Luokanopettajaopiskelijoiden käsitys valmiuksistaan tukea neuropsykiatrisesti oireilevia oppilaita yleisopetuksessa

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen, minkälainen käsitys luokanopettajaopiskelijoilla on valmiuksistaan tukea neuropsykiatrisen häiriön omaavan oppilaan käyttäytymistä ja toimintaa yleisopetuksen luokassa. Valmiudet määrittelen tutkielmassa tarkoittavan luokanopettajaopiskelijoiden tietämystä sekä taitoa hyödyntää omattuja tietoja käytännössä ja ongelmanratkaisu tilanteissa. Tutkimuksen toteutin mixed methods -lähestymistavan kautta, mikä pitää sisällään sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen piirteitä. Tutkimusaineiston keräsin verkkomuotoisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimustuloksissa nousi esiin luokanopettajaopiskelijoiden hyvä yleistietämys neuropsykiatrisista häiriöstä. Neuropsykiatrisen häiriön omaavan oppilaan käyttäytymistä ja toimintaa haastavia tekijöitä olivat puutteet oppilaan toiminnanohjauksessa sekä siihen liittyvissä osataidoissa. Lisäksi haasteena oli sosiaalinen vuorovaikutus ja siihen liittyen aistitiedon pulmat. Luokanopettajaopiskelijoilla oli taito tunnistaa oppilaan käyttäytymisen ja toiminnan tuen kohteita. Opiskelijoilla oli vahva tietämys haasteisiin tarvittavista ja käytettävistä tukikeinoista, joista merkityksellisimmät olivat ennakointi, struktuuri sekä erilaiset ympäristöön ja sieltä lähteviin ärsykkeisiin vaikuttavat tekijät. Tulokset osoittivat luokanopettajaopiskelijoiden valmiuksia edistävän merkittävimmin käytännön kokemus sekä erityispedagogiikan sivuaineopinnot. Tutkielman johtopäätöksenä on, että luokanopettajaopiskelijoiden käsitys omista valmiuksistaan on positiivinen ja realistinen, mutta siinä esiintyy jonkin verran epävarmuutta. Luokanopettajaopiskelijoiden valmiudet painottuvat enemmän tiedolliseen osaamiseen, mutta taitoa hyödyntää omia tietoja löytyy erityisesti tuen kohteiden tunnistamisen osalta.In my master´s thesis, I examine what kind of perception student teachers have regarding their competence to support the behaviour and the activities of a student with a neuropsychiatric disorder in general education. In the thesis, I define competence as the knowledge and the ability teacher students have to use in practice and problem-solving situations. The research has been executed with mixed methods research which includes aspects from both quantitative and qualitative research. The research data has been collected by means of an online questionnaire. The research results show that the student teachers have a good general knowledge regarding neuropsychiatric disorder. Factors challenging the behaviour and the activities of a student with a neuropsychiatric disorder were deficiencies in the student´s executive functions and sub-skills associated with it. In addition, social interaction and difficulties caused by senses concerning the previous were a challenge. The student teachers had the ability to identify subjects needing support in the student’s behaviour and activity. They also had a well-established knowledge of the support means needed and used for the challenges, of which the most relevant were anticipation, structure and various factors rising from the environment and the stimuli regarding it. According to the results, practical experience and minor studies in special education improved the capabilities of the teacher students most significantly. The conclusion of the thesis is that classroom teacher student´s perception of their own capabilities is positive and realistic, but with some uncertainty. The classroom teacher students abilities are more focused on scientific knowledge, but the ability to use their own knowledge can be found when identifying the subjects of support

Jätteenpolton kiertotalous- ja ilmastovaikutuksiin vaikuttaminen eri ohjauskeinoin

Selvityksessä arvioitiin, miten jätteenpolttoverolla voitaisiin vaikuttaa ilmastopäästöihin sekä kiertotalouden kehittymiseen. Lisäksi tarkasteltiin muita ohjauskeinoja kansallisten tavoitteiden edistämiseksi. Vapaaehtoista sopimista (esim. ympäristöministeriön green deal) pohdittiin yhtenä varteenotettavana ohjauskeinona, joka voitaisiin toteuttaa joko verotuksen sijasta tai rinnalla. Analysoiduilla verotasoilla energia- ja painoperusteiset jätteenpolttoverot eivät johda mainittaviin kierrätys- ja ilmastovaikutuksiin. Kustannuksen ennakoidaan siirtyvän jätteenpolttolaitoksien porttimaksuihin ja siitä jätemaksuihin. Kustannusvaikutus kotitalouksiin on marginaalinen, eikä kannusta riittävästi kotitalouksien sekajätteen syntypaikkalajitteluun. Verolla ei ennakoida olevan merkittävää vaikutusta kaukolämmön hintoihin tai laitosinvestointeihin. Vapaaehtoinen sopiminen on muita ohjauskeinoja tukeva keino ilmasto- sekä kierrätystavoitteiden saavuttamisessa. Edellytyksenä ovat selkeät ja riittävän kunnianhimoiset tavoitteet, seuranta ja että toimijat sitoutuvat tavoitteisiin. Selvityksessä arvioitiin kolmea erilaista green deal -aihiota. Selvityksen päähavaintoja on, että ohjauskeinojen suunnittelussa tulisi huomioida koko jätearvoketju ja toisaalta se, että otetaan käyttöön useita samaan suuntaan ohjaavia ohjauskeinoja. Syntypaikkalajittelun sekä tuottajavastuujärjestelmien kehittäminen ja tehostaminen ovat erityisen hyviä keinoja edistää kierrättämistä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtio-neuvoston näkemystä

Iltahoitoa kehittämässä : iltahoitokansio Hepokullan päivähoitoyksikköön

Vuorohoidon tarve lasten päivähoitomuotona on kasvussa vanhempien työaikojen muutosten takia. Vuorohoitoa voidaan järjestää ympärivuorokautisena hoitona, iltahoitona sekä viikonloppuhoitona vanhempien työaikojen perusteella eikä subjektiivinen päivähoito-oikeus koske sitä. Vuorohoidon laadun varmistamiseksi on olemassa vain vähän ohjeistuksia ja erot vuorohoidon sisällössä kuntien ja vuoropäiväkotien välillä ovat suuria. Vuorohoidon kehittäminen on ajankohtaista ja tärkeää lasten laadukkaan varhaiskasvatuksen takaamiseksi myös päiväkotien normaalien aukioloaikojen ulkopuolella. Opinnäytetyömme on toiminnallinen ja se toteutettiin kehittämistyönä Hepokullan päivähoitoyksikön iltahoitoryhmään. Kehittämistehtävänämme oli parantaa Hepokullan iltahoidon laatua kokoamalla heidän käyttöönsä iltahoitokansio, joka toimii iltahoidon työntekijöiden apuvälineenä sekä perehdytyskansiona. Iltahoitokansio sisältää toimintaohjeita iltahoidon arkeen sekä pedagogisen toiminnan suunnittelun tueksi laaditun materiaalipankin, jossa on huomioitu päiväkodin liikuntapainotteisuus. Lisäksi kansiosta löytyy kehittämiemme uusien käytäntöjen ohjeistukset. Luomiamme käytäntöjä ovat iltahoidon viikko- ja päivärytmit sekä iltapiiri. Kokosimme iltahoitokansion yhteistyössä toimeksiantajan kanssa ja heidän toiveitaan noudattaen. Kehittämismenetelminä käytimme palavereja, toisen vuoropäiväkodin johtajan haastattelua sekä kokeiluviikkoa, jonka aikana kokeilimme iltahoitoon kehittämiämme käytäntöjä ja havainnoimme niiden toimivuutta. Käynnistimme kokeiluviikon aikana iltapiiritoiminnan, joka jatkuu iltahoitoryhmässä edelleen.The need of shift care as a form of day care service has been rising because of the changes in the working hours of the parents. Shift care can be arranged as round-the-clock care, evening care and weekend care based on the working hours of the parents and the subjective right to day care does not apply on it. There are not many guidelines to ensure the quality of the shift care and the differences in the contents of shift care between the municipalities and shift care units are considerable. Developing the shift care is current issue and it is important to guarantee the quality of early education for the children, also outside the normal open hours of the day care units. Our thesis is a functional thesis and it was executed as a development project for the evening care group of the Hepokulta day care unit. Our developing mission was to improve the quality of the evening care in Hepokulta by assembling an evening care manual for their use. The manual will work as a tool for the evening care workers and as an introduction manual. The evening care manual includes directives for the everyday life in the evening care and a material bank to support the planning of the pedagogic activities. While assembling the material bank we paid attention to the emphasis of physical education in Hepokulta day care unit. Also the instructions of the methods we developed can be found in the manual. Those methods are the week- and day rhythms for the evening care and the evening circle. We assembled the evening care manual in co-operation with the day care workers and taking their wishes on account. The developing methods we used were meetings, an interview of the manager of another shift care unit and experiment week. During the experiment week we tried the methods we had developed for the evening care and observed how they were working. During the week we also started the evening circle activity, which is still working in the evening care group

Ventuskartanon asiakkaiden ajattelun ja käyttäytymisen muutos päihteidenkäytön suhteen kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Ventuskartanon asiakkaiden ajattelun ja käyttäytymisen muuttumista päihteidenkäytön suhteen kuntoutuksen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi tavoitteena oli tutkia muuttuvatko asiakkaiden toimintatavat kuntoutuksen jälkeen. Ventuskartano on Kokkolassa toimiva päihdekuntoutusyksikkö, joka tarjoaa kurssimuotoista päihdekuntoutusta. Ventuskartanossa kognitiivista käyttäytymisterapiaa käytetään yhtenä työmenetelmänä. Ventuskartanossa päihdeongelma nähdään ensisijaisesti riippuvuutena ja opittuna tapana, josta voidaan pois oppia omaksumalla uusia toimintatapoja. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla viittä Ventuskartanon asiakasta. Tarkoituksena oli haastatella jokaista asiakasta kolme kertaa, kuntoutuksen alussa, lopussa sekä kolmen kuukauden jälkeen kuntoutuksen loputtua asiakkaan seurantakokouksessa. Kaikki haastattelut eivät toteutuneet, sillä yksi asiakas keskeytti päihdekuntoutuksen ja yhdeltä asiakkaalta jäi seurantakokous pitämättä. Tulokset osoittavat, että Ventuskartanon asiakkaiden ajattelussa ja käyttäytymisessä tapahtui muutoksia päihteidenkäytön suhteen. Ajattelussa näkyi muutoksia jo päihdekuntoutuksen aikana, sillä asiakkaiden ajattelutapa selkiytyi muun muassa päihteidenkäytön seurausten ja haittojen suhteen. Käyttäytymisen muutokset näkyivät etenkin päihdekuntoutuksen jälkeen muun muassa aktiivisuuden lisääntymisenä. Uudet toimintatavat olivat ratkaisevassa osassa raitistumisessa. Johtopäätöksenä todetaan, että Ventuskartanossa käytettävä kognitiivinen käyttäytymisterapia antoi tutkimukseen osallistuneille asiakkaille hyvän pohjan raittiin elämäntavan rakentamisessa.The purpose of this thesis was to study Ventuskartano`s clients` thinking and behavior changes regarding substance use during and after rehabilitation. The aim was to investigate how clients` ways of action changed after rehabilitation. Ventuskartano is a rehabilitation unit which offers course-based rehabilitation for substance abusers. In Ventuskartano one of the methods used is cognitive behavioral therapy. Substance abuse problem is seen first of all as an addiction and as a learned habit, from which you can learn your way out by adopting new ways of action. In our study we interviewed five of Ventuskartano`s clients. The purpose was to interview each three times: in the beginning of rehabilitation, at the end of it and three months after the rehabilitation in the client`s follow-up meeting. Every one of the interviews did not come true, because one of the clients suspended the rehabilitation and one of the client`s follow-up meeting remained unkept. Our research findings indicated that Ventuskartano`s clients` thinking and behavior did change regarding substance use. First of all there were seen some changes in thinking already during the rehabilitation. Furthermore, consequences and negative sides of substance use were clarified in clients` way of thinking. Secondly, behavior changes were seen especially after the rehabilitation for example as an increase of activity. New ways of action were in crucial part in the process of becoming sober. Finally, we came to the conclusion that cognitive behavioral therapy used in Ventuskartano gives good basis to building a sober lifestyle

Koettu ja mitattu fyysinen toimintakyky kolmessa maahanmuuttajaryhmässä

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää koetun ja mitatun fyysisen toimintakyvyn yhteyttä venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisessa väestössä Suomessa. Tulosten toivottiin antavan viitteitä siitä, kuinka yhteneväistä tietoa itsearviointimittarit ja objektiiviset mittarit antavat tutkittujen maahanmuuttajaryhmien toimintakyvystä. Työelämän yhteistyökumppani oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jossa valmisteltiin opinnäytetyön aikaan suositusta maahanmuuttajien toimintakyvyn arvioinnista alkukartoituksessa. Suositukseen suunniteltiin lisättäväksi myös mittareita, jotka sopivat maahanmuuttajataustaisen asiakkaan toimintakyvyn arviointiin. Toimintakyvyn teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössä hyödynnettiin ICF-luokitusta, kanadalaista toiminnallisuuden ja sitoutumisen mallia sekä inhimillisen toiminnan mallia. Lisäksi esiteltiin maahanmuuttajiin ja monikulttuurisuuteen liittyviä näkökulmia. Aineisto koostui Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimuksen koettua ja mitattua toimintakykyä koskevasta aineistosta. Aineistoa tarkasteltiin määrällisen analyysin avulla. Itseilmoitetun liikkumiskyvyn ja kolmen toimintakykymittauksen yhteyttä tarkasteltiin laskemalla keskiarvosuoriutuminen toimintakykytesteissä liikkumiskyvyn vaikeuksia ilmoittavien ja ei-ilmoittavien osalta, liikkumiskyvyn ja toimintakykytestien korrelaatio sekä ristiintaulukoimalla tasapainotestissä suoriutumista ja itseilmoitettua liikkumiskykyä. Tulosten perusteella itseilmoitettu liikkumiskyky on yhteydessä tasapainoon ja tuolilta nousun nopeuteen, mutta ei juurikaan puristusvoimaan. Itsearvioidun liikkumiskyvyn perusteella voi siis jossain määrin odottaa tietynlaista suoriutumista ainakin alaraajojen toimintaa mittaavissa testeissä. Suurin osa tutkittavista arvioi liikkumiskykynsä yhteneväisesti tasapainotestissä suoriutumisen kanssa. Ristiriitaisesti arvioivista suurin osa ilmoitti liikkumiskykynsä hyväksi, vaikka ei suoriutunut tasapainotestistä. Tulosten perusteella ei voi varauksettomasti suositella vain itsearviointimittareiden käyttöä fyysisen toimintakyvyn arvioinnissa, mikäli tavoitteena on saada mahdollisimman monipuolista tietoa maahanmuuttajataustaisen asiakkaan fyysisestä toimintakyvystä. Opinnäytetyössä saatuja tuloksia ei vertailtu suomalaisen koko väestön koetun ja mitatun fyysisen toimintakyvyn yhteyteen, joten jatkotutkimuksissa olisi hyvä tarkastella tätä näkökulmaa. Lisäksi olisi tarpeellista tutkia myös toimintakyvyn muita ulottuvuuksia ja toimintakykyä kokonaisuutena.The purpose of the thesis was to examine the connection between self-reported and performance based physical ability to function of Russian, Somali and Kurdish origin population in Finland. The aim was to increase knowledge do self-assessment based and performance based measurement tools develop compatible information about functional ability in these immigrant groups. The working life partner was National Institute for Health and Welfare (THL). THL was preparing a recommendation on how to assess immigrants' functional ability during initial assessment when the thesis was being written. It was planned there should be also a list of measurement tools in the recommendation, which are suitable for measuring the functional ability of an immigrant background clients. The theoretical frames of references in the thesis were ICF-classification, The Canadian Model of Occupational Performance and The Model of Human Occupation. Also different aspects related to immigrants and multiculturalism were introduced. The data consisted of tests of physical function and self-reported physical function from study Migrant health and Wellbeing. Quantitative analysis was being used. The connection between self-reported mobility and three tests of physical function was examined by computing the average performance across different groups, computing the correlation of mobility and tests of physical function, and cross tabbing the performance in balance test and self-reported mobility. According to the the results, self-reported mobility seems to be related to balance and speed of chair stands, but not necessarily to grip strength. Therefore it is possible, based on self-reported mobility, to expect certain kind of performance in tests that measure the function of lower limbs. Most of the examinees rated their mobility in line with their performance in balance test. Most of the examinees whose self-reported mobility was contradictory, rated their mobility good, although they couldn't stand in balance the maximum time. According to results, it is not that recommendable to use only self-assessment based measurement tools, if the aim is to get as diverse information as possible of the physical ability to function of an immigrant background client. The results of the thesis were not compared to the connection of self-reported and performance based physical ability to function in the Finnish entire population, so it would be desirable to examine this point of view in prospective studies. It is also necessary to examine other extensions of immigrants' ability to function and ability to function on the whole

Sairaanhoitajan keinot tarkkailla potilaiden peruselintoimintoja terveyskeskuksen vuodeosastolla

​Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ja selkeyttää sairaanhoitajan keinoja potilaan peruselintoimintojen seurannassa terveyskeskuksen vuodeosastolla. Tarkoituksena oli etsiä ja tuottaa tutkittua tietoa siitä, mitä eri menetelmiä voidaan hyödyntää potilaan peruselintoimintojen seurannassa ja seurantamenetelmissä. Opinnäytetyötä ohjasivat tutkimuskysymykset: mitä potilaan peruselintoimintojen seurantaan kuuluu ja mitä eri menetelmiä voidaan hyödyntää potilaan peruselintoimintojen seurannassa. ​Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Aineisto kerättiin tutkimuskysymyksiimme vastaavilla hakusanoilla eri tietokannoista, kuten Medic, Cinahl ja Pubmed. Käytimme opinnäytetyössä myös aiheeseemme sopivaa kirjallisuutta. Tutkimustulokset analysoitiin alkuperäisilmaukset pelkistämällä, ja näistä tehtiin taulukko sisällönanalyysin selkeyttämiseksi. ​Peruselintoimintojen seurantaan kuuluvat mittaukset ovat, happisaturaatio, lämpö, verenpaine, syke ja hengitystaajuus. Sairaanhoitajan tehtävänä on potilaan elintoimintojen muutosten havaitseminen ja tämä edellyttää hoitajalta jatkuvaa peruselintoimintojen tarkkailua. Tutkimuksista ilmeni, että potilaan kliinisen tilan tarkkailun osaaminen on tärkeä osa potilasturvallisuutta ja laatua. Oikea hoito voi viivästyä merkittävästi, mikäli hoitaja ei kykene havainnoimaan ajoissa potilaan tilan huononemista. Keskeisinä seurantamenetelminä tutkimuksista nousi esiin ABCDE-protokolla, joka on vahva työkalu potilaan tilan arvioinnissa ja NEWS pisteytysjärjestelmä, joka mahdollistaa potilaan muutoksien havainnoin antamalla kokonaisvaltaisen kuvan potilaan tilasta. Tutkimustulosten mukaan potilaan kliinisen tilan tutkimiseen liittyy vahvasti yhteistyö, johon sisältyy moniammatillinen yhteisö

Sairaanhoitajan perehdyttäminen hybridiosastolle: Perehdytyksen arviointi tietotestillä

Moniammatillisen yhteistyön tarve potilaan hoidossa on lisääntynyt. Eri lääketieteen alojen sairauksia sairastavat potilaat ovat jaettu omille osastoilleen, ja tämä vaikuttaa haitallisesti potilaan kokonaisvaltaisen hoidontarpeen huomioimiseen. Tarve osastoille, jossa potilaan somaattisen sekä psykiatrisen sairauden hoidontarpeeseen pystytään vastaamaan, on ollut jo pitkään tiedossa, mutta niin kutsuttuja hybridiosastoja ei Suomessa ole vielä perustettu. Nyt kuitenkin tulevassa Laakson yhteissairaalahankkeessa tähän tarpeeseen aiotaan vastata. Työmme tarkoituksena oli luoda tietotesti, jota käytetään Laakson yhteissairaalan hybridiosastoilla sairaanhoitajien perehdytyksen arvioinnissa. Tietotesti pohjautui laatimaamme teoriaosuuteen. Tavoitteemme oli tietotestin avulla kehittää perehdytyksen arviointia. Opinnäytetyö liittyy Laakson yhteissairaala -hankkeeseen. Keräsimme aineiston tähän opinnäytetyöhön erilaisista hoitotieteellisistä lähteistä hyödyntäen eri tietokantoja. Valitun aineiston pohjalta kokosimme opinnäytetyömme käsitteet, jotka luovat tieteellisen tutkimusnäytön tutkimuskysymyksillemme ja ovat opinnäytetyömme menetelmän eli tietotestin pohjana. Tutkimuskysymyksillämme selvitimme, mitä sairaanhoitajan perehdytykseen hybridiosastolle kuuluu ja miten perehdytystä voidaan arvioida tietotestillä. Keräämämme aineiston perusteella totesimme, että sairaanhoitajan perehdytyksen sisältöalueita hybridiosastolla ovat sairaanhoitajan osaamisvaatimukset, somaattisen ja psykiatrisen potilaan hoito, moniammatillisuus sekä monialaisuus. Huomioimme tietotestissä kaikki yllä mainitut osa-alueet, jotta laaja selvitys perehdytyksen onnistumisesta olisi mahdollista. Sairaanhoitajalta vaaditaan laajaa osaamista somaattista ja psykiatrista sairautta sairastavan potilaan hoidossa. Hybridiosastojen perustaminen lisää potilaan hoidon laadukkuutta ja kokonaisvaltaisuutta. Hyvin suunniteltu ja toteutettu laaja perehdytys on edellytys hybridiosastolla toimivien sairaanhoitajien antamalle laadukkaalle hoidolle