Avopariperheiden lapsiluku

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaista avoliiton lastenhankinta on ollut Suomessa 1990-luvulla ja miten tämän lastenhankinnan yleisyys on muuttunut 1980-luvulta. Tutkimuksen pääaineistona on Tilastokeskuksessa keväällä 2000 muodostettu rekisteripohjainen otosaineisto. Aineisto on muodostettu EKSY90-aineiston sekä väestötilaston aineistojen pohjalta, ja sen perusjoukkona ovat 20 – 29-vuotiaat naiset, jotka ovat olleet vuoden 1990 lopussa avoliitossa ja joilla ei ole ollut avopuolisonsa kanssa yhteisiä lapsia. Tutkielman rekisteripohjaisen pääaineiston avulla tarkastellaan avoliiton lastenhankintaa ja sen siihen liittyviä taustatekijöitä Suomessa ajanjaksolla 1991-1995. Rekisteriaineiston avulla selvitetään, onko avoliitossa tapahtuva lastenhankinta ollut tiettyjen sosiodemografisten ominaisuuksien omaavien avoparien keskuudessa muita väestöryhmiä yleisempää Suomessa 1990-luvun alkupuolella. Tutkielmassa käytetään vertailuaineistona Tilastokeskuksen Perheellistyminen ja työ –haastatteluaineistoa. Mainittujen aineistojen yhteiskäytön tarkoituksena on ollut selvittää, onko nähtävissä merkkejä siitä, että avoliitto on ollut muuttumassa luonteeltaan Ruotsin ja Tanskan esimerkin mukaisesti myös Suomessa 1990-luvulla lapsettomasta esiavioliitosta avioliittoa muistuttavaksi parisuhteeksi. Tutkimusmenetelminä tutkielmassa käytetään ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä. Ajallisen vertailun perusteella tulokseksi saatiin, että avoliitot olivat muuttuneet 1980-luvulta 1990-luvulle siirryttäessä niin, että avioliiton solmimiseen johtaneiden avoliittojen osuus oli vähentynyt ja eroon päättyvien avoliittojen osuus lisääntynyt. Myös avoliitossa tapahtuva lastenhankinta oli yleistynyt 1990-luvulla. Avoliitto oli alkanut muuttua 1990-luvulla vähitellen lastenhankinnan suhteen avioliittoa muistuttavaksi parisuhteeksi, sillä parisuhteen muoto näytti säätelevän tuolloin yhä vähenevässä määrin lastenhankintaa. Ajanjaksolla 1991-1995 jopa 47 prosenttia tutkimusväestön pareista oli ollut avoliitossa ensimmäisen lapsen syntyessä. Toisen lapsen syntyessä 33 prosenttia pareista oli ollut edelleen avoliitossa. Avoliitto oli selkeästi ollut 1990-luvulla kehittymässä Suomessa lapsettomasta esiavioliitosta avioliiton rinnalla olevaksi sosiaaliseksi instituutioksi Ruotsin ja Tanskan tapaan. Siirtyminen avioliitossa tapahtuvasta lastenhankinnasta avoliitossa tapahtuvaan lastenhankintaan ei ollut tapahtunut 1990-luvulla samanaikaisesti kaikissa väestöryhmissä. Tutkimuksessa voitiin erottaa väestöryhmiä, jotka olivat olleet avoliitossa tapahtuvan lastenhankinnan suhteen edelläkävijöitä. Avoliitto oli selkeästi ollut muita yleisemmin avioliittoa muistuttava parisuhde perusasteen koulutuksen suorittaneille, toistuvasti työttömyyttä kokeneille, maaseutumaisissa kunnissa, pohjoisen Suomen alueella tai Ahvenanmaalla asuneille, eronneille sekä niille naisille, joilla oli puolisonsa kanssa huomattava ikäero ja joilla oli perheessään nykyisen puolisonsa kanssa ei-yhteisiä lapsia. Tärkeimpiä käyttämiäni kirjallisia lähteitä ovat perheenmuodostuksessa tapahtuneita muutoksia käsittelevät sosiologiset ja taloustieteelliset teoriat sekä avoliiton lastenhankinnan taustatekijöitä koskevat väestötieteelliset tutkimusraportit

Centelhas do interstício: Poesia, fragmento e infância em Manoel de Barros

Este ensaio apresenta representações da infância no discurso lírico de Manoel de Barros, além de falar da estética do fragmento, alguns paratextos e ludismo. Como corpus de análise para essa leitura, utilizaremos o livro infantojuvenil O Fazedor de amanhecer (2001), além de outros textos do conjunto da obra do poeta pantaneiro

The effect of fibre amount, energy level and viscosity of beverages containing oat fibre supplement on perceived satiety

Background: Soluble fibre has been proposed to suppress appetite-related perceptions and it could thus contribute favourably to the regulation of energy intake and the increasing obesity problem. Objective: To investigate the effect of an oat ingredient rich in β-glucan on perceived satiety at different dietary fibre (DF) concentrations, energy levels and viscosity levels. Design: A total of 29 healthy volunteers, age 19–39, mean BMI 23.2 kg/m2 participated in this study. Measurement of subjective perceptions (satiety, fullness, hunger, desire to eat something/the sample food and thirst) was performed during a 180-min period after ingestion of the sample. There were altogether six samples: two beverages without fibre at energy levels 700 and 1,400 kJ; two beverages containing 5 or 10 g oat DF (2.5 and 5 g oat β-glucan, respectively) at energy level 700 kJ, one beverage containing 10 g oat DF/1,400 kJ and one beverage containing 10 g enzymatically treated oat DF with low viscosity at energy level 700 kJ. Each beverage portion weighted 300 g. The order of the samples was randomised for each subject and evaluated during six separate days. The results are reported in three sets of samples: ‘fibre’, ‘energy’ and ‘viscosity’. Results: In the fibre set, the beverages containing 5 or 10 g of fibre had a larger area under curve (AUC) for perceived satiety and smaller AUC for hunger compared to the beverage without fibre, but no significant dose–response relationship was detected. Increasing the energy content from 700 to 1,400 kJ in the energy set did not affect the satiety-related perceptions. In the viscosity set, the beverage with low-viscosity β-glucan increased satiety-related perceptions from no fibre containing beverage, but less compared to the beverage with the same amount of fibre and higher viscosity. Conclusions: Addition of an oat ingredient rich in β-glucan and high viscosity of beverages enhance post-meal satiety induced by beverages. The effect was, however, not related to the amount of ingested fibre or energy

KECERDASAN SPIRITUAL PADA PERWIRA TINGGI TNI YANG AKAN MENGHADAPI MASA PENSIUN

Masa pensiun bagi sebagian individu merupakan salah satu hal yang ditakuti oleh sebagianorang karena berkurangnya berbagai segi kemampuan dan aktivitas yang biasa dimiliki olehindividu tersebut. Tujuan dari penelitian ini adalah untuk melihat kecerdasan spiritual padaperwira TNI yang memasuki masa pension. Penelitian ini menggunakan wawancara bersifatterbuka dan terstuktur, dalam penelitian ini peneliti juga mengunakan observasi berstrukturdan non-partisipan. Subjek dalam penelitian ini adalah seorang PATI TNI AL yang berusia55 tahun dan akan memasuki masa pensiun serta berada dalam tahapan perkembanganyakni periode dewasa madya. Hasil penelitian ini antara lain memperlihatkan bahwakecerdasan spiritual yang tampak pada subjek adalah sikap ramah tamah, kedekatan,keingintahuan, kreativitas, penguasaan diri, dan religinya. Karena subjek memiliki minatuntuk bersosialisasi membuat subjek menjadi orang yang tetap mampu membuka diri danberadaptasi untuk lingkungan baru termasuk orang-orangnya dan aktivitasnya. Selain itudihasilkan pula faktor-faktor yang mempengaruhi kecerdasan spiritual yaitu subjek sejakdulu memang selalu ingin melakukan hal-hal yang baik dalam kehidupannya, dan ini tidakberubah meskipun subjek sekarang telah pensiun.AbstractRetirement is one of the uncomfortable moment in life that should be faced by some peoplebecause when it happened a person will lose some of his/her skills and activities. The aim ofthis research is to know the spiritual intelligence in military personnel in facing hisretirement. The research is using open and structured interview, and also structuredobservation and non participant. A 55 years old military personnel who facing his retirementbecome this respondent. The result shows that the respondent has good spiritual intelligencesuch as in hospitality, close to surroundings, has good curiosity, creativity, having good selfcontrol,and religious. Because he is willing to socialize it disclose and adapt him into newsurroundings and activities. Beside that, factors influencing his spiritual intelligence are hiswillingness to do the best and closest to God

THE EFFECT OF ENGLISH KAMPONG ON SOCIETY SOCIAL-CULTURAL LIFE IN PARE-KEDIRI- EAST JAVA

. English kampong is a community who lives and communicates in English situated in Pelem and Tulungrejo Villages, Pare,Kediri, East Java. The establihments and  the increase of English kampong cause the effect on society  social-cultural life.The aim of this research is to find out the effect of English Kampong on society social-cultural life in Pelem and Tulungrejo villages.The theory used is theory of social and cultural change and the method applied is a qualitative research and method of data collecting is an interview and a questionnaire. The finding shows that the society experiences social and cultural change. The people’s value of togertherness, community service and obedience are descreasing.The care of qualification and the importance of education for their children and the society motivation to maintain local tradition are still high. The society are optimistic, pragmatic and materialistic. They tend to live individually and their participation to social activities is decreasing. The tradition of cleaning up the village and tradition relating to religion run well, and the economic tradition changes to be trader or enterpreneur. The infrastrcuture  and residential quality are good and the usage of technology for supporting life is maximum. Society does not place religion aspect as the only intention of life

Yhteenkuuluvuus ja mielenterveys maahanmuuttajataustaisilla ja Suomessa syntyneillä nuorilla

Tutkimus on osa RWS-RefugeeWellSchool projektia, jota rahoitti the European Union’s Horizon 2020 Research and Innovation Programme; Apuraha No 754849. Suhteet vertaisiin solmitaan nuoruudessa usein koulumaailmassa. Koulussa koettu yhteenkuuluvuus on tärkeää muun muassa nuoren itsetunnon, koulumenestyksen sekä emotionaalisen hyvinvoinnin kannalta. Yhteenkuuluvuuden tunne on erityisen merkityksellistä maahanmuuttajanuorille, sillä uuteen kotimaahan muuttaessaan he kohtaavat tavanomaisten nuoruusiän muutosten lisäksi myös muita muutostarpeita, kuten uuden kielen ja kulttuurin omaksumisen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää yläkouluikäisten nuorten kokemusta koulussa koetusta yhteenkuuluvuudesta ja sitä eroavatko Suomessa syntyneiden ja maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemukset tämän suhteen. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka yhteenkuuluvuus koulussa on yhteydessä mielenterveyden ulottuvuuksiin (internalisoivat ja eksternalisoivat oireet, prososiaalisuus ja resilienssi). Tarkastelemme myös onko maahanmuuttajataustalla vaikutusta tähän yhteyteen. Tutkimuksen aineisto on kerätty osana Maahanmuuttajanuorten Psykososiaalinen Tukeminen Koulussa -interventiotutkimushanketta. Tutkimuksessa käytetään poikkileikkausaineistoa, joka pohjautuu nuorten kyselylomakevastauksiin hankkeen aloitusajankohdassa syksyllä 2019 (n = 1981). Tulokset osoittivat, että enemmistö nuorista koki yhteenkuuluvuutta koulussa. Lisäksi havaittiin, että Suomessa syntyneet nuoret kokivat enemmän yhteenkuuluvuutta koulussa kuin maahanmuuttajanuoret. Yhteenkuuluvuus koulussa oli yhteydessä vähäisempään määrään internalisoivia ja eksternalisoivia sekä suurempaan määrään prososiaalisuutta ja resilienssiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että koulussa koettu yhteenkuuluvuus on nuorten mielenterveyttä tukeva elementti ja sen vahvistaminen näin ollen tärkeää, erityisesti pakolaistaustaisten nuorten kohdalla. Kouluissa tulisikin pohtia yhteisöllisyyttä ja sosiaalista tukea vahvistavien taitojen kehittämistapoja.acceptedVersionPeer reviewe

Fusarium-toksiinit : saanti viljasta ja viljatuotteista

Yleisiä suomalaisissa viljoissa esiintyviä homeiden tuottamia Fusarium-toksiineja ovat deoksinivalenoli, zearalenoni, nivalenoli sekä T-2- ja HT-2-toksiinit. Fusarium-toksiineja esiintyy erityisesti kaurassa. EU:ssa on asetettu enimmäispitoisuusrajat deoksinivalenolille ja zearalenonille. T-2- ja HT-2- toksiinien lainsäädäntö on EU:ssa työn alla. Pitkäaikainen altistuminen Fusarium-toksiineille voi aiheuttaa terveydellisiä haittavaikutuksia, kuten immuunijärjestelmän heikkenemistä. Kaikkia pitkäaikaisen altistumisen vaikutuksia ei kuitenkaan toistaiseksi tunneta. Akuuteissa myrkytystapauksissa oireita ovat esimerkiksi pahoinvointi, oksentelu ja vatsakivut. Suomalaisten altistuminen Fusarium-toksiineille arvioitiin Evirassa yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ja Kansanterveyslaitoksen kanssa. Saannit ovat alle siedettävän päivittäisen enimmäissaantimäärän lukuun ottamatta T-2- ja HT-2-toksiineja, joita kauran suurkuluttajat voivat teoriassa saada raakaviljasta liikaa. Toksiinipitoisuudet vaihtelevat vuosittain erityisesti satokauden sään perusteella. Lisäksi viljan lajittelulla ja kuorinnalla voidaan vähentää toksiinien määrää merkittävästi. Viljoille asetettuja Fusarium-toksiinien enimmäispitoisuuksia on syytä valvoa jatkuvasti. Valvonnan kohdentamista suositellaan erityisesti kauralle ja kauravalmisteille, joissa esiintyy suurimmat pitoisuudet toksiineja