Suomen murteiden ja yleiskielen syntaksin ja koheesiokeinojen vertailua

Kirja-arvioIkola, Osmo & Palomäki, Ulla & Koitto, Anna-Kaisa: Suomen murteiden lauseoppia ja tekstikielioppiaKielenaineksetaikoa (kieli: suomi, sivulla: 71)alkaa (kieli: suomi, sivulla: 67)auttaa (kieli: suomi, sivulla: 72)e(d)es (kieli: suomi, sivulla: 71)elättää (kieli: suomi, sivulla: 72)että (kieli: suomi, sivulla: 69)haluta (kieli: suomi, sivulla: 71)hankkii (kieli: suomi, sivulla: 72)heittää (kieli: suomi, sivulla: 71)herjetä (kieli: suomi, sivulla: 71)huolia (kieli: suomi, sivulla: 72)ikä (kieli: suomi, sivulla: 70)ja (kieli: suomi, sivulla: 69)jopa (kieli: suomi, sivulla: 71)joutaa (kieli: suomi, sivulla: 72)joutua (kieli: suomi, sivulla: 72)kannattaa (kieli: suomi, sivulla: 72)kelpaa (kieli: suomi, sivulla: 72)kestää (kieli: suomi, sivulla: 72)kuin, kun (kieli: suomi, sivulla: 68-71)kuulua (kieli: suomi, sivulla: 72)käydä (kieli: suomi, sivulla: 72)lakata (kieli: suomi, sivulla: 71)luonnistaa (kieli: suomi, sivulla: 72)mahtua (kieli: suomi, sivulla: 72)maksaa (kieli: suomi, sivulla: 72)niin kuin (kieli: suomi, sivulla: 71)parantua (kieli: suomi, sivulla: 72)passaa (kieli: suomi, sivulla: 72)pitää (kieli: suomi, sivulla: 66, 72)puhumattakaan (kieli: suomi, sivulla: 71)päästä (kieli: suomi, sivulla: 72)ruveta (kieli: suomi, sivulla: 67)ränttää (kieli: suomi, sivulla: 72)saati, -kka, saaten (kieli: suomi, sivulla: 72)saattaa (kieli: suomi, sivulla: 71)sattua (kieli: suomi, sivulla: 72)sopii (kieli: suomi, sivulla: 72)suittaa (kieli: suomi, sivulla: 72)tahtoa (kieli: suomi, sivulla: 71)tarvita (kieli: suomi, sivulla: 72)trenkää (kieli: suomi, sivulla: 72)tulla (kieli: suomi, sivulla: 72)tuntua (kieli: suomi, sivulla: 72)täytyä (kieli: suomi, sivulla: 72)vieläpä (kieli: suomi, sivulla: 71)voida (kieli: suomi, sivulla: 71

Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas

Opas on tarkoitettu turvetuottajien ja viranomaisten käyttöön. Opas antaa yleistä tietoa toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelukysymyksistä sekä vaatimuksista. Oppaan tavoitteena on muun muassa opastaa hyvien lupahakemusten laadintaan sekä käytännön toimintaan, jossa on huomioitu viimeisimmät ympäristönsuojeluvaatimukset. Opas käsittelee ympäristönsuojelun kansallisia ja kansainvälisiä tavoitteita, turvetuotantotoimintaa sekä toiminnan tulevaisuuden näkymiä. Oppaassa kuvataan turvetuotannon ympäristövaikutuksia sekä ympäristönsuojelutoimia. Oppaassa selvitetään myös ympäristölupamenettelyä sekä valvontaa.Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas on päivitetty versio ympäristöministeriön 19.9.2003 vahvistamasta Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeesta. Sen on laatinut Turvetuotannon ympäristön- ja luonnonsuojelun kansallisen koordinoinnin yhteistyöryhmän nimeämä työryhmä

Carbon sink and CarbonSink+ : from observations to global potential

Carbon balance of forests is defined by three main processes; photosynthesis, autotrophic respiration, and heterotrophic respiration. Climate impact of forests include also non-carbon effects like albedo, biogenic aerosols, effect on clouds, evaporation and surface roughness. A well-thought measurement setup as well as standardised procedures are essential for a meaningful and robust monitoring and the comparability of the observations at the same site and in inter-site comparisons. Depending on the mitigation project objectives and scale different combination of methodologies could be used including forest carbon inventories, chamber measurements, tower-based eddy covariance flux measurements, large-scale atmospheric greenhouse gas measurements, aircraft and satellite remote sensing. In addition to GHGs, forests have other important climate effects. They change surface albedo (warming effect), are source of volatile organic compounds (VOC), have effect on aerosol particle formation and growth, increases amount of cloud condensation nuclei (CCN), and has effect on cloud formation as well as on the precipitation. Moreover, any modification of the carbon cycle by removing or increasing CO2-binding vegetation has impact on the complex climate - carbon cycle feedback. We define these additional cooling effects as CarbonSink+. Accounting all these effects, this CarbonSink+ may increase the climate cooling impact of forests compared with pure carbon sink effect. Land use based mitigation plays an important role in current Nationally Determined Contributions of Paris Agreement. Scientific findings indicate that through different actions land sector could provide up to 1/3 of the needed total mitigation through year 2030. However, permanence of ecosystem based carbon storages is still a challenge and trade-offs between different land use form exist and should be properly acknowledged in the mitigation projects. We define in this report a cost effective, i.e. as simple as possible but good enough, measurement setup to verify both ordinary carbon sink and CarbonSink+ -effect. The methodology is planned for commercial applications, rather than for scientific purposes. The estimated prices of the instrumentation are based on present-day situation. In the conclusions of the report, we also describe first level principles and challenges which could help to formulate protocols for larger framework needed for the global commercial carbon marketNon peer reviewe

Ilmanvaihtojärjestelmien puhtaus ja puhdistaminen sairaaloiden vuodeosastoilla

Ilmanvaihtojärjestelmien epäpuhtaudet voivat auheuttaa sisäilmaongelmia.Työterveyslaitos, Laadukas sisäympäristö -teema, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristötieteen laitos, Tampereen ammattikorkeakoulu.1

Muistihoitaja muistiasiakkaan toimintakyvyn edistäjänä : muistihoitajan toimintamalli Saarijärven-Karstulan seudun terveydenhuollon kuntayhtymään

Opinnäytetyön tavoitteena ja kehittämistehtävänä oli kehittää yhtenäinen ja selkeä toimintamalli Saarijärven-Karstulan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän muistihoitajille. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Saarijärven-Karstulan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Opinnäytetyö oli toiminnallinen ja sillä kehitetään muistihoitajien käytännön työtä. Toimintamalli ohjaa muistihoitajia huolehtimaan muistiasiakkaan sekä omaisen tarpeita vastaavien tasavertaisten palveluiden toteutumisesta. Muistihoitajat voivat hyödyntää toimintamallia muistihäiriöiden havaitsemisessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ohjata potilaat tarvittaessa lisätutkimuksiin tai jatkohoitoon. Työn tuloksena kehitettiin Muistiasiakkaan hoitopolku-kaavio, joka laadittiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin laatiman Alueellisen muistipotilaan hoitoketju-ohjeistuksen pohjalta. Kaaviota työstettiin ja muokattiin muistihoitajilta ja terveyskeskuslääkäriltä sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin muistipoliklinikalta saadun palautteen myötä. Muistihoitajat testasivat hoitopolku-kaavion toimivuutta käytännössä ja he totesivat sen olevan selkeä ja tukea antava apuväline muistiasiakkaan ohjauksessa ja hoidon suunnittelussa. Opinnäytetyössä kuvattiin myös laajasti muistihoitajan toimintaa teoriatiedon pohjalta. Opinnäytetyön kehittämisen aiheeksi nousi muistihoitajien kouluttaminen sekä muistihoitajatoiminnan tiedon lisääminen muistiasiakkaille, omaisille ja kuntalaisille. Opinnäytetyötä voivat hyödyntää muistihoitajat ja etenkin muistiasiakkaiden hoitotyöhön osallistuvat henkilöt. Opinnäytetyötä voidaan käyttää opetustehtäviin sekä uusien muistihoitajien perehdyttämiseen. Lisäksi sen avulla voidaan antaa esimerkiksi muistiasiakkaalle ja omaiselle tietoa muistisairauksista, hoidon toteutuksesta sekä erilaisista tukimuodoista.The objective and the task of the thesis was to develop a consistent and explicit operations model for the memory nurses of the Federation of Municipalities of Health Care in the Saarijärvi –Karstula Region. The thesis was done in cooperation with the Federation of Municipalities of Health Care in the Saarijärvi-Karstula Region. The thesis was operational and it will be implemented as a practical tool in the memory nurses’ work. The operations model guides memory nurses in looking after the realization of equal services for memory impaired patients and their family members corresponding their needs. Memory nurses can make good use of the operations model in evaluating memory disorders at as an early stage as possible, and when needed, direct the patients to further medical examinations and care. As a result of the thesis, a medical treatment path chart was developed. The flow chart was compiled on the basis of the guidelines for a regional medical treatment chain compiled by the Central Finland Health Care District. The flow chart was worked on and adapted according to the feedback received from memory nurses, medical officers and the hospital memory policlinic of the Central Finland Health Care District. Memory nurses tested the adaptability of the medical treatment path chart in practice and they stated that it was a clear and a supporting tool when giving specialist advice to memory impaired patients and when planning their treatment. Furthermore, there was a profound theoretical description of the conduct and activities of memory nurses. The aim of the thesis was to develop further education for memory nurses and the dissemination of information about the memory nurse system to memory impaired patients, family members and to residents of the municipalities. The thesis may be useful to memory nurses, and especially to those who participate in caring for memory impaired patients The thesis can be used as teaching material and in initiating new memory nurses into the methods of working. Moreover, it can be used to provide memory impaired patients and their family members with information about memory disorders, care and treatment and various supporting systems

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden muodostuminen kuivikkeissa

The high relative humidity of the air and many potential growth media, such as bedding materials, hay and grains in the horse stable, for example, provide suitable conditions for fungal growth. Metabolic activity of four common agricultural fungi incubated in peat and wood shavings at 25°C and 4°C was characterized in this study using previously specified volatile metabolites of micro-organisms and CO2 production as indicators. The volatile organic compounds were collected into Tenax resin and analysed by gas chromatography. Several microbial volatile organic compounds (MVOCs), e.g. 1-butanol, 2-hexanone, 2-heptanone, 3-octanone, 1-octen-3-ol and 1-octanol were detected in laboratory experiments; however, these accounted for only 0.08-1.5% of total volatile organic compounds (TVOCs). Emission rates of MVOCs were 0,001-0.176 μg/kg of bedding materials per hour. Despite some limitations of the analytical method, certain individual MVOCs, 2-hexanone, 2-heptanone and 3-octanone, were also detected in concentrations of less than 4.6 μg/m3 (0.07-0.31% of TVOC) in a horse stable where peat and shavings were used as bedding materials. MVOC emission rate was estimated to be 0.2-2.0 μg/kg x h-1 from bedding materials in the stable, being about ten times higher than the rates found in the laboratory experiments. Some compounds, e.g. 3-octanone and 1-octen-3-ol, can be assumed to originate mainly from microbial metabolisms.Maatalousympäristössä, esim, hevostallissa, on mikrobikasvulle suotuisat olosuhteet: korkea ilman suhteellinen kosteus ja monia potentiaalisia kasvualustoja (esim. rehu, heinä ja kuivikkeet). Tässä työssä tutkittiin neljän yleisesti maatalousympäristössä havaitun sienilajin (Fusarium poae, Paecilomyces variotii, Penicillium sp. ja Wallemia sebi) metabolista aktiivisuutta kuivikemateriaaleilla laboratoriokokeissa. Sieniä kasvatettiin turpeessa ja sahanpurussa 1. laboratoriokokeessa 6 päivää +25 °C:ssa ja 2. laboratoriokokeessa 22 päivää +4 °C:ssa, jolla jäljiteltiin tallin lämpötilaa talvella. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) kerättiin Tenax-adsorbenttiin ja analysoitiin kaasukromatografi-massaspektometrillä. Yhdisteistä määritettiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) ja mikrobien tuottamat haihtuvat orgaaniset yhdisteet (MVOC). Näitä yhdisteitä määritettiin samoin analyysimenetelmin myös hevostallin sisäilmasta, jossa käytettiin turvetta ja sahanpurua kuivikkeena. Laboratoriokokeissa havaittiin useita sienten tuottamia MVOC:eja: 1-butanoli, 2-heksanoni, 3-oktanoni, 1-okteeni-3-oli ja 1-oktanoli. MVOC:it olivat kuitenkin vain 0,08-1,5 % TVOC:iesta. MVOC:ien emissionopeus kuivikkeista vaihteli välillä 0,001- 0,176 μg/kuivikemateriaalikilo tunnissa. Mikrobien metaboliatuotteita, kuten 2-heksanoni, 2-heptanoni ja 3-oktanoni, havaittiin myös tallista; pitoisuudet olivat alle 4,6 μg/m3 (0,07-0,31 % kokonaispitoisuudesta). MVOC emissio kuivikkeista oli tallissa noin 10 kertaa korkeampi kuin laboratoriokokeissa. Tallissa mitatut MVOC:it voivat kuitenkin olla peräisin myös muista kontaminoiduista lähteistä, kuten rehusta ja heinästä. Tämä tutkimus osoittaa, että jotkin mikrobien metaboliatuotteet, kuten 3-oktanoni ja 1-okteeni-3-oli, ovat melko spesifisiä sienten metaboliitteja ja näitä yhdisteitä voidaan havaita myös maatalousympäristöstä. Vaikka MVOC:ien esiintyminen ilmassa viittaa mikrobikontaminaatioon, MVOC-analyysit eivät korvaa mikrobiologisia määrityksiä, koska MVOC-profiilien perusteella ei voida päätellä mikrobien määrää ja lajistoa. Lisäksi metodologisista ongelmista johtuen korkeat TVOC-pitoisuudet rajoittavat MVOC-analyysien käyttöä mikrobikontaminaation tunnistuskeinona

Production of fungal volatile organic compounds in bedding materials

Selostus: Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden muodostuminen kuivikkeiss

Production of fungal volatile organic compounds in bedding materials

Maatalousympäristössä, esim. hevostallissa, on mikrobikasvulle suotuisat olosuhteet: korkea ilman suhteellinen kosteus ja monia potentiaalisia kasvualustoja (esim. rehu, heinä ja kuivikkeet). Tässä työssä tutkittiin neljän yleisesti maatalousympäristössä havaitun sienilajin (Fusarium poae, Paecilomyces variotii, Penicillium sp. ja Wallemia sebi) metabolista aktiivisuutta kuivikemateriaaleilla laboratoriokokeissa. Sieniä kasvatettiin turpeessa ja sahanpurussa 1. laboratoriokokeessa 6 päivää +25 °C:ssa ja 2. laboratoriokokeessa 22 päivää +4 °C:ssa, jolla jäljiteltiin tallin lämpötilaa talvella. Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) kerättiin Tenax-adsorbenttiin ja analysoitiin kaasukromatografi-massaspektometrillä. Yhdisteistä määritettiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) ja mikrobien tuottamat haihtuvat orgaaniset yhdisteet (MVOC). Näitä yhdisteitä määritettiin samoin analyysimenetelmin myös hevostallin sisäilmasta, jossa käytettiin turvetta ja sahanpurua kuivikkeena. Laboratoriokokeissa havaittiin useita sienten tuottamia MVOC:eja: 1-butanoli, 2-heksanoni, 3-oktano-ni, 1-okteeni-3-oli ja 1-oktanoli. MVOC:it olivat kuitenkin vain 0,08-1,5 % TVOC:iesta. MVOC:ien emissionopeus kuivikkeista vaihteli välillä 0,001- 0,176 mg/kuivikemateriaalikilo tunnissa. Mikrobien metaboliatuotteita, kuten 2-heksanoni, 2-heptanoni ja 3-oktanoni, havaittiin myös tallista; pitoisuudet olivat alle 4,6 mg/m 3 (0,07-0,31 % kokonaispitoisuudesta). MVOC emissio kuivikkeista oli tallissa noin 10 kertaa korkeampi kuin laboratoriokokeissa. Tallissa mitatut MVOC:it voivat kuitenkin olla peräisin myös muista kontaminoiduista lähteistä, kuten rehusta ja heinästä. Tämä tutkimus osoittaa, että jotkin mikrobien metaboliatuotteet, kuten 3-oktanoni ja 1-okteeni-3- oli, ovat melko spesifisiä sienten metaboliitteja ja näitä yhdisteitä voidaan havaita myös maatalousympäristöstä. Vaikka MVOC:ien esiintyminen ilmassa viittaa mikrobikontaminaatioon, MVOC-analyysit eivät korvaa mikrobiologisia määrityksiä, koska MVOC-profiilien perusteella ei voida päätellä mikrobien määrää ja lajistoa. Lisäksi metodologisista ongelmista johtuen korkeat TVOC-pitoisuudet rajoittavat MVOC-analyysien käyttöä mikrobikontaminaation tunnistuskeinona.The high relative humidity of the air and many potential growth media, such as bedding materials, hay and grains in the horse stable, for example, provide suitable conditions for fungal growth. Metabolic activity of four common agricultural fungi incubated in peat and wood shavings at 25°C and 4°C was characterized in this study using previously specified volatile metabolites of micro-organisms and CO 2 production as indicators. The volatile organic compounds were collected into Tenax resin and analysed by gas chromatography. Several microbial volatile organic compounds (MVOCs), e.g. 1-butanol, 2-hexanone, 2-heptanone, 3-octanone, 1-octen-3-ol and 1-octanol were detected in laboratory experiments; however, these accounted for only 0.08-1.5% of total volatile organic com-poun ds (TVOCs). Emission rates of MVOCs were 0.001-0.176 mg/kg of bedding materials per hour. Despite some limitations of the analytical method, certain individual MVOCs, 2-hexanone, 2-hep-tanone and 3-octanone, were also detected in concentrations of less than 4.6 mg/m 3 (0.07-0.31% of TVOC) in a horse stable where peat and shavings were used as bedding materials. MVOC emission rate was estimated to be 0.2-2.0 mg/kg Ž h -1 from bedding materials in the stable, being about ten times higher than the rates found in the laboratory experiments. Some compounds, e.g. 3-octanone and 1-octen-3-ol, can be assumed to originate mainly from microbial metabolisms.vokHaihtuvien orgaanisten yhdisteiden muodostuminen kuivikkeiss