Effectiveness of psychoanalysis and long-term psychodynamic psychotherapy on personality and social functioning 10 years after start of treatment

The evidence on potentially greater benefits of psychoanalysis (PA) vs. long-term psychodynamic psychotherapy (LPP) is scarce. This study compared the effectiveness of PA and LPP on personality and social functioning during a 10-year follow-up from the beginning of the treatments. The eligible patients, 41 self-selected for PA and 128 assigned to LPP, were 20–45 years of age and had anxiety or mood disorder. Outcomes were analyzed using ten standard measures of personality and social functioning, carried out 5-9 times during the follow-up. Different change patterns by time in PA and LPP emerged, suggesting less benefit of PA during the first years of follow-up and more benefit in most outcomes thereafter. Greater post-treatment improvement in PA than in LPP was seen up to 1-2 years after PA had ended in more mature defense style (DSQ), level of personality organization (LPO), more positive self-concept (SASB), more improved social adjustment (SAS-SR) and sense of coherence (SOC). However, at the 10-year follow-up the differences were non-significant. In conclusion, PA may give some additional benefits when long-term aims are linked to personality and social functioning. The relatively small differences and higher costs in comparison to LPP may restrict the feasibility of PA.Peer reviewe

Mitä tapahtui Eksotessa? : Lääkekustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiossa

Lääkehoitojen kustannuksia rahoittavat pääasiassa sairausvakuutus, kunnat ja potilaat. Lääkkeiden monikanavaisen rahoituksen on esitetty johtavan osaoptimointiin, jolloin rahoitusvastuuta pyritään siirtämään toiselle osapuolelle. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) alueella sosiaali- ja terveydenhuolto integroitiin vuoden 2010 alussa saman budjetin ja johdon alaisuuteen. Integraation mahdollisia vaikutuksia lääkekustannuksiin ei ole tutkittu aikaisemmin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten Eksote-alueen lääkekustannukset muuttuivat integroinnin seurauksena, kun palvelujen järjestämisvastuu siirtyi yksittäisiltä kunnilta suuremmalle organisaatiolle rahoitusvastuiden pysyessä muuttumattomina. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin, miten lääkekustannukset muuttuisivat, jos palveluasumisen piirissä olevien potilaiden käyttämien lääkkeiden rahoitusvastuu siirrettäisiin sairausvakuutukselta ja potilailta sote-yksikölle. Raportissa kuvaamme myös muutosta sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksissa. Integraation vaikutuksia tarkasteltiin vertaamalla Eksote-alueen lääkekustannusten sekä sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannusten kehitystä koko maan sekä kahden erillisistä kunnista koostuvan vertailualueen kustannuskehityksiin. Laitosten lääkekustannusten tarkastelussa käytettiin Lääkehoidon turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tietoja lääketukkukauppojen tukkuhintaisesta myynnistä laitoksiin vuosina 2003–2015 ja avohoidon reseptilääkkeiden kustannusten tarkastelussa käytettiin Kelan reseptitiedoston tietoja vuosina 2003–2015 korvatuista avohoidon reseptilääkeostoista. Sosiaali- ja terveystoimen kustannustietoina on käytetty tammikuussa 2015 päivitettyjä Sotkanetin tietoja sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksista vuosilta 2003–2013. Kuntien vastuulla olevat laitoshoidon lääkekustannukset näyttivät lisääntyneen integraation aikana Eksote-alueella jonkin verran nopeammin kuin koko maassa. Sairausvakuutuksen ja potilaiden vastuulla olevat avohoidon lääkekustannukset kehittyivät sen sijaan integraation aikana Eksote-alueella saman tyyppisesti kuin vertailualueilla. Kuntien vastuulla olevien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannusten kasvu hidastui integraation aikana. Palveluasumisen piirissä olevien henkilöiden lääkkeiden rahoitusvastuun siirto sote-yksiköille merkitsisi huomattavia säästöjä potilaille. Julkisen sektorin rahoituksen määrää siirto – kun verojen vaikutus huomioidaan – puolestaan kasvattaisi selvästi edellyttäen, että kilpailutuksen seurauksena lääkkeiden hinnat eivät jäisi olennaisesti tukkuhintoja alhaisemmiksi

Methane production and oxidation potentials along a fen-bog gradient from southern boreal to subarctic peatlands in Finland

Methane (CH4) emissions from northern peatlands are projected to increase due to climate change, primarily because of projected increases in soil temperature. Yet, the rates and temperature responses of the two CH4 emission-related microbial processes (CH4 production by methanogens and oxidation by methanotrophs) are poorly known. Further, peatland sites within a fen-bog gradient are known to differ in the variables that regulate these two mechanisms, yet the interaction between peatland type and temperature lacks quantitative understanding. Here, we investigated potential CH4 production and oxidation rates for 14 peatlands in Finland located between c. 60 and 70 degrees N latitude, representing bogs, poor fens, and rich fens. Potentials were measured at three different temperatures (5, 17.5, and 30celcius) using the laboratory incubation method. We linked CH4 production and oxidation patterns to their methanogen and methanotroph abundance, peat properties, and plant functional types. We found that the rich fen-bog gradient-related nutrient availability and methanogen abundance increased the temperature response of CH4 production, with rich fens exhibiting the greatest production potentials. Oxidation potential showed a steeper temperature response than production, which was explained by aerenchymous plant cover, peat water holding capacity, peat nitrogen, and sulfate content. The steeper temperature response of oxidation suggests that, at higher temperatures, CH4 oxidation might balance increased CH4 production. Predicting net CH4 fluxes as an outcome of the two mechanisms is complicated due to their different controls and temperature responses. The lack of correlation between field CH4 fluxes and production/oxidation potentials, and the positive correlation with aerenchymous plants points toward the essential role of CH4 transport for emissions. The scenario of drying peatlands under climate change, which is likely to promote Sphagnum establishment over brown mosses in many places, will potentially reduce the predicted warming-related increase in CH4 emissions by shifting rich fens to Sphagnum-dominated systems.Peer reviewe

On the Factors Affecting the Growth of Health Care Expenditure in Finland in 1963‒1983

Julkaisu saatavilla Tilastokirjastossa:https://tilastokeskus.finna.fi/Record/tilda.35490Suomen virallinen tilasto (SVT

Economics of Finnish Dental Care

Julkaisu saatavilla Tilastokirjastossa:https://tilastokeskus.finna.fi/Record/tilda.13482Suomen virallinen tilasto (SVT