Yhdyskuntien vesihuolto Pohjois-Savossa 2000 – 2007

Pohjois-Savossa on tehty usean vuosikymmenen ajan määrätietoista työtä haja-asutuksen vedenhankinnan kehittämiseksi. Maaseudulle on muodostunut laaja vesijohtoverkoston kokonaisuus. Laaja ja hyvin toimiva vesijohtoverkosto takaa riittävän talousveden myös normaaliajan häiriö- ja poikkeustilanteissa. Haja-asutuksen vesihuollon rakentamisen painopiste on pitkälti yhteisviemäröintihankkeissa. Viime vuosina on vesihuollon tukea suunnattu erityisesti haja-asutusalueiden vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen laajentamiseen ja jätevesienjohtamiseen yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille. Tähän raporttiin on koottu vuosilta 2000 – 2007 keskeisiä vesihuollon tietoja Pohjois-Savosta. Vesihuoltolaitokset ovat tallentaneet tietoja VELVET ja VAHTI tietojärjestelmiin tai ilmoittaneet ne ympäristökeskukselle, jossa ne on tallennettu järjestelmiin. Pohjois-Savossa vesilaitosten raakavetenä käytetään pohjavettä. Kahden viimevuoden merkittävimmät investoinnit ovat liittyneet vedenhankinnan varmistamiseen ja toimintavarmuuden parantamiseen. Ylä-Savossa ja Kuopion alueilla on otettu käyttöön uusien pohjavesialueiden vesivarat, Jänneniemen ja Vieremän alueelta. Nämä toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi koko Pohjois-Savon alueen vesihuoltolaitosten jakeluvarmuuden varmistamisessa. Vesihuollon tietohuollon kehittämisen työryhmältä on valmistumassa kattava raportti vesihuollon tietojen tarpeesta ja niiden tietojen keräämisen tehostamisesta. Tiedon keräystä selkeytetään ottamalla tavoitteeksi vesihuoltotiedon toimittamisessa ”yhden luukun periaate”. Tarvittava vesihuoltotieto laitoksista ja kunnista kerätään vain kertaalleen yhden yhteisen sähköisen tietojen keräysjärjestelmän kautta vesihuollon eri tietojärjestelmiin. Valtakunnallisia tietojärjestelmiä kehitetään määrätietoisesti niin, että vesihuoltolaitokset ja kunnat voivat hyödyntää tietoja tehokkaasti oman toimintansa kehittämisessä. Näin laitosten ja kuntien oman edun mukaista on pitää tietojärjestelmissä oleva tietoa luotettavana ja ajantasaisena

Yhdyskuntien vesihuolto Pohjois-Savossa 2000 – 2007

Pohjois-Savossa on tehty usean vuosikymmenen ajan määrätietoista työtä haja-asutuksen vedenhankinnan kehittämiseksi. Maaseudulle on muodostunut laaja vesijohtoverkoston kokonaisuus. Laaja ja hyvin toimiva vesijohtoverkosto takaa riittävän talousveden myös normaaliajan häiriö- ja poikkeustilanteissa. Haja-asutuksen vesihuollon rakentamisen painopiste on pitkälti yhteisviemäröintihankkeissa. Viime vuosina on vesihuollon tukea suunnattu erityisesti haja-asutusalueiden vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen laajentamiseen ja jätevesienjohtamiseen yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille. Tähän raporttiin on koottu vuosilta 2000 – 2007 keskeisiä vesihuollon tietoja Pohjois-Savosta. Vesihuoltolaitokset ovat tallentaneet tietoja VELVET ja VAHTI tietojärjestelmiin tai ilmoittaneet ne ympäristökeskukselle, jossa ne on tallennettu järjestelmiin. Pohjois-Savossa vesilaitosten raakavetenä käytetään pohjavettä. Kahden viimevuoden merkittävimmät investoinnit ovat liittyneet vedenhankinnan varmistamiseen ja toimintavarmuuden parantamiseen. Ylä-Savossa ja Kuopion alueilla on otettu käyttöön uusien pohjavesialueiden vesivarat, Jänneniemen ja Vieremän alueelta. Nämä toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi koko Pohjois-Savon alueen vesihuoltolaitosten jakeluvarmuuden varmistamisessa. Vesihuollon tietohuollon kehittämisen työryhmältä on valmistumassa kattava raportti vesihuollon tietojen tarpeesta ja niiden tietojen keräämisen tehostamisesta. Tiedon keräystä selkeytetään ottamalla tavoitteeksi vesihuoltotiedon toimittamisessa ”yhden luukun periaate”. Tarvittava vesihuoltotieto laitoksista ja kunnista kerätään vain kertaalleen yhden yhteisen sähköisen tietojen keräysjärjestelmän kautta vesihuollon eri tietojärjestelmiin. Valtakunnallisia tietojärjestelmiä kehitetään määrätietoisesti niin, että vesihuoltolaitokset ja kunnat voivat hyödyntää tietoja tehokkaasti oman toimintansa kehittämisessä. Näin laitosten ja kuntien oman edun mukaista on pitää tietojärjestelmissä oleva tietoa luotettavana ja ajantasaisena

Kiusatun prosessi:tapaustutkimus kahdesta kiusaamisprosessista kiusatun näkökulmasta ja kiusaamisen vaikutuksista

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmamme tavoitteena oli selvittää erilaisia koulukiusaamiseen vaikuttavia ja altistavia tekijöitä sekä koulukiusaamisen seurauksia ja uhrin käyttämiä puolustusmekanismeja. Tavoitteenamme oli myös tutkia koulukiusaamisprosessia ja sen kehittymistä. Kiusaamista on tutkittu paljon, mutta pidempien kiusaamisprosessien ja kiusaamisen vaikutusten tutkimusta on varsin vähän. Tutkimuksemme on kahden tapauksen tapaustutkimus, jossa tarkastellaan koulukiusaamisprosessia erityisesti kiusatun näkökulmasta. Tapauksina on kaksi henkilöhistoriaa, jotka rajoitimme ajallisesti kiusaamisen alkamisesta haastatteluhetkeen. Kummallakin henkilöllä koulukiusaaminen oli alkanut ala-asteella ja päättynyt vasta yläasteella. Tutkimuskysymykset muodostimme tutkimusasetelman pohjalta koskemaan kiusaamisprosessin etenemistä ja prosessiin vaikuttavia tekijöitä, kiusatun reaktioissa näkyviä puolustusmekanismeja ja sosiaalisia hallintakeinoja ja kiusaamisen vaikutuksia kiusaamisen uhriin. Molempia henkilöitä haastateltiin kaksi kertaa. Haastattelut olivat luonteeltaan teemahaastatteluita. Ensimmäiset haastattelut perustuivat Hamaruksen koulukiusaamisprosessin piirteiden etsimiseen ja prosessin kuvaukseen. Toiset haastattelut perustuivat ensimmäisistä haastatteluista poimittuihin tilanteisiin, joista pyrimme syventämään haastattelussa kuvaa kiusatun reaktioista ja tunteista tilanteessa. Lisäksi syvennyimme kiusaamisen jälkeiseen aikaan ja siihen, millaisia vaikutuksia henkilöt ovat kokeneet kiusaamisella olleen heidän elämäänsä. Aineisto litteroitiin ja luokiteltiin luokitteluohjelman avulla. Analyysin luokat muodostimme tutkimusasetelmasta johtamiemme tutkimuskysymysten pohjalta. Analyysi oli yhdistelmäanalyysi muun muassa sisällön analyysin ja aikasarja-analyysin viitekehyksiä soveltaen. Tulkinnan pohjana oli löytää ja avata aineistosta näkyviä ja piiloisia sisältöjä ja peilata niitä taustateoriaan. Tutkimuksen tuloksissa tuli esille, että tutkittavista kiusaamisprosesseista varsinkin toinen noudattelee melko tarkasti Päivi Hamaruksen väitöskirjassaan esittämää kaavaa. Toisessa tapauksessa prosessi edetessään saa kaavasta poikkeavia piirteitä. Kiusaamisen alkamiseen selkeästi yhteydessä olevia tekijöitä olivat mm. muutto uuteen kouluun, luokan huono ilmapiiri ja opettajan rooli luokassa. Kiusaamisen uhreilla esiintyi selkeästi useita erilaisia defenssimekanismeja joihin vaikuttivat monet eri asiat, kuten kotitausta, ikä ja kiusaamisen laatu. Koulukiusaamisen päättyminen ei lopettanut uhrien prosessia, sillä kummallakin haastatelluista oireiden kehittyminen jatkui vielä kiusaamisen päättymisen jälkeenkin. Tutkimuksessa haastateltiin kahta eri henkilöä, joten näytteen pienuudesta johtuen yleistyksiä on varottava. Toisaalta tapaustutkimukseen tutustuessaan tulee ymmärtää, ettei tutkimuksen tavoitteenakaan ole luoda uusia teoreettisia malleja. Kummankin haastatellun tarinassa tuli ilmi, että kiusaamisella on varsin vakavat seuraukset, mutta myös kiusaamisilmiön hahmottaminen auttaa uhria käsittelemään omaa vaikeaa menneisyyttä. Sen vuoksi olisi tärkeää, että kiusaamisen etenemisprosessin peruskaava olisi laajemminkin ihmisten tiedossa

Immediate effects of wearing knee length socks differing in compression level on postural regulation in community-dwelling, healthy, elderly men and women

Background: Stimulation of lower limbs’ cutaneous receptors and mechanoreceptors through compression garments could potentially increase somatosensory system efficiency and aid postural regulation in elderly individuals. Research question: This study examined immediate effects of wearing knee length socks (KLS) of various compression levels on somatosensory function in community-dwelling healthy elderly men and women during a double-limb standing, balancing task. Methods: A total of forty-six elderly participants (Male = 23), aged between 65 and 84 years old, randomly selected from the Singapore community-dwelling, healthy population. Three treatment interventions (wearing clinical compression socks; wearing non-clinical compression socks; wearing commercial socks) and one control condition (barefoot), in a counterbalanced order, were administered to participants while they performed a 30-s Romberg test, with four levels of performance difficulty: (1) standing on a stable surface with vision (SO); (2) a stable surface without vision (SC); (3) a foam surface with vision (FO); and (4), a foam surface without vision (FC). Results: Results showed that immediate effects of applying KLS of various compression levels significantly reduced sway area, trace length, velocity, and anterior-posterior (AP) sway as compared to barefoot condition (control) during the FO task condition. Significance: This finding indicates the positive immediate effects of garments on somatosensory system function and postural regulation in the elderly men and women, especially when standing on the unstable surface. Wearing compression KLS could be included as a viable intervention on top of other forms of balance training to reduce risk of falling in elderly people

Centelhas do interstício: Poesia, fragmento e infância em Manoel de Barros

Este ensaio apresenta representações da infância no discurso lírico de Manoel de Barros, além de falar da estética do fragmento, alguns paratextos e ludismo. Como corpus de análise para essa leitura, utilizaremos o livro infantojuvenil O Fazedor de amanhecer (2001), além de outros textos do conjunto da obra do poeta pantaneiro

Common Variant Burden Contributes to the Familial Aggregation of Migraine in 1,589 Families

Complex traits, including migraine, often aggregate in families, but the underlying genetic architecture behind this is not well understood. The aggregation could be explained by rare, penetrant variants that segregate according to Mendelian inheritance or by the sufficient polygenic accumulation of common variants, each with an individually small effect, or a combination of the two hypotheses. In 8,319 individuals across 1,589 migraine families, we calculated migraine polygenic risk scores (PRS) and found a significantly higher common variant burden in familial cases (n = 5,317, OR = 1.76, 95% CI = 1.71-1.81, p = 1.7 × 10-109) compared to population cases from the FINRISK cohort (n = 1,101, OR = 1.32, 95% CI = 1.25-1.38, p = 7.2 × 10-17). The PRS explained 1.6% of the phenotypic variance in the population cases and 3.5% in the familial cases (including 2.9% for migraine without aura, 5.5% for migraine with typical aura, and 8.2% for hemiplegic migraine). The results demonstrate a significant contribution of common polygenic variation to the familial aggregation of migraine

Effects of different lower-limb sensory stimulation strategies on postural regulation – A systematic review and meta-analysis

Systematic reviews of balance control have tended to only focus on the effects of single lower-limb stimulation strategies, and a current limitation is the lack of comparison between different relevant stimulation strategies. The aim of this systematic review and meta-analysis was to examine evidence of effects of different lower-limb sensory stimulation strategies on postural regulation and stability. Moderate- to high- pooled effect sizes (Unbiased (Hedges’ g) standardized mean differences (SMD) = 0.31 – 0.66) were observed with the addition of noise in a Stochastic Resonance Stimulation Strategy (SRSS), in three populations (i.e., healthy young adults, older adults, and individuals with lower-limb injuries), and under different task constraints (i.e., unipedal, bipedal, and eyes open). A Textured Material Stimulation Strategy (TMSS) enhanced postural control in the most challenging condition – eyes-closed on a stable surface (SMD = 0.61), and in older adults (SMD = 0.30). The Wearable Garments Stimulation Strategy (WGSS) showed no or adverse effects (SMD = -0.68 – 0.05) under all task constraints and in all populations, except in individuals with lower-limb injuries (SMD = 0.20). Results of our systematic review and meta-analysis revealed that future research could consider combining two or more stimulation strategies in intervention treatments for postural regulation and balance problems, depending on individual need

Psykologiset taidot - avain hyvinvointiin ja menestykseen

nonPeerReviewe