Koskinen, Hanna

Maljanen, Timo

Martikainen, Jaana

Julkari

28 LÄÄKETIETOA FIMEASTA 4/2014HANNA KOSKINENTtMTutkijaUusien lääkkeiden korkeat  hinnat – MISTÄ ON KYSE?Uudet lääkkeet ovat kalliita. Ainakin hoitojen rahoittajat joutuvat pohtimaan, saadaanko valmisteen käytöllä riittävästi terveyshyötyjä suhteessa siitä syntyviin kustannuksiin. Suomi oli Euroopassa ensimmäisiä maita,  joissa terveystaloudelliset selvitykset otettiin käyttöön päätettäessä lääkkeiden korvattavuudesta.Lääkekorvausjärjestelmään hyväksyttiin viime vuonna 19 uutta lääkeainetta (taulukko 1). Uusien valmis-teiden vuorokausiannosten hinnat vaihtelivat vain hieman yli 10 sentistä lähes 200 euroon. Etenkin bio-logisten lääkkeiden, vakavien ja vaikeiden sairauksien lääkkeiden sekä pienten potilasryhmien lääkkeiden hin-nat näyttäisivät olevan korkeita.Uudet lääkkeet ovat yleensä vanhoja kalliim-pia, joten lääkehoitojen uusiutuessa yleensä myös lääkekustannukset kasvavat. Esimerkiksi erityiskorvat-tujen diabeteslääkkeiden kustannus oli Kelan lääkekor-vaustilastojen mukaan vuonna 2013 potilasta kohden keskimäärin 690 euroa, kun se 10 vuotta aiemmin oli 480 euroa. Kroonisten hyytymishäiriöiden lääkehoidon kustannus on vastaavasti noussut noin 53 500 eurosta 79 000 euroon.Korkeisiin hintoihin on  monia syitäMiksi uudet lääkkeet sitten ovat varsin usein vanhoja val-misteita kalliimpia, vaikka viranomaiset useissa maissa, myös Suomessa, tekevät parhaansa pitääkseen lääke-kustannusten kasvun kurissa? Useimmiten vastaukseksi on esitetty lääkkeiden kehittämisen korkeita kustannuk-sia. Tarkkoja tietoja näiden kustannusten suuruudesta ei ole, ja arviot vaihtelevatkin suuresti valmisteesta ja ar-vion tekijästä riippuen (Morgan ym. 2011). Kehittämis-kustannuksista puhuttaessa viitataan kuitenkin usein Di-Masin ym. vuonna 2003 ilmestyneeseen tutkimukseen, jonka mukaan kustannukset olivat keskimäärin 802 mil-joonaa dollaria (vuoden 2000 rahanarvossa) lääkevalmis-tetta kohden. Nykyisin kehittämiskustannukset lienevät vielä tätäkin selvästi korkeammat.Hintoja nostavia tekijöitä on toki muitakin. Uudet lääkkeet on usein tarkoitettu pienen potilasjoukon käyt-töön, jolloin niiden myyntimäärät jäävät vähäisiksi, min-kä vuoksi näille lääkkeille hyväksytään usein hyvinkin korkeat hinnat.Lääkeyritysten tuotto-odotukset eivät nykyisin ole ainakaan vähäisemmät kuin aikaisemmin, ja se, että vanhojen valmisteiden hinnat ovat monissa maissa las-keneet muun muassa geneerisen hintakilpailun vuoksi, on lisännyt uusiin valmisteisiin kohdistuvia odotuksia. Uusia lääkkeitä markkinoille tuo suhteellisen pieni jouk-ko yrityksiä, minkä vuoksi kilpailu on lääkemarkkinoilla vähäisempää kuin monilla muilla aloilla. Myös yleinen vaurastuminen ja terveydelle annettava, ehkä aikaisem-paakin suurempi arvo on lisännyt niin yhteiskunnan kuin yksityisten kansalaisten maksuhalukkuutta.Laatupainotettujen elinvuosien avulla mitataan lääkkeiden vaikuttavuuttaKoska uudet markkinoille tulevat lääkkeet ovat yleensä kalliita, joudutaan tarkoin pohtimaan, saadaanko val-misteen käytöllä riittävästi terveyshyötyjä suhteessa siitä syntyviin kustannuksiin. Tämä tehdään usein terveysta-loudellisen arvioinnin keinoin.Lääkkeiden vaikuttavuutta mitataan arvioinneissa useimmiten laatupainotettuina elinvuosina (quality ad-justed life years, QALY), jotka ottavat huomioon sekä elämän pituuden että sen laadun. Useimmissa maissa, Suomi mukaan luettuna, ei ole määritelty rajaa sille, mi-tä yhdestä hoidolla saavutettavasta laatupainotetusta li-säelinvuodesta ollaan enimmillään valmiita maksamaan. Englannin ja Walesin arviointiviranomainen National Institute for Health and Care Excellence (NICE) käyttää omissa arvioissaan yleensä raja-arvona 20 000–30 000:ta puntaa (noin 25 500–38 200 euroa) lukuun ottamatta elämän loppuvaiheen hoitoja, joissa raja voi olla korke-ampi (NICE 2008 ja 2009).TIMO MALJANENVTMJohtava tutkijaJAANA MARTIKAINENFaTLääketutkimuspäällikköKANSANELÄKELAITOS, TUTKIMUSOSASTO©ISTOCK/BARCIN29LÄÄKETIETOA FIMEASTA 4/2014Saadaanko uusista lääkkeistä hyötyä?Vaikka lääkehoidot kokonaisuutena kehittyvät, uudet valmisteet yksittäisenä askeleena tarjoavat usein vain vähäisesti lisähyötyä. Erityisesti syöpälääkkeiden kustan-nuksista ja hyödyistä on keskusteltu paljon.Skotlannissa on koostettu tietoa lääkeyritysten esit-tämistä arvioista uusien lääkkeiden hyödyistä (Paterson 2010). Lääkeyritysten toimittamien arvioiden mukaan kansalliseen terveydenhuoltojärjestelmään tarjottujen uusien syöpälääkkeiden käytöllä saavutettavien laatu-painotettujen lisäelinvuosien mediaani oli edenneessä taudissa 0,26 ja taudin aikaisemmissa vaiheissa tai liitän-näishoidoissa 0,37. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 6 kuukauden lisäelinaikaa elämänlaadun ollessa noin 30 % terveen ihmisen elämänlaatua alhaisempi. Esitetyt lisähyödyt olivat useissa muissa sairauksissa vielä alhai-semmat, ja noin 22 % valmisteista ei tarjonnut lainkaan lisähyötyjä. Toisaalta osalla syöpälääkkeistä odotettavissa oleva lisähyöty oli merkittävä: 1,8–2,4 laatupainotettua lisäelinvuotta. Suomi oli Euroopassa ensimmäisiä maita, joissa ter-veystaloudelliset selvitykset otettiin käyttöön päätettäes-sä lääkkeiden korvattavuudesta. Nyt terveystaloudellisia selvityksiä on meillä käytetty jo liki 17 vuoden ajan uu-sia lääkeaineita koskevan päätöksenteon tukena. Myös sairaalassa käytettävien valmisteiden kustannusvaikutta-vuutta arvioidaan nykyään lisääntyvässä määrin. KirjallisuuttaDiMasi J, ym. The price of innovation: new estimates of drug development costs. J Health Econ 2003; 22: 151–85. Morgan S, ym. The cost of drug development: A systematic review. Health Policy 2011; 100: 4–17.National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE). Social value judgements: Principles for the development of NICE guidance. Second edition. 2008. www.nice.org.ukNational Institute for Health and Clinical Excellence (NICE).  Appraising life-extending, end of life treatments. 2009. www.nice.org.ukPaterson K. New anti-cancer drugs. Are they as valuable as we think? Are they a special case? Suullinen esitys: Ispor 13th Annual European Congress. Praha, 6.–9.11.2010.LääkekehitysTaulukko 1. Uutta lääkeainetta sisältäneet, peruskorvattavuuden vuonna 2013 saaneet valmisteet, niiden käyttöaiheet ja  valmisteyhteenvetojen mukaisten tyypillisten tai suositeltujen vuorokausiannosten kustannukset. LÄHTEET: LÄÄKKEIDEN  HINTALAUTAKUNTA, DUODECIMIN LÄÄKETIETOKANTA JA LÄÄKEHINNASTO 1.10.2014.Lääkeaine1 Valmiste Käyttöaihe Vuorokausiannoksen kustannus (€)2Abatasepti Orencia Nivelreuma 42,50Aklidiniumbromidi Eklira genuair Keuhkoahtaumatauti 1,58Aksitinibi Inlyta Munuaissolukarsinooma 153,84Apomorﬁini Apogo pen Parkinsonin tauti 4,23–42,33Bosutinibi Bosulif Krooninen myelooinen leukemia 151,23Dapagliﬂotsiini Forxiga Tyypin 2 diabetes 2,00Denosumabi Xgeva Luustotapahtumien esto 14,21Dienogesti Visanne Endometrioosi 1,69Fidaksomisiini Diﬁclir Clostridium difﬁcile -infektio 192,91Glykopyrroniumbromidi Seebri Breezhaler Keuhkoahtaumatauti 1,65Ingenolimebutaatti Picato Aktiininen keratoosi 117,193Kolekalsiferoli Detremin mm. D-vitamiinin puutos 0,13–2,57Linaklotidi Constella Ärtyvän suolen oireyhtymä 3,02Mirabegroni Betmiga Yliaktiivinen virtsarakko 1,53Nalmefeeni Selincro Alkoholiriippuvuus 4,72Perampaneeli Fycompa Epilepsia 5,94–7,09Pirfenidoni Esbriet Keuhkoﬁbroosi 90,89Tosilitsumabi Roactemra Nivelreuma 47,854Ulipristaali Esmya Kohdun sileälihaskasvaimet 6,561 Lihavoidut ovat biologisia lääkkeitä.2 Vuorokausiannoksen kustannus on laskettu käyttäen suurimpia, annoksen perusteella tarkoituksenmukaisia vahvuuksia ja  pakkauskokoja. Kustannus on laskettu verollisin vähittäismyyntihinnoin.3 2–3 päivän hoitokuuri.4 80 kg painava henkilö.

Uusien lääkkeiden korkeat hinnat – mistä on kyse?

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130986/4_14%2028-29%20Uusien%20laakkeiden%20korkeat%20hinnat.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Uusien lääkkeiden korkeat hinnat – mistä on kyse?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari