Opettajan käsityksiä omasta motivaatiostaan ja tavastaan opettaa

Kehittämishankkeen tarkoitus on kuvailla opettajan motivaatiota työhönsä sisäisen ja ulkoisen sekä tilanne ja yleismotivaation näkökulmasta. Tehtävänä on tuottaa vastauksia siihen, millainen käsitys opettajalla on omasta tavastaan opettaa ja motivoida oppilaitaan ja selvittää fyysisen ympäristön ja oppimateriaalin merkitystä opettajaa motivoivana asiana. Kysely toteutettiin maaliskuussa 2010 ja se purettiin lopulliseen muotoonsa syyskuussa 2010. Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia kyselyn avulla. Vastausprosentti oli 90 %, joten voimme vetää siitä riittävästi päätelmiä kehittämishankkeemme tuloksiin. Vastaajista miltei 90% oli täysin tai lähes samaa mieltä siitä, että osaa tehdä opetettavat asiat kiinnostaviksi. Vastaajista noin 60% kohtelee mielestään oppilaitaan tasapuolisesti. Opettajien sisäinen motivaatio työhönsä näkyi selvästi, sillä miltei 70% vastaajista koki osoittavansa ja iloitsevansa, kun oppilas onnistuu esim. kokeessa. Lisäksi yli ¾ osaa (82%) kertoi olevansa kiinnostuneita siitä, mitä oppilaille kuuluu. Vastaajista yli puolet (63%) antoi mielestään oppilaille sopivan vaikeita tehtäviä. Vastaajista melkein puolet (44%) antoi mahdollisuuden oppilaan itse valita sopivia tehtäviä. Yli puolet (56%) vastaajista huomioi oppilasta, kun hän on työskennellyt tunnollisesti, koska ulkoiset palkkiot motivoivat oppimista tehokkaimmin, vaikka eivät suoranaisesti kehitä oppijan sisäistä motivaatiota. Vastaajista jopa ¾ osaa (74%) on sitä mieltä, että opettajan tekemä työ on tärkeää. Lisäksi 37% pystyi näyttämään työssään mihin opettajana pystyy tai kykenee. Vastauksista nousi selvästi esille opettajien halu tehdä työssä parhaansa sillä, vastaajista miltei ¾ osaa ilmoitti näin. Yli puolet vastaajista on arvosteluissaan mielestään oikeudenmukainen. Kaikki vastaajat osaavat pitää järjestyksen ja työrauhan luokassa. Kyselymme perusteella opettajat käyvät säännöllisesti työssä ja heillä on selvä päämäärä työnsä tekemisestä. Työssäkäynti koettiin myös mielekkääksi, sillä vain yksi vastaaja koki toisin. Melkein kaikki opettajat kokevat työssään onnistumisen elämyksiä. Opettajanhuoneen ilmapiirillä on vaikutusta sekä opettajien että oppilaiden hyvinvointiin ja työviihtyvyyteen. Vain kolmas osa vastaajista koki työpaikkansa ilmapiirin kaikilta osin positiivisena. Puolestaan työilmapiirin kylmäksi, ankaraksi ja synkäksi koki jopa viides osa vastaajista. Yllättävää oli se, että 15% koki työpaikkansa turvattomaksi.Kehittämishankkeeseen sisältyy sähköinen esitys cd-rom -levyllä

Piilevien aiheuttamat kalanpyydysten likaantumisongelmat - Pyhäjärven eteläosa, Kulovesi ja Roine

Kalanpyydysten likaantuminen on ongelma eräissä säännöstellyissä reittivesistöissä, missä se haittaa kalastusta avovesikauden lisäksi jääpeitteisenä aikana. Myös joillain suuremmilla säännöstelemättömillä järvillä, esimerkiksi Roineella ilmiön on koettu pahentuneen. Pirkanmaalla talvista kalanpyydysten likaantumista on raportoitu enenevässä määrin 1900-luvun lopulta lähtien. Kalastajien havaintojen mukaan pääasiallinen syy säännöstellyissä vesistöissä olisi nk. kevätkuopan tekoon liittyvät juoksutukset, mutta syy-seuraussuhteita ei ole voitu osoittaa aikaisemmissa tutkimuksissa selvästi. Tässä tutkimuksessa kalanpyydysten likaantumista ja sen syitä tarkasteltiin kolmella Pirkanmaan järvellä: Pyhäjärvellä, Kulovedellä ja Roineella. Tutkimus on jatkoa aiemmille Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttamille likaantumis-selvityksille, jotka on tehty osana alueen keskeisten järvien säännöstelyn kehittämistä. Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa kalanpyydysten likaantumista tarkasteltiin kirjanpito-kalastajien merkintöjen avulla. Toisessa osiossa likaantumista tarkasteltiin havaskokeiden tulosten perusteella. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä vedenkorkeuden ja virtaaman vaihtelujen merkityksestä kalanpyydysten likaantumisessa. Tutkimuksen tulokset tukevat kalastajien havaintoihin pohjautuvaa lähtöoletusta, että havasten likaantuminen voimistuu kevätkuoppajuoksutusten aikaan kasvavien virtaamien ja vedenkorkeuden alenemisen seurauksena. Likaantuminen on selvästi voimakkain Pyhäjärven päävirtausalueella, Kirkkojärvi-Toutosenselän ja Säijänselän-Sorvanselän alueella, kun taas päävirtausalueen ulkopuolella sijaitsevalla Huhtaanselällä piilevien aiheuttamaa talvista likaantumisongelmaa ei havaittu. Syksyinen likaantumishaitta ajoittuu samoihin aikoihin syyskierron kanssa, jolloin alle 10−12 °C lämpötilassa esiintyvä rihmamainen Aulacoseira islandica -piilevä oli selvästi merkittävin kalanpyydyksiä likaava tekijä. Syyskierron aikainen piilevien aiheuttama verkkohavasten likaantuminen oli selvästi havaittavissa paitsi Pyhäjärven päävirtausalueella sijaitsevilla Aniansaaren ja Salonsaaren alueilla myös Roineella molemmilla havaskoealueilla

Cardiac stress reactivity and recovery of novelty seekers

Peer reviewe

Water level regulation in winter triggers fouling of fishing nets by the diatom Aulacoseira islandica in a boreal lake

Water level regulation related to hydroelectric power production and flood prevention is an important hydro-morphological pressure on many watercourses around the world. Fouling of fishing nets in autumn during the open water period and in winter under the ice is a common phenomenon in large Finnish lakes where the water level is regulated. This fouling of fishing nets can sometimes be so extensive that fishing has to be stopped. Based on the practical experiences of fishermen, the main cause for the under-ice fouling has been proposed to be the winter draw-down of water causing low water level and stronger currents in lakes, but no conclusive relationship between fouling and water level regulation has yet been demonstrated. Here we show, using long-term winter data from a boreal lake and short-term netting experiments, that fouling of fishing nets results from increased water draw-down during winter (January–March). Our results also show that fouling of fishing nets takes place only if the high water flow rates are accompanied by an intensive lowering of the water level. We also discuss the relevance of our results to other regulated lakes with ice cover.peerReviewe

Filter Likelihood as an Observation-Based Verification Metric in Ensemble Forecasting

In numerical weather prediction (NWP), ensemble forecasting aims to quantify the flow-dependent forecast uncertainty. The focus here is on observation-based verification of the reliability of ensemble forecasting systems. In particular, at short forecast lead times, forecast errors tend to be relatively small compared to observation errors and hence it is very important that the verification metric also accounts for observational uncertainties. This paper studies the so-called filter likelihood score which is deep-rooted in Bayesian estimation theory and fits naturally to the filtering setup of NWP. The filter likelihood score considers observation errors, ensemble mean skill, and ensemble spread in one metric. Importantly, it can be made multivariate and effortlessly expanded to simultaneous verification against all observation types through the observation operators contained in the parental data assimilation scheme. Here observations from the global radiosonde network and satellites (AMSU-A channel 5) are included in the verification of OpenIFS-based ensemble forecasts using different types of initial state perturbations. Our results show that the filter likelihood score is sensitive to the ensemble prediction system quality and compares consistently with other verification metrics such as the relationships between ensemble spread and ensemble mean forecast error, and Dawid-Sebastiani score. Our conclusion is that the filter likelihood score provides a very well-behaving verification metric, that can be made truly multivariate by including covariances, for ensemble prediction systems with a strong foundation in estimation theory.Peer reviewe

Plankton metabolism and sedimentation in a small boreal lake — a long-term perspective

Peer reviewe

Kasviplanktonanalyysin laadunvarmistus

Biologisten määritysten laadunvarmennuksen merkitys on korostunut EU:n vesipuitedirektiivin (VPD) voimaantulon myötä, sillä vesistöjen ekologisen tilan luokittelu edellyttää, että käytössä on laadukasta ja vertailukelpoista tietoa biologisista laatutekijöistä. Suomen ympäristökeskus SYKE on toiminut vuodesta 2001 kansallisena ympäristöalan vertailulaboratoriona pätevyysalueena vesien ja kiinteiden ympäristönäytteiden ympäristökemiallinen ja ekotoksikologinen mittaus-, testaus- ja näytteenottotoiminta. SYKEssä alkoi vuonna 2005 hanke vertailulaboratorion pätevyysalueen laajentamiseksi kolmella biologisella laatutekijällä, kasviplankton, vesikasvit ja pohjaeläimet. Tämä julkaisu sisältää kasviplanktonin laadunvarmistusta koskevan osahankkeen kuvauksen ja tulokset sekä suositukset laadunvarmistustoimenpiteiksi. Raportissa tarkastellaan kasviplanktonanalyysin toteutusta Suomessa ja muualla Euroopassa. Tarkastelun painopisteenä ovat tulosten vertailtavuus ja siihen vaikuttavat tekijät sekä SYKEn sisä- ja rannikkovesien kasviplanktonanalyysin nykytila, valmiudet ja kehittämislinjat. Raportissa linjataan SYKEn rooli sisä- ja rannikkovesien kasviplanktonmäärityksen kansallisessa ja kansainvälisessä laadunvarmennuksessa osana vertailulaboratoriotoimintaa. Kasviplanktonin analysointi edellyttää hyvää lajintuntemusta, yhtenäisten ja hyväksyttyjen analyysimenetelmien käyttöä sekä kykyä tulkita saatuja tuloksia. Kasviplanktonmäärityksiä tehdään Suomessa viranomaisten lisäksi konsulttityönä sekä tutkimushankkeissa. On myös todennäköistä, että biologinen analyysitoiminta laajenee jatkossa useamman toimijan piiriin. VPD:n toteutuksen kannalta on tärkeää, että kasviplanktonin määritystulokset ovat mahdollisimman laajasti hyödynnettävissä ekologisen tilan luokittelussa. Tämä asettaa vaatimuksia tulosten keskinäiselle vertailtavuudelle ja laadulle ja edellyttää säännöllistä määritystulosten testaamista ja vertailua toimijoiden kesken. Suomalaiset kasviplanktontutkijat ovat olleet edelläkävijöitä laadunvarmistuksessa verkostoitumalla ja kokoontumalla vuosittain työseminaareihin, joissa on käsitelty menetelmien harmonisointia ja vertailtavuutta. Vertailulaboratoriotoiminnan tarkoituksena on vahvistaa ja koordinoida toteutettua laadunvarmennusta ja saada mahdollisimman moni kasviplanktonmäärityksiä tekevä mukaan toiminnan piiriin