliseen oikeuteen. Opinnäytetyössä tutkimusmenetelmä on lainopillinen ja lähteet koostuvat pääasiassa lainsäädännöstä, hallituksen esityksistä sekä oikeuskirjallisuudesta