KNOWLEDGE TRANSFER IN SELECTED EUROPEAN UNIVERSITIES

To exploit the research results commercially or otherwise has become increasingly important for universities. When pursuing this, universities have established Technology Transfer Offices and developing links to industries and businesses. This paper focuses on the ways selected European universities have established and organised their Technology Transfer (TT) activities. The study was made using the model developed by professor Allan Gibb as a framework. The data collection work was done in a series of interviews in four European universities. The background material and data was collected from public sources, mainly from the universities’ web pages. The study recognised certain elements, which affect the success of the TT activities. Technology Transfer operation requires top management support and a link to university’s strategy. The size of the economic area and the amount of cumulative research results are important factors in TT. Successful Technology Transfer can be organised centralised or decentralised way as long as the operating model is known to all involved parties. Creating an entrepreneurial atmosphere and showing that the university values the exploitation of the research results appears to be highly important in order get results from TT activities

KNOWLEDGE TRANSFER IN SELECTED EUROPEAN UNIVERSITIES

To exploit the research results commercially or otherwise has become increasingly important for universities. When pursuing this, universities have established Technology Transfer Offices and developing links to industries and businesses. This paper focuses on the ways selected European universities have established and organised their Technology Transfer (TT) activities. The study was made using the model developed by professor Allan Gibb as a framework. The data collection work was done in a series of interviews in four European universities. The background material and data was collected from public sources, mainly from the universities’ web pages. The study recognised certain elements, which affect the success of the TT activities. Technology Transfer operation requires top management support and a link to university’s strategy. The size of the economic area and the amount of cumulative research results are important factors in TT. Successful Technology Transfer can be organised centralised or decentralised way as long as the operating model is known to all involved parties. Creating an entrepreneurial atmosphere and showing that the university values the exploitation of the research results appears to be highly important in order get results from TT activities

Responses of food web to hypolimnetic aeration in Lake Vesijärvi

We studied the responses of a food web, especially fish and zooplankton, to summertime aeration, pumping of oxygen-rich epilimnetic water to the hypolimnion in Lake Vesijärvi, southern Finland. The aim of hypolimnetic aeration was to reduce internal loading of phosphorus from sediment. The population of smelt (Osmerus eperlanus L.), the main planktivore of the pelagial area, collapsed during the two 1st years of aeration due to increased temperature and low oxygen concentrations in the hypolimnion. The population recovered after the 4th year of hypolimnetic aeration, when oxygen conditions were improved. Despite elevated hypolimnetic temperature, smelt reached exceptionally high abundance, which led to a significant reduction in cladoceran body size. The density of perch (Perca fluviatilis L.) increased at first, but then decreased when the proportion of smelt and cyprinids increased. Biomasses of Daphnia decreased probably as a result of the disappearance of dark, low-oxygen deep-water refuge against fish predation and low availability of nutritionally high-quality algae. Occasionally filamentous cyanobacteria, such as turbulence tolerant Planktothrix agardhii (Gomont), were abundant, suggesting deteriorated food resources for zooplankton. The responses of food web were controversial with respect to the aim of the management, which was to prevent the occurrence of harmful algal blooms.Peer reviewe

Sadan vuoden kansalaisuus : yhteiskunta, yksilö ja toimijuus

publishedVersionPeer reviewe

Management of pikeperch fishing and the ecological, economical and social effects of management

Vanajanselällä, Vesijärvellä ja Pääjärvellä tutkittiin kuhan kalastuksen ohjauksen vaikutuksia kuhakantaan, kuhan saaliskalakantoihin ja muiden petokalojen runsauteen vuosina 2010-2012. Kalastuskyselyillä arvioitiin pyydysten käyttöä ja kuhasaalista sekä kalastajien mielipiteitä kuhan alamitasta ja verkkojen solmuvälirajoituksista. Lisäksi tutkittiin kuhien selviämistä vapautuksen jälkeen. Laajan standardiverkkoaineiston perusteella vertailtiin kuhakan-tojen rakennetta Suomessa ja Ruotsissa. Kuhakannat vaihtelevat vuosiluokkien voimakkuuden vaihdellessa, minkä vuoksi kalastuksen ohjauksen vaiku-tusten arvioinnissa tarvitaan usean vuoden seurantaa. Solmuvälisäätelyn vaikutuksia on seurattu pisimpään Vesi-järvellä. Kuhasaaliit ovat nousseet säätelyä edeltävistä vuosista samalle tasolle kuin perinteikkäällä kuhajärvellä Vanajanselällä. Rehevillä Vesijärvellä ja Vanajanselällä kuha kasvaa nopeasti ja kuhanaaraat ovat nykyisillä säädöksillä kalastet-tavissa jo 1-2 vuotta ennen kutukypsymistään. Kalastus on tehokasta, eikä kalastuksen ohjaus täytä ekologisen kestävyyden vaatimusta. Kuhasaaliiden arvo luultavasti paranisi, mikäli alamitta nostettaisiin näillä järvillä 45-50 cm. Suurempi pyyntikoko voisi vähentää saaliiden vaihtelua ja helpottaa sosiaalisen kestävyyden saavuttamista. Pääjärvellä karuhkona humusjärvenä kuha kasvaa hitaammin, saavuttaen 45 cm alamitan vasta sukukypsytty-ään. Alamitta yhdessä 50 mm solmuvälirajoituksen kanssa on Pääjärvellä johtanut vapakalastussaaliin kasvuun, verkkokuhasaaliin pysyessä ennallaan. Toisaalta Pääjärven kuhakanta on ravintovaroihinsa nähden tiheä ja kuhien kasvunopeus on hidastunut. Kuhakannan kokojakauma on muuttunut oletettua hitaammin hitaan kasvun vuoksi. Yli 37 cm alamittaa kuhalle kannatti enemmistö kalastajista. Verkkokalastajat suosivat alamitta-solmuväli-yhdistelmiä, joilla kuhat rekrytoituvat verkkopyyntiin heti alamitan saavutettuaan. Vapakalastajat taas toivovat, että verkkopyynti alkaisi vasta reilusti mitan täyttävistä kaloista. Verkkokoekalastusvertailun perusteella Suomen järvissä on paljon alle 40 cm kuhia ja ruotsalaisissa järvissä puolestaan paljon yli 40 cm kuhia. Ruotsin koekalastusaineistossa melko tavanomaiset yli 60 cm kuhat puuttuvat Suomen aineistosta lähes kokonaan. Ruotsissa verkkopyynti on rajoitetumpaa ja vähäisempää kuin Suomessa, kuhan alamitat ovat korkeampia ja vapakalastukselle on usein asetettu saaliskiintiö. Suomalainen kalastus pitää kuhakannat pienistä kaloista koostuvina, mutta ei näytä useimmiten uhkaavan kuhan lisääntymistä. Tutkimustulokset ovat käytettävissä kuhan kalastuksen ohjauspäätöksiin. Kalastus kohdistuu usein liian nuoriin ja pieniin yksilöihin. Kuhan kasvunopeus vaihtelee järvittäin, joten tietoa kuhakannasta tarvitaan ennen kalastuk-sen ohjauksen muutoksia. Kuha on usein kalastuksen ohjauksen avainlaji. Ohjauspäätöksille pitää saada kaikkien kalastajaryhmien tuki, eli varmistaa kalastuksen sosiaalinen kestävyys

How to Teach Entrepreneurship to Communication and Creative Industries Students

This handbook has been written as a result of work undertaken in the "CreBiz - Business Development Laboratory Study Module for Creative Industries" project. The objective of creating the study module is to enhance the business knowledge of undergraduate and graduate students of arts, humanities and media and communications, i.e. individuals, who have potential to be (self) employed after their graduation in the field of creative industries. Special focus in the study module is given to the latent entrepreneurial propensities, i.e. personal qualities and skills of the individual that would enable students to pursue an entrepreneurial career when given the opportunity or incentive to new venture creation

Professor Emeritus Antti Paasio: 10 Years Ahead His Time, Yet Usually Late

siirretty Doriast