Askeleet sujuvaan aivotyöhön OSAOssa

Tämän kehittämishankkeen lähtökohtana oli OSAOssa tunnistettu tarve vähentää ammatillisen opetuksen henkilöstön kognitiivista kuormitusta. Keskeinen tavoite oli rakentaa työntekijälähtöisen kehittämisen rinnalla Aivotyön askeleet -mallia, jonka tuella esihenkilöiden, työsuojelun ja työterveyshuollon toiminta tukee sujuvaa ja terveellistä aivotyötä. Ennen kehittämiskokeiluja tilannetta selvitettiin kyselyin ja haastatteluin sekä tarkennettiin konkreettisia tavoitteita, joiden toteutumista arvioitiin hankkeen päätteeksi. Kehittämisvaiheen Aivotyöpajoissa sovittiin työyhteisön uusista toimintatavoista ja niiden käyttöön ottoa olivat tukemassa myös koulutetut aivotyöagentit. Tuloksena oli lukuisia työn sujuvuutta ja hyvinvointia parantavia yhteisiä toimintatapoja ja käytäntöjä erityisesti häiriöiden, keskeytysten ja tietotulvan hallintaan sekä hyviin kokoustamisen, etätyöskentelyn ja palautumisen käytäntöihin. Organisaatiotasolla kognitiivisen hyvinvoinnin teemat vietiin tuleviin tavoitteisiin ja yksiköiden toimintasuunnitelmiin. Loppuarvioinnin perusteella kehittämistyössä oli onnistuttu hyvin ja asioiden koettiin menneen parempaan suuntaan. Kyselyn eri aikapisteiden tulosten vertailun perusteella kokemus palautumisesta ja vaikutusmahdollisuuksista näytti parantuneen. Hanke osoittaa, että opetusalalla on tärkeä kehittää myös työtä, jotta se olisi tuloksellista ja työntekijät voisivat hyvin. Keskeistä on tukea työtekijä- ja työyksikkölähtöistä kehittämistä myös organisaatiotason toimin. Hankkeessa kehitettyjä kognitiivisen ergonomian hyviä ratkaisuja ja Aivotyön askeleet -kehittämismallia voidaan hyödyntää opetusalalla laajasti. Hyvän kognitiivisen ergonomian käytännöt voidaan ulottaa myös opiskelijoihin – tulevan työelämän tekijöihin

Viisi avausta aivotyöhön – Viisikko : Tutkimushankkeen loppuraportti

Viisikko-tutkimus piirtää tarkan kuvan kognitiivisista tekijöistä suomalaisessa työelämässä, erityisesti terveydenhuoltoalalla sekä eri alojen asiantuntija- ja toimistotyössä. Tulokset kuvaavat aivotyön arkea eli niitä erilaisia perusvaatimuksia, tehtävävaatimuksia ja olosuhteita, joita tiedolla työskentelyyn liittyy. Tulokset kertovat myös kognitiivisen kuormituksen merkityksestä työn tuottavuudelle, uupumukselle ja stressille. Uuden tiedon pohjalta työsuojelutoimijat, työterveyshuollon ammattilaiset ja työelämän asiantuntijat voivat perustella työpaikoilla, miksi kognitiivista kuormitusta on syytä hallita. Kuormituksen lähteet ovat moninaisia ja niitä on syytä selvittää työpaikkatasolla ja eri työrooleissa ja tehtävissä toimivien keskuudessa. Työn erilaiset vaatimukset vaativat erilaisia ratkaisuja, jotta aivotyö olisi sujuvaa ja sopivan kuormittavaa

Yksinasuvien positiivinen mielenterveys

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yksinasuvien positiivista mielenterveyttä sekä positiiviseen mielenterveyteen vaikuttavia sosioekonomisia ja emotionaalisia tekijöitä. Tutkimus oli osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Yksinasuvat ry:n yksielävien mielenhyvinvoinnin tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella ja siihen vastasi 232 Yksinasuvat ry:n jäsentä. Vastausprosentti oli 54 %. Tutkimuksessa käytettiin positiivisen mielenterveyden lyhyttä mittaria (SWEMWBS) (Warwick Medical School 2015). Tarkastelun avuksi ja analyysiä varten positiivisen mielenterveyden mittarista saadut arvot luokiteltiin kolmeen eri luokkaan: matala, kohtalainen ja korkea. Luokittelun lisäksi tulokset esitettiin keskiarvoina. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS for Windows 24.0 -ohjelmistolla. Aineisto analysoitiin ristiintaulukoimalla ja keskiarvojen perusteella. Tilastollista merkitsevyyttä testattiin khiin neliötestillä sekä yksisuuntaisella varianssianalyysillä. Merkitsevyydet ilmoitettiin p-arvona. Positiivisen mielenterveyden mittarin väittämien sisäistä yhdenmukaisuutta testattiin Crohnbachin alfa -kertoimen avulla. Tulosten mukaan suurimmalla osalla vastaajista oli kohtalainen positiivinen mielenterveys ja positiivisen mielenterveyden keskiarvo oli 22,89 (asteikko 7-35). Sosioekonomisista tekijöistä sukupuolella, tulotasolla, asunnon koolla ja tyytyväisyydellä ikkunasta avautuvaan näkymään, oli yhteys positiivisen mielenterveyteen. Emotionaalisia tekijöitä edustavilla yksinäisyyden ja alakuloisuuden tunteella sekä arviolla elämänlaadusta oli vahva yhteys positiiviseen mielenterveyteen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yksinasuvien positiivinen mielenterveys oli kohtalainen. Tämän tutkimuksen mukaan yksinasuvilla positiiviseen mielenterveyteen vaikuttavat sosioekonomisista tekijöistä työllisyys, tulotaso ja siviilisääty sekä asuntoon liittyvät asiat. Positiiviseen mielenterveydellä ja yksinäisyyden ja alakuloisuuden tunteella sekä arviolla elämänlaadusta oli vahva yhteys positiiviseen mielenterveyteen.The purpose of this study was to investigate the positive mental health of people living alone, as well as the impact of socio-economic and emotional factors to positive mental health. This study was a part of Yksielävien mielen hyvinvoinnin tutkimus (The mental well-being survey to people living alone), which was conducted by National Institute for Health and Welfare (THL) in cooperation with Yksinasuvat ry. The data was collected by questionnaire and 232 replied. They were members of Yksinasuvat ry. The response rate was 54%. The short version of Warwick-Edinburgh Mental Wellbeing Scale (SWEMWBS) was used (Warwick Medical School 2015). Examination of the values the meter were classified into three categories: low, moderate and high. In addition to the results presented averages. The data were analyzed using SPSS for Windows 24.0 software. Data were analyzed with cross tabulation and means. Statistical significance was tested by chi-square test and one-way analysis of variance (ANOVA). Statistical significance was reported as p-value. The internal consistency of positive mental health issues, the meter, was tested using Crohnbachin alpha coefficient. The results show that the majority of respondents had moderate positive mental health and a positive mental average was 22.89 (scale 7-35). Socio-economic factors, gender, income level, size of the apartment and the satisfaction of the window view, there was a connection of positive mental health. Emotional factors representative of loneliness and melancholy emotion, as well as an estimate of the quality of life had a strong connection to the positive mental health. It can be concluded that the positive mental health of those living alone were moderate. This study shows that living alone positive mental health is affected by socio-economic factors, employment, income, and marital status, as well as related to housing issues. Positive mental health and feelings of loneliness and melancholy emotion, as well as an estimate of the quality of life had a strong connection to the positive mental health

Tekoäly työn kehittämisen tueksi! : Tekoälyavusteinen kehittämistoiminta digitaalisilla oppimisalustoilla

Työelämässä oppiminen ja kehittäminen tapahtuu yhä useammin verkkovälitteisesti. Digitaaliset alustat tarjoavatkin mahdollisuuksia tukea ryhmien työskentelyä ja vuorovaikutteista oppimista. Työterveyslaitoksen toteuttamassa Tekoäly työn kehittämisen tueksi -tutkimuksessa tarkastelimme digitaalisella oppimisalustalla tapahtuvaa työ- ja virtuaaliyhteisöjen oppimis- ja kehittämistoimintaa ja luonnollisen kielen analyysiin perustuvien tekoälytoiminnallisuuksien mahdollisuuksia ja rajoitteita osana tätä toimintaa. Hankkeessa toteutettiin kolme tekoälyä hyödyntävää kehittämisprosessia. Lisäksi aineistoa kerättiin haastatteluin ja kyselyllä. Tutkimuksen mukaan onnistuneen kehittämisen lähtökohtia ovat turvallinen ja luottamuksellinen oppimisilmapiiri sekä tuki ja ohjaus. Tulosten perusteella verkko-oppimisen alustat ja niiden toiminnallisuudet voidaan valjastaa palvelemaan oppimista tiedonhankintana, osallistumisena tai tiedon luomisena. Digitaalinen alusta tarjoaa uudenlaisia välineitä ohjauksen tueksi, mutta vaatii myös erilaista työotetta kuin kasvokkain toteutettu prosessi. Verkossa ohjaaminen on kognitiivisesti vaativa työtehtävä eli siinä tarvitaan inhimillisen tiedonkäsittelyn toimintoja. Niihin liittyy kuitenkin rajoituksia, jotka tulevat arjen työssä vastaan. Ohjaajat kokevat, että alustan tekoälytoiminnallisuudet helpottavat ohjaustyötä, etenkin jos ryhmä on suuri. Tekoälyn tekemät kiteytykset voivat myös vähentää työmuistikuormaa. Analyysimme osoitti, että tekoälytoiminnallisuudet osana kehittämisprosessia auttavat vahvistamaan tiedon reflektointia, osallistumista ja vuorovaikutusta ryhmässä sekä uuden toimintatavan rakentamista yhdessä. Tekoälytoiminnallisuuksien seuraukset ovat kytköksissä ohjaajan antamiin tehtäviin ja kysymyksiin. Toiminnallisuuksien käytön rajoitteet kytkeytyivät tekoälyn tekemien koosteiden laatuun, luotettavuuteen ja ymmärrettävyyteen. Mikäli näihin rajoitteisiin löydetään ratkaisu, voivat toiminnallisuudet palvella ohjaajaa nykyistä paremmin. Alustan analytiikka tarjoaa tietoa osallistujien toiminnasta ja auttaa suuntamaan valmennusta osallistujien kiinnostusta ja tarpeita vastaavaksi tai kohdentamaan esimerkiksi aktivointiviestejä. Toiminnallisuuksien ja analytiikan avulla ohjaajan on myös mahdollista tukea oman ja osallistujien tarkkavaisuuden suuntaamista. Niiden täysimittainen hyödyntäminen vaatii kuitenkin uutta osaamista ohjaajalta. Tutkimus avaa uusia näkökulmia ja tulevaisuuden suuntaviivoja digipohjaiselle kehittämiselle. Tutkimuksen tuloksena syntynyt Kehitä työtä verkossa! Vuorovaikutteinen kehittäminen tekoälyn tuella -fasilitointiopas tarjoaa pedagogista tukea ja käytännön työkaluja tekoälyavusteisten kehittämisprosessin suunnitteluun ja toteutukseen