”Kun kaikki on hiljaa tai vähän puhutaan niin on hyvä työrauha”:oppilaiden näkökulma työrauhaan kirjoitelmien perusteella

Tiivistelmä. Tutkimuksessa selvitettiin kuudesluokkalaisten oppilaiden käsityksiä hyvästä ja huonosta työrauhasta kirjoitelmien avulla. Tarkoituksena oli kartoittaa, miten oppilaiden käsitykset työrauhasta suhteutuvat työrauhaan liittyvään teoriaan ja aiemmin tehtyihin tutkimuksiin. Nykykäsitys työrauhasta on syntynyt jo 80-luvulla. Sen mukaan työrauhan kokeminen on subjektiivista ja määrittely tilannesidonnaista. Työrauhan tavoitteena on luoda hyvät lähtökohdat oppimiselle ja työskentelylle. Työrauha nähdään nykyään pikemminkin tavoitteiden saavuttamisena kuin hiljaisuuden vaatimuksena. Oppiminen ei välttämättä edes onnistu parhaiten hiljaisessa luokassa, vaan työskentelyn äänet voivat olla luokassa suotavia. Tutkimukseen osallistui erään Oulussa sijaitsevan koulun kaksi kuudetta luokkaa. Aineisto koostui yhteensä 35 oppilaan kirjoitelmasta. Tutkimus oli laadullinen ja lähestymistavaltaan fenomenografinen. Tutkimus kohdistui yhteen kouluun, joten kyseessä oli tapaustutkimus. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti sisällönanalyysin menetelmällä. Aikaisempien tutkimusten mukaan useilla eri tekijöillä on vaikutusta työrauhaan ja monet eri syyt voivat aiheuttaa työrauhahäiriöitä. Keskeisiä työrauhaan vaikuttavia tekijöitä ovat opettaja, oppilas, opettaja-oppilas-suhde ja ilmapiiri. Tärkeimmät välineet työrauhan ylläpitämiseen ovat niitä, joita opettaja käyttää jo ennen kuin mitään ongelmia ehtii syntyä. Opettajan auktoriteetin rakentuminen on tärkeä työrauhan ylläpitämisessä. Opettajan auktoriteetin perustana ovat opettajan virka-asema, hyvät suhteet oppilaisiin ja hyvä opetus. Oppilailla on oltava myös mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Kun oppilaiden annetaan tehdä valintoja ja nähdä myös niiden seuraukset, samalla heidän itsehallintataitonsa kehittyvät. Työrauhahäiriöiden syitä voidaan etsiä yhteiskunnasta, koulusta, kodista, opettajista, tovereista ja oppilaista itsestään. Työrauhahäiriöiden yleisimpiä aiheuttajia ovat opettajan puutteelliset opetus- ja ryhmänhallintataidot, heikot oppilaiden väliset suhteet, oppilaiden ja opettajan väliset ristiriidat ja mielekkään työskentelyn puuttuminen. Oppilaskohtaisia syitä työrauhahäiriöiden synnyssä ovat koulumenestys, sukupuoli, asenteet ja persoonallisuuden piirteet. Myös tässä tutkimuksessa nousi esille useita työrauhaan vaikuttavia tekijöitä, kuten opettaja, oppiaine ja työmuodot. Kuitenkin oppilaiden käsitys siitä, mitä hyvä työrauha tarkoittaa, vaikutti melko suppealta aineiston perusteella. Oppilaat liittivät hyvään työrauhaan tyypillisesti rauhallisuuden, hiljaisuuden ja keskittymisen. Oppilaiden mukaan hyvä työrauha toteutuu usein silloin, kun he työskentelevät yksin. Opettajan rooli korostui huonoon työrauhaan liittyvissä kirjoitelmissa. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että oppilaat odottavat opettajan huolehtivan työrauhan ylläpitämisestä. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että opettajan hetkellinen poistuminen luokasta saattoi oppilaiden mukaan johtaa työrauhan heikkenemiseen. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut pyrkiä tilastolliseen yleistettävyyteen, vaan nostaa esille oppilaiden erilaisia käsityksiä hyvästä ja huonosta työrauhasta. Tutkimuksen luotettavuutta lisäsi se, että sen eteneminen kuvattiin tarkasti ja tulokset raportoitiin huolellisesti

The Way of Distance Teaching Is Related to Adolescent Students’ Health and Loneliness during the School Closure in Finland

The COVID-19 pandemic enforced countries to close schools and rapidly transfer to distance teaching without preparation. Little is known about how different distance teaching practices influenced students’ wellbeing. We studied this during the period of school closures in Finland. Wellbeing was measured by health complaints and perceived loneliness, and distance learning was measured in terms of structure and dialogue of teaching, functioning of internet and digital equipment, difficulty of given tasks, and support for studies. All lower secondary schools were invited, and 29,898 students from 340 schools (grades 7–9) participated. A digital survey was distributed through schools just when these were reopened in May 2020. The main results were that the distance learning practices were related to adolescent health complaints and loneliness, so that less structure and dialogue in teaching, more problems with digital devices and internet, more difficult tasks and less support for studies were associated with higher health complaints and loneliness. From the point of view of students’ wellbeing, it matters how the distance learning is organised, how digital communication works, and if enough support for studies is available. These results of our research on distance learning practices during the present pandemic may guide schools in future crises and pandemic situations when distance learning is needed

Late start of upper secondary education and health-compromising behaviours among Finnish adolescents – a follow up-study

Background: The Finnish government has emphasized the need to expedite educational transitions. We study if a late start of upper secondary education is related to health-related selection, namely health-compromising behaviours in adolescence. Methods: A large cohort of adolescents from the seventh (12-13 years) and ninth (15-16 years) grades answered online classroom surveys (total n = 10 873). They were followed to the start of upper secondary education, obtained from the Joint Application Registry. We compared those who continued studies directly from the ninth grade with later starters. We measured late bedtime, breakfast not every school day, tooth brushing less than twice-a-day, monthly alcohol consumption, weekly smoking, daily energy drinks, physical activity <6 days/week and excessive screen time. Multilevel logistic regressions and latent class analyses were conducted. Results: In gender and school adjusted models in the seventh grade, all behaviours except physical activity predicted the late start. The strongest predictor was smoking, OR = 2.96 (CI = 2.25-3.89). In the ninth grade, smoking, breakfast, tooth brushing and energy drinks, OR = 1.80, (CI = 1.36-2.39, strongest), were predictive. After controlling for sociodemographic background and academic achievement, associations for alcohol and screen time became non-significant in the seventh grade. In the ninth grade, only screen time remained significant, OR = 1.33 (CI = 1.04-1.71). Health-compromising behaviours formed clusters. Belonging to the unhealthy cluster predicted the late start in both grades, in adjusted models only in the seventh grade. Conclusions: Students with health-compromising behaviours are less likely to start upper secondary education directly after the compulsory education. This may increase the risk for fragmentary educational trajectories and work careers.Peer reviewe

The Way of Distance Teaching Is Related to Adolescent Students’ Health and Loneliness during the School Closure in Finland

The COVID-19 pandemic enforced countries to close schools and rapidly transfer to distance teaching without preparation. Little is known about how different distance teaching practices influenced students’ wellbeing. We studied this during the period of school closures in Finland. Wellbeing was measured by health complaints and perceived loneliness, and distance learning was measured in terms of structure and dialogue of teaching, functioning of internet and digital equipment, difficulty of given tasks, and support for studies. All lower secondary schools were invited, and 29,898 students from 340 schools (grades 7–9) participated. A digital survey was distributed through schools just when these were reopened in May 2020. The main results were that the distance learning practices were related to adolescent health complaints and loneliness, so that less structure and dialogue in teaching, more problems with digital devices and internet, more difficult tasks and less support for studies were associated with higher health complaints and loneliness. From the point of view of students’ wellbeing, it matters how the distance learning is organised, how digital communication works, and if enough support for studies is available. These results of our research on distance learning practices during the present pandemic may guide schools in future crises and pandemic situations when distance learning is needed

Late start of upper secondary education and health-compromising behaviours among Finnish adolescents—a follow-up study

BackgroundThe Finnish government has emphasized the need to expedite educational transitions. We study if a late start of upper secondary education is related to health-related selection, namely health-compromising behaviours in adolescence.MethodsA large cohort of adolescents from the seventh (12–13 years) and ninth (15–16 years) grades answered online classroom surveys (total n = 10 873). They were followed to the start of upper secondary education, obtained from the Joint Application Registry. We compared those who continued studies directly from the ninth grade with later starters. We measured late bedtime, breakfast not every school day, tooth brushing less than twice-a-day, monthly alcohol consumption, weekly smoking, daily energy drinks, physical activity ResultsIn gender and school adjusted models in the seventh grade, all behaviours except physical activity predicted the late start. The strongest predictor was smoking, OR = 2.96 (CI = 2.25–3.89). In the ninth grade, smoking, breakfast, tooth brushing and energy drinks, OR = 1.80, (CI = 1.36–2.39, strongest), were predictive. After controlling for sociodemographic background and academic achievement, associations for alcohol and screen time became non-significant in the seventh grade. In the ninth grade, only screen time remained significant, OR = 1.33 (CI = 1.04–1.71). Health-compromising behaviours formed clusters. Belonging to the unhealthy cluster predicted the late start in both grades, in adjusted models only in the seventh grade.ConclusionsStudents with health-compromising behaviours are less likely to start upper secondary education directly after the compulsory education. This may increase the risk for fragmentary educational trajectories and work careers.</p

Metropolialueen nuorten siirtyminen yläkoulusta toiselle asteelle: osaaminen ja hyvinvointi

Kouluikäisten oppiminen ja hyvinvointi ovat olleet pääosin erillisiä saarekkeita niin tutkimuksessa, lainsäädännössä kuin koulujen käytännön toiminnassa. Vuonna 2011 metropolialueen 14 kunnan seitsemännen luokan oppilaille (N ≈ 10 000) tehdyssä tutkimuksessa yhdistettiin oppiminen ja hyvinvointi. Tutkimus uusittiin oppilaiden ollessa yhdeksännellä luokalla. Seurantaa jatkettiin yhdistämällä aineistoon toisen asteen yhteisvalintatiedot ja selvittämällä nuorten toisen asteen opintojen tilannetta ensimmäisen lukuvuoden keväällä. Kuvaamme tässä raportissa niitä oppimiseen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, jotka selittävät oppilaiden eriytyviä kehityspolkuja yläkoulun aikana ja oppilaiden hakeutumista erilaisille opintopoluille toisen asteen valinnassa. Lisäksi selvitämme koulujen oppimisen tuen käytänteitä ja opiskeluhuollon resursseja sekä koulujen yhteistä toimintakulttuuria luovia koulujen toimintakäytänteitä hyvinvoinnin näkökulmasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TEAviisarin ja valtakunnallisen VALAISE-seurantahankkeen rehtorikyselyn perusteella

Osaaminen ja hyvinvointi yläkoulusta toiselle asteelle : tutkimus metropolialueen nuorista

Kouluikäisten oppiminen ja hyvinvointi ovat olleet pääosin erillisiä saarekkeita niin tutkimuksessa, lainsäädännössä kuin koulujen käytännön toiminnassa. Vuonna 2011 metropolialueen 14 kunnan seitsemännen luokan oppilaille (N ≈ 10 000) tehdyssä tutkimuksessa yhdistettiin oppiminen ja hyvinvointi. Tutkimus uusittiin oppilaiden ollessa yhdeksännellä luokalla. Seurantaa jatkettiin yhdistämällä aineistoon toisen asteen yhteisvalintatiedot ja selvittämällä nuorten toisen asteen opintojen tilannetta ensimmäisen lukuvuoden keväällä. Kuvaamme tässä raportissa niitä oppimiseen ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, jotka selittävät oppilaiden eriytyviä kehityspolkuja yläkoulun aikana ja oppilaiden hakeutumista erilaisille opintopoluille toisen asteen valinnassa. Lisäksi selvitämme koulujen oppimisen tuen käytänteitä ja opiskeluhuollon resursseja sekä koulujen yhteistä toimintakulttuuria luovia koulujen toimintakäytänteitä hyvinvoinnin näkökulmasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TEAviisarin ja valtakunnallisen VALAISE-seurantahankkeen rehtorikyselyn perusteella.Learning and well-being have been largely treated as separate entities in research and legislation regarding children and youth, and in the daily practices of the school. In 2011, a new research project was launched to study in unison the learning and well-being of approximately 10 000 seventh graders in the 14 municipalities of the Helsinki Metropolitan Area. The study was repeated when the students were at grade nine. In spring 2014, register data from the joint application system regarding the students’ selection of upper secondary education were added to the earlier data. In spring 2015, additional data were collected in the upper secondary schools to follow the status of the students’ studies. In this report, we describe the learning and well-being-related factors that explain students’ differentiating developmental paths during lower secondary education and their differing educational choices. Furthermore, we explore the schools’ practices in support for learning, their resources for student welfare services, and their practices for creating a school culture that promotes student well-being

Channel Characteristics of MIMO-WLAN Communications at 60GHz for Various Corridors

[[abstract]]A comparison of 4 × 4 multiple-input multiple-output wireless local area network wireless communication characteristics for six different geometrical shapes is investigated. These six shapes include the straight shape corridor with rectangular cross section, the straight shape corridor with arched cross section, the curved shape corridor with rectangular cross section, the curved shape corridor with arched cross section, the L-shape corridor, and the T-shape corridor. The impulse responses of these corridors are computed by applying shooting and bouncing ray/image (SBR/Image) techniques along with inverse Fourier transform. By using the impulse response of these multipath channels, the mean excess delay, root mean square (RMS) delay spread for these six corridors can be obtained. Numerical results show that the capacity for the rectangular cross section corridors is smaller than those for the arched cross section corridors regardless of the shapes. And the RMS delay spreads for the T-and the L-shape corridors are greater than the other corridors.[[notice]]補正完畢[[incitationindex]]SCI[[incitationindex]]EI[[booktype]]紙本[[booktype]]電子

Digitalisaation vaikutus oppimistilanteisiin, oppimiseen ja oppimistuloksiin yläkouluissa : Kansallisen tutkimushankkeen ensituloksia suosituksineen

Julkaisun muut kieliversiot: Svenska English </a

The impact of digitalisation on learning situations, learning and learning outcomes in lower secondary schools : Initial results and recommendations of a national research project

Julkaisun muut kieliversiot: Suomeksi Svenska </a