In pursuit of persuasion : Metadiscourse in David Cameron’s Brexit discourse

Tutkielmani tavoitteena on selvittää millä tavoin metadiskurssia käytetään vaikuttamisen keinona poliittisessa puheessa. Tutkielman poliittinen konteksti on vuoden 2016 kansanäänestys Iso-Britannian EU-jäsenyydestä, ja itse kokoamani korpusaineisto koostuu silloisen pääministerin David Cameronin puheista ja haastatteluista viideltä kuukaudelta ennen äänestystä. Tutkielmassani tarkastelen kuinka Cameron käyttää suostuttelussa hyväkseen metadiskurssia, mitä käytetyt metadiskurssielementit kertovat Cameronin retorisesta strategiasta ja millä tavalla puheiden retoriikka muuttui viimeisenä kuukautena ennen äänestystä. Aihetta käsitellään metadiskurssin, poliittisen puheen ja retoriikan tutkimuksen näkökulmasta. Puheista tekemäni laadullinen ja määrällinen kielitieteellinen korpusanalyysi selvittää kuinka metadiskurssia käytetään kielellisenä suostuttelun keinona. Puheista löytämäni metadiskurssin ilmentymät on jaoteltu Hylandin (2005) luokittelun perusteella kahteen pääkategoriaan: interaktiiviseen (interactive) ja vuorovaikutteiseen (interactional) metadiskurssiin. Aineistoa analysoitiin samanaikaisesti myös Aristoteleen vaikuttamisen keinojen, eetoksen, paatoksen ja logoksen, avulla. Eetoksen tarkoitus on vakuuttaa yleisö puhujan uskottavuudesta ja luotettavuudesta; paatoksella pyritään vetoamaan yleisön tunteisiin, logoksella taas yleisön järkeen. Tulokseni osoittavat Cameronin käyttävän metadiskurssia edistääkseen puheidensa eetosta, paatosta ja logosta. Interaktiivisen metadiskurssin avulla puhujat organisoivat tekstinsä, millä on vaikutus tekstin logokseen. Vuorovaikutteinen metadiskurssi taas auttaa luomaan eetosta ja paatosta. Eetosta rakennetaan itseviittauksilla (self mentions), vahvistuksilla (boosters), varauksilla (hedges) sekä direktiiveillä (directives), kun taas paatoksen välineinä puhujat käyttävät asennemarkkereita (attitude markers), inklusiivista me-muotoa (inclusive we), retorisia kysymyksiä ja eksplisiittisiä viittauksia yleisöön. Tulokseni osoittavat myös Cameronin retorisessa strategiassa tapahtuneen tilastollisesti merkitseviä muutoksia viimeisen kampanjointikuukauden aikana. Cameron esimerkiksi lisäsi metadiskurssipartikkeleiden käyttöä molemmissa pääkategorioissa. Tutkielmassani esitän uuden kielitieteellisen tavan tarkastella poliittista puhetta ja vaikuttamisen keinoja sekä osoitan metadiskurssin olevan tärkeä osa retoriikkaa. Tutkimus osoittaa myös menetelmäni sopivan muiden suostutteluun pyrkivien genrejen analysointiin. Vertailtaessa tuloksiani esimerkiksi kirjoitettuun akateemiseen diskurssiin käy ilmi, että puhuttu poliittinen diskurssi on metadiskurssin osalta todella rikasta

Lastensuojelutyö mielipidekirjoittajien määrittämänä : Diskurssianalyyttinen lähestymistapa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan mielipidekirjoitusten tuottamaa kuvaa lastensuojelutyöstä. Tavoitteena on analysoida sitä, minkälaisia määrityksiä lastensuojelutyölle annetaan Helsingin Sanomien mielipideosastolla käydyssä keskustelussa. Koska aineistona on mielipideosaston kirjoitukset, eikä lehden toimittajien kirjoittamat jutut, kiinnostuksen kohde tarkentuu sosiaalityön kannalta kiinnostaviin määrityksiin erotuksena mediakriittisestä lähestymistavasta. Teoreettis-metodologisena viitekehyksenä toimii diskurssianalyysi ja sen taustalta löytyvä sosiaalisen konstruktionismin perinne. Näitä on esitelty lähinnä oman työn kannalta kiinnostavin osin. Diskurssianalyyttinen analyysi ei ole ollut tiukan teoreettista, vaan metodologian piiristä on valittu tietyt tutkimusongelman kannalta kiinnostavat käsitteet. Aineistona on kokonaisuudessaan keväällä 2000 Helsingin Sanomien mielipideosastolla käyty vilkas mielipidekeskustelu, joka sisälsi yhteensä 23 juttua. Keskustelun lähtökohtana voidaan pitää Suomen saamaa tuomiota ihmisoikeustuomioistuimesta. Analyysi on aineistolähtöinen ja sen tuloksena on muodostunut aluksi kolme aineistossa tasavahvaa diskurssia, jotka olen nimennyt auttamistyön diskurssiksi, viranomaisdiskurssiksi ja oikeudenkäyntidiskurssiksi. Niiden sisältämiä kiinnostavia teemoja olen suhteuttanut läheiseen tutkimukseen. Lastensuojelukirjallisuuden valintaa on ohjannut aineistosta nousevat kysymykset. Kirjallisuuden esittely ei ole kattavaa millään alalla, mutta pyrkii tuomaan diskurssien keskeisimmät keskustelut esiin. Diskurssien välisten erojen ja yhtäläisyyksien ts. valtasuhteiden analyysi on tuonut esiin kaikkia yhdistävän tekijän, jonka olen nostanut hegemonisen eli hallitsevan diskurssin asemaan ja nimennyt toimenpidediskurssiksi. Hegemonian horjuttamiseksi olen pyrkinyt nostamaan vaihtoehtoisia tulkintoja aineistosta ja kielen merkitystä korostavasta kirjallisuudesta. Lastensuojelutyö saa eritasoisia ja erilaisia määrityksiä mielipidekirjoittelussa. Auttamistyön diskurssissa korostetaan ammatillisen auttamistyön periaatteita ja vaikeutta. Viranomaisdiskurssissa ajankohtaistuvat valtion ja järjestelmän oikeudet puuttua perheen sisäiseen elämään sekä järjestelmän kankeus suhteessa asiakkaiden auttamisen tarpeeseen. Oikeudenkäyntidiskurssi sisältää ajatuksia lastensuojelun juridisoitumisesta ja ihmisoikeuksien suhteesta lapsen etuun. Kaikkia yhdistävä tekijä on puhe toimenpiteistä; niiden valinnasta ja suorittamisesta

Tillämpningsguide för social kreditgivning

Tillämpningsguide för social kreditgivningI lagen om social kreditgivning (1133/2002) föreskrivs om innehållet i tjänsten social kreditgivning. I och med lagändringarna som träder i kraft i augusti 2023 blir social kreditgivning en lagstadgad tjänst för alla välfärdsområden (lag om ändring av lagen om social kreditgivning 956/2022). I handboken behandlas bestämmelserna i lagen om social kreditgivning och tolkningen av dem öppnas upp via texterna i regeringens proposition. I handboken beaktas lagändringarna som träder i kraft 1.8.2023, som inte ännu gäller vid tidpunkten när handboken publiceras. I handboken har till tillämpliga delar även utnyttjats den tidigare handboken för social kreditgivning (SHM 2003:6)

Sosiaalisen luototuksen soveltamisopas

Sosiaalisesta luototuksesta annetussa laissa (1133/2002) säädetään sosiaalisen luototuksen palvelun sisällöstä. Elokuussa 2023 voimaan tulevien lakimuutosten myötä sosiaalisesta luototuksesta tulee kaikille hyvinvointialueille lakisääteinen palvelu (laki sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta 956/2022). Oppaassa käydään läpi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain säännökset avaten niiden tulkintaa hallituksen esityksen tekstien kautta. Oppaassa on otettu huomioon 1.8.2023 voimaan tulevat lainmuutokset, jotka eivät vielä oppaan julkaisemisen hetkellä ole voimassa. Oppaassa on soveltuvin osin hyödynnetty myös aiempaa sosiaalisen luototuksen soveltamisopasta (STM 2003:6)

Toimeentulotukilain uudistamista valmisteleva työryhmä : Työryhmän loppumietintö

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toimeentulotukilain uudistamista valmistelevan työryhmän. Tehtävänä oli tehdä ehdotus lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista, joiden tulee vahvistaa toimeentulotuen roolia sosiaalihuoltoon kuuluvana viimesijaisena taloudellisena tukena. Työryhmä teki välimietinnön helmikuussa 2021. Siinä käytiin läpi vaihtoehtoja, joilla voidaan kehittää perustoimeentulotuen ja sosiaalihuollon yhteyttä. Esillä kolme pääsuuntaa: 1) nykytilan kehittäminen (Kela ja sosiaalihuolto jakavat toimeentulotuen toimeenpanon), 2) tuen luonteen kehittäminen (Kelan perustoimeentulotuesta kehitetään ensisijainen etuus ja toimeentulotuesta tehdään sosiaalihuollon harkinnanvarainen tuki) sekä 3) tuleville hyvinvointialueille siirretty tuki (toimeentulotuki siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle). Valmistelua jatkettiin nykytilan kehittämisen pohjalta. Työryhmän loppumietinnössä käsitellään toimeentulotukilainsäädännön ja toimeenpanon nykytilaa, valtiosääntöoikeudellisia kysymyksiä sekä suhdetta sosiaalihuoltoon ja ensisijaisiin etuuksiin. Tavoitteena on selkeyttää lainsäädäntöä ja viranomaisten vastuita, jotta haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata nykyistä paremmin. Työryhmä esittää lainsäädännön muutoksiin tähtääviä ehdotuksia sekä toimeenpanon kehittämis- ja muussa valmistelussa huomioitavia ehdotuksia

Removing Orbital Debris with Lasers

Orbital debris in low Earth orbit (LEO) are now sufficiently dense that the use of LEO space is threatened by runaway collisional cascading. A problem predicted more than thirty years ago, the threat from debris larger than about 1 cm demands serious attention. A promising proposed solution uses a high power pulsed laser system on the Earth to make plasma jets on the objects, slowing them slightly, and causing them to re-enter and burn up in the atmosphere. In this paper, we reassess this approach in light of recent advances in low-cost, light-weight modular design for large mirrors, calculations of laser-induced orbit changes and in design of repetitive, multi-kilojoule lasers, that build on inertial fusion research. These advances now suggest that laser orbital debris removal (LODR) is the most cost-effective way to mitigate the debris problem. No other solutions have been proposed that address the whole problem of large and small debris. A LODR system will have multiple uses beyond debris removal. International cooperation will be essential for building and operating such a system.Comment: 37 pages, 15 figures, in preparation for submission to Advances in Space Researc

Lapsiperheiden arki : Lasten ja vanhempien mediankäyttö

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia lapsiperheiden arkea nykyisessä tietoyhteiskunnassa ja selvittää, miten lasten kasvua, kehitystä ja oppimista tuetaan perheiden arjessa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, minkälaista mediankäyttöä on ja miten media on mukana lapsiperheiden arjessa. Tutkimus toteutettiin eräällä perhetuvalla. Perhetuvat ovat lapsiperheiden kohtaamispaikkoja, jotka tarjoavat vertaistukea ja yhteistä toimintaa. Teoreettisena viitekehyksenä tässä tutkimuksessa oli lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen sekä lapset ja media. Lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tarkasteltiin kognitiivisen kehityksen ja oppimisen, motorisen kehityksen ja liikkumisen sekä sosioemotionaalisen kehityksen näkökulmista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelun avulla saatu aineisto analysoitiin teemoittelemalla. Opinnäytetyössä selvisi, että lapsiperheiden arki on melko säännöllistä ja sitä rytmittävät monet tekijät. Arkeen kuuluvat lasten leikit ja ulkoilu. Mediaa käytetään paljon lapsiperheiden arjessa. Sitä käyttävät niin vanhemmat kuin lapsetkin. Mediankäyttö on suurimmaksi osaksi viihteellistä.The purpose of this theses was to find out what everyday life of families with children is like in the current information society and how parents promote children’s growth, development and learning in everyday life. The purpose was also to find out how families with children use media and how it affects their everyday lives. The theoretical perspectives of this theses were children’s growth, development and learning and children and media. Children’s growth, development and learning are divided in cognitive development and learning, motoric development and movement and social and emotional development. This thesis was conducted as a qualitative study. Theme interview was used as the research method. The obtained data was analyzed by dividing it in different themes. As a research result was found out that everyday life of children with families is very regular and many different factors help making it so regular. Children’s plays and outdoor activities are a part of families’ everyday life. Media is used a lot in families’ everyday lives. It is used by parents and children. For most part the purpose of using media is entertainment

Loma-asunnon rakennuttamistehtävät : Villa Grey

Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää, minkälaisia tehtäviä loma-asunnon rakennuttajan tulisi suorittaa rakennusprojektin aikana. Opinnäytetyössä selvitetään rakennusprojektin kulku tarveselvityksestä käyttöönottoon rakennuttamisen näkökulmasta. Seurattavana kohteena oli Skanska Talonrakennus Oy:n Satakunnan yksikön rakentama vapaa-ajan asunto, Villa Grey. Koska kohde rakennettiin Skanskan omaan edustuskäyttöön, ja se on kooltaan pieni, siinä ei käytetty rakennuttajaa vaan opinnäytetyön tekemiseen liittyi rakennuttamistehtäviä. Koska rakennus toimi esittelykohteena Reposaaren Loma-asuntomessuilla 2008, siinä on panostettu huomattavasti arkkitehti- ja sisustussuunnitteluun. Ratkaisut eivät ole kovin tavanomaisia normaaliin vapaa-ajan asuntoon verrattuna. Ongelmallista oli myös tavoitearvioiden laadinta, koska tavarantoimittajilla sekä urakoitsijoilla oli markkinointiin liittyviä intressejä. Toisaalta kohde lähti melko nopealla aikataululla ja sen tuli valmistua täsmälleen määrättynä aikana, myös pihatöiden tuli olla täysin valmiina alkukesään mennessä. Rakennuttamisen tehtäviä sekä koko rakennushankkeen kulkua seurataan kronologisessa järjestyksessä tarveselvitysvaiheesta alkaen. Erityisesti kustannus- ja resurssisuunnittelua sekä aikataulutekniikkaa on käsitelty perusteellisemmin. Opinnäytetyössä kerrotaan myös Suomen Asuntomessujen toiminnasta, ja messukohteen rakennuttamisen erikoispiirteistä. Rakennuttajalla on suuri vastuu rakennushankkeen läpiviennissä, koska rakennuttaja on se taho, joka on mukana projektissa alusta loppuun ja edustaa tilaajaa rakennusalan ammattilaisena ja asiantuntijana. Rakennuttajan tekemät toimenpiteet varmistavat sen, että tilaaja saa juuri sellaiset tilat ja siihen aikaan kun ne on haluttu. Tilaajan tehtävänä on toimia tulevan käytön asiantuntijana ja varmistaa maksuliikenteen toimiminen.The purpose of this thesis was to find out what kind of tasks a building developer should do during construction project of a holiday house. The progress of a project is defined from the developer´s point of view. The observed case was Villa Grey, a holiday house built by Skanska Talonrakennus. The building was relatively small and as it was built for the company´s own use, there was no need to use an outside consultant but the making of this thesis included tasks related to building development. In this case the building was presented at the Holiday Housing Fair 2008 in Reposaari, which means that lots of effort was put into architectural and interior designing. The solutions are not very common if compared to a regular summer cottage. The making of the cost estimates turned out to be quite difficult because the contractors and suppliers had their own interests in marketing. On the other hand, the project started with a busy schedule and it had to be fully completed in the early summer, including the yard. In this thesis the progress of the project and the tasks of building development are observed chronologically starting from defining the expectations of the building. The focus is on the cost estimation and resource planning and schedule technique. The responsibility of the Finnish Housing Fair and the differences in the process caused by the fair are also introduced. The building developer has a great responsibility in the building process because it represents the client as a professional builder. It is the developer´s task to secure that the client receives exactly the facilities that were ordered and at the right time. The client´s duty is to have expertise in the usage of the facilities and to assure that money transactions are properly taken care of

Leikki-ikäisen lapsen lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät : kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyömme on osa Tulevaisuus lasten erikoissairaanhoidossa TuLE -hanketta. Toteutimme työmme yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun sekä HYKS Naisten- ja lastentautien tulosyksikön kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen kuvata leikki-ikäisen lapsen kivun hoitoa lääkkeettömin menetelmin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa leikki-ikäisen lapsen kivunhoidon lääkkeettömistä menetelmistä kivun hoidon kehittämiseksi. Opinnäytetyömme toteutettiin soveltaen kirjallisuuskatsaus menetelmää ja aineisto analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysiä. Haimme aineistoa käyttämällä hoitotieteellisiä tietokantoja kuten Medic and CINAHL (EBSCO). Valitsimme yhdeksän englanninkielistä tieteellistä artikkelia ja yhden suomenkielisen Pro Gradu-tutkielman. Rajasimme aineistohaun vuosien 2004–2015 välille. Tuloksista selvisi, että leikki-ikäisen lapsen lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät ovat ympärillä oleva turva, luovat sekä kulttuurille ja henkisyydelle ominaiset keinot ja kehon hyvän olon aktiivinen lisääminen. Näiden menetelmien käytön voi jakaa lapsen rooliin ja mieltymyksiin, ulkopuoliseen osallistujaan ja vanhempien ja omahoitajien osallistumiseen. Opinnäytetyömme perusteella leikki-ikäisten lasten lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tulisi tutkia enemmän. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää leikki-ikäisten lasten kivunhoidossa lastensairaaloissa heidän sairaalassa olonsa aikana ja lisäksi lasten vanhemmat voivat hyödyntää niitä myös kotioloissa. Toivomme, että tutkimuksestamme olisi hyötyä erityisesti hoitohenkilökunnalle, jotka työskentelevät lasten parissa. Tutkimuksesta kävi ilmi, että hoitajien tulisi tukea ja rohkaista myös vanhempia osallistumaan aktiivisemmin lastensa lääkkeettömään kivunhoitoon. Lisäksi vanhemmat tarvitsevat lisää ohjausta ja informaatiota, siitä kuinka käyttää lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä vähentääkseen lastensa kipua.The purpose of our final project was to describe non-pharmacological methods in pre-school children´s pain management and how were the non-pharmacological methods used. The aim of this project was to find more information about non-pharmacological methods in pre-school children´s pain management. The results of this study could be used to develop children´s non-pharmacological pain relief methods. We made the final project in co-operation with the Helsinki Metropolia University of Applied Sciences, Finland and Helsinki University Central Hospital Gynaecology and Paediatrics Unit. This final project is part of the Future of Specialized Health Care for Children -project. We searched material for our study using reliable nursing databases Medic and CINAHL (EBSCO). We selected 1 articles in Finnish and 9 articles in English. The articles were between years 2004–2015. Our thesis was implemented as a review of literature. To analyze the data we use methods of inductive content analysis. The results were as follows: Secure Environment, Creative methods and Cultural and Spiritual methods and Active increment of physical well-being. The results were as follows: The role of the Child and his/her preferences, External participant and Participation of caregivers. Based on the results of this thesis, more research in children´s non-pharmacological pain relief methods was needed. The results of our study could be used at children hospitals as a patient guideline in the pre-school children`s pain management during their hospitalization. We hope that our study is useful for the nursing staff who work with children especially. Nurses should support and encourage parents to participate more in the non-pharmacological pain management. Moreover parents need more information on the means of how to decrease their children´s pain