Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmamme tavoitteena oli selvittää erilaisia koulukiusaamiseen vaikuttavia ja altistavia tekijöitä sekä koulukiusaamisen seurauksia ja uhrin käyttämiä puolustusmekanismeja. Tavoitteenamme oli myös tutkia koulukiusaamisprosessia ja sen kehittymistä. Kiusaamista on tutkittu paljon, mutta pidempien kiusaamisprosessien ja kiusaamisen vaikutusten tutkimusta on varsin vähän.
Tutkimuksemme on kahden tapauksen tapaustutkimus, jossa tarkastellaan koulukiusaamisprosessia erityisesti kiusatun näkökulmasta. Tapauksina on kaksi henkilöhistoriaa, jotka rajoitimme ajallisesti kiusaamisen alkamisesta haastatteluhetkeen. Kummallakin henkilöllä koulukiusaaminen oli alkanut ala-asteella ja päättynyt vasta yläasteella. Tutkimuskysymykset muodostimme tutkimusasetelman pohjalta koskemaan kiusaamisprosessin etenemistä ja prosessiin vaikuttavia tekijöitä, kiusatun reaktioissa näkyviä puolustusmekanismeja ja sosiaalisia hallintakeinoja ja kiusaamisen vaikutuksia kiusaamisen uhriin.
Molempia henkilöitä haastateltiin kaksi kertaa. Haastattelut olivat luonteeltaan teemahaastatteluita. Ensimmäiset haastattelut perustuivat Hamaruksen koulukiusaamisprosessin piirteiden etsimiseen ja prosessin kuvaukseen. Toiset haastattelut perustuivat ensimmäisistä haastatteluista poimittuihin tilanteisiin, joista pyrimme syventämään haastattelussa kuvaa kiusatun reaktioista ja tunteista tilanteessa. Lisäksi syvennyimme kiusaamisen jälkeiseen aikaan ja siihen, millaisia vaikutuksia henkilöt ovat kokeneet kiusaamisella olleen heidän elämäänsä.
Aineisto litteroitiin ja luokiteltiin luokitteluohjelman avulla. Analyysin luokat muodostimme tutkimusasetelmasta johtamiemme tutkimuskysymysten pohjalta. Analyysi oli yhdistelmäanalyysi muun muassa sisällön analyysin ja aikasarja-analyysin viitekehyksiä soveltaen. Tulkinnan pohjana oli löytää ja avata aineistosta näkyviä ja piiloisia sisältöjä ja peilata niitä taustateoriaan.
Tutkimuksen tuloksissa tuli esille, että tutkittavista kiusaamisprosesseista varsinkin toinen noudattelee melko tarkasti Päivi Hamaruksen väitöskirjassaan esittämää kaavaa. Toisessa tapauksessa prosessi edetessään saa kaavasta poikkeavia piirteitä. Kiusaamisen alkamiseen selkeästi yhteydessä olevia tekijöitä olivat mm. muutto uuteen kouluun, luokan huono ilmapiiri ja opettajan rooli luokassa. Kiusaamisen uhreilla esiintyi selkeästi useita erilaisia defenssimekanismeja joihin vaikuttivat monet eri asiat, kuten kotitausta, ikä ja kiusaamisen laatu. Koulukiusaamisen päättyminen ei lopettanut uhrien prosessia, sillä kummallakin haastatelluista oireiden kehittyminen jatkui vielä kiusaamisen päättymisen jälkeenkin.
Tutkimuksessa haastateltiin kahta eri henkilöä, joten näytteen pienuudesta johtuen yleistyksiä on varottava. Toisaalta tapaustutkimukseen tutustuessaan tulee ymmärtää, ettei tutkimuksen tavoitteenakaan ole luoda uusia teoreettisia malleja. Kummankin haastatellun tarinassa tuli ilmi, että kiusaamisella on varsin vakavat seuraukset, mutta myös kiusaamisilmiön hahmottaminen auttaa uhria käsittelemään omaa vaikeaa menneisyyttä. Sen vuoksi olisi tärkeää, että kiusaamisen etenemisprosessin peruskaava olisi laajemminkin ihmisten tiedossa
