Liikenneköyhyyden ilmenemismuodot ja miten ongelmiin voidaan puuttua

publishedVersio

Delivering Goods Using a Baby Pram : The Sustainability of Last-Mile Logistics Business Models

publishedVersionPeer reviewe

The adoption of green initiatives in logistics service providers – a strategic perspective

Logistics service providers (LSPs) have started to transform their operations and strategy to be more effective from a green perspective. One concern that is of particular interest of LSPs is how to create organisational green awareness and translate this into practice in their operations. The purpose of this paper is to investigate the roles of green strategic commitment and organisation in LSPs’ adoption of green initiatives. The data for this study were collected through a questionnaire survey, investigating a sample of LSPs operating in the Swedish, Finnish and Italian markets. From the literature analysis, a set of testable hypotheses was developed. The results indicate that there are relationships between the nature, as well as the scope, of functional involvement and the green strategic priority. The results further suggest that the inclusion of environmental consideration in the overall business strategy is positively related to the involvement and coordination of multiple functions as well as existence of a separate environmental function

Liikennejärjestelmän ja -hankkeiden kokonaisvaltainen arviointi

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuvassa muutoksessa. Tarve kaupunkiympäristön arvottamiseen ja kestävien kulkutapojen laajempaan huomiointiin on tunnistettu. Nykyiset arviointimenetelmät on kehitetty enemmän kaupunkiseutujen välisten pitkän matkan hankkeiden arviointiin, eivätkä ne näin ollen huomioi erityisesti kaupunkiympäristöä. Tämä raportti esittää menetelmien nykytilan ja toimivuuden haastatteluiden jakirjallisuustutkimuksen avulla sekä uuden laadullisen, strategioihin pohjautuvan liikennehankkeiden arviointimallin, jota hyödyntäen kaupunkirakenteen kokonaisvaltainen resurssitehokkuusmalli on mahdollista luoda. Kaupunkirakenteen resurssitehokkuuteen sidottu ja laajemmat maankäyttö- ja rakentamishyödyt huomioiva kokonaisvaltainen arviointimalli esitetään myöhemmin julkaistavassa WHOLE-tutkimusprojektin koontiraportissa.Maankäyttö ja liikenne kytkeytyvät toisiinsa voimakkaasti, mutta tämä ei näy nykyisissä arviointikäytännöissä, jotka on suunniteltu pääasiallisesti kaupunkiseutujen ulkopuolisiin hankkeisiin, joissa tavoitteet ovat erilaisia. Kuitenkin näitä menetelmiä on käytettävä kaupunkiseudun hankkeissa, joihin liittyy valtion tuki. Nykyisissä hankearvioinneissa nousee esiin myös muita haastavia tekijöitä, kuten moniulotteisten vaikutusten yksinkertaistaminen rahaksi ja matka-ajan korkealle arvottaminen. Vaihtoehtoisia menetelmiä on esitetty, mutta myös näissä esiintyy numeerisen arvottamisen ongelma. Kokonaisvaltaista laskennallista mittaristoa ei ole, koska eri tekijöiden arvottaminen toistensa suhteen ei onnistu. Tämän vuoksi liikennejärjestelmän ja -hankkeiden arvioinnissa tulisi siirtyä kokonaisvaltaisempaan arviointiin.Raportissa esitetty liikennehankkeiden laadullinen arviointimalli on kehitetty vastaamaan valtakunnallisten ja alueellisten strategioiden ja tavoitteiden mukaista ajattelua. Malli on jaettu kymmeneen osa-alueeseen: yhdyskuntarakenne, talous ja elinkeinoelämä, liikennejärjestelmä, kävely ja pyöräily, joukkoliikenne, autoliikenne, saavutettavuus, ympäristö, liikenneturvallisuus ja terveys ja hyvinvointi. Osa-alueiden alle on muodostettu tavoitteiden ja strategioiden mukaisia kysymyksiä ja esitetty mahdollisia indikaattoreita ja mittareita, joiden avulla kysymyksiin on mahdollista vastata. Strategiapohjaisessa arvioinnissa korostuvatyhdyskuntarakenteen ja maankäytön kannalta merkittävät tekijät, joita nykyinen arviointi ei nosta esiin. Malli toimii yhdessä hyötykustannusanalyysin kanssa. Hyöty-kustannussuhde huomioi liikennetaloudelliset tekijät, kun taas strategiapohjainen malli korostaa muita merkittäviä, myös laadullisia tekijöitä, jotka arvioinnissa tulisi nostaa paremmin esiin. Samalla malli mahdollistaa myös seurannan samojen kysymysten ja mittareiden avulla.Transport system planning is constantly evolving. The need to evaluate urban environment and sustainable modes of transport have been recognised. Existing transport project appraisal methods have been developed to evaluate projects for long-haul transport. Current methods do not pay enough attention to urban environment. This report describes the current status of present methods of transport project appraisal based on interviews and a literature review. The report also introduces a new model to evaluate transport projects based on qualitative and strategy-based factors. This model is further developed into a comprehensive resource efficiency model of urban structure, which is presented in a WHOLE-project report to-bepublished in 2017.Land use and transport have a strong connection, which cannot be found in the existing methods of transport appraisal as they ignore the factors that are crucial in projects in urban environment. However, these methods are required to be used in urban projects that will receive funding from the government. The existing transport project appraisal methods, like cost-benefit analysis have other challenging factors like simplifying multi-dimensional aspects into monetary values and giving a high priority to the value of time. Several alternative methods are presented but they also have the issue of numerical valuation. No holistic model to evaluate transport projects have been provided as different factors cannot be prioritised in relation to each other. More holistic measures are required to evaluate the transport system as a whole instead of analysing different cases individually.The qualitative transport project appraisal model presented in the report is developed to evaluate the projects according to the national and regional strategies and objectives. The model is divided into ten topics, which are urban structure, economy and business, transport system, walking and cycling, public transport, car traffic, accessibility and reachability, environment, safety and security and health and wellbeing. These topics consist of questions based on strategies and objectives and different indicators and measures to provide the answer to these questions. In a strategy-based approach, the link between urban structure and land use is emphasized. This linkage is mostly ignored by current models. The model is used in cooperation with cost benefit analysis, which describes the financial factors of the project. The strategic model emphasises the holistic and qualitative factors. The model also provides a method for post evaluation as the same questions and measures can be used on the realized results of a project

The Power of Sharing: More Flexible Power System through Mobility-as-a-Service

An increasing number of European cities are actively supporting Mobility-as-a-Service (MaaS) in order to make the personal transportation system more efficient and to increase the liveability of the cities. MaaS provides an opportunity to expand the market for electric vehicles to everyday users. It also helps to create a more seamless connection between electric vehicles and the power system from the technical, as well as from the economic viewpoint. This will help to exploit the potential of electric vehicles in order to increase flexibility in the power system and to avoid technical occurrences, such as overloads. However, there are still some obstacles in harnessing the best symbiosis between MaaS electric vehicle fleets and smart grid solutions. While some of these obstacles are linked to the markets that are not yet fully generated, there are also obstacles linked to different policies that are yet not supporting these new methods of mobility.publishedVersio

Liikennejärjestelmän ja -hankkeiden kokonaisvaltainen arviointi

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on jatkuvassa muutoksessa. Tarve kaupunkiympäristön arvottamiseen ja kestävien kulkutapojen laajempaan huomiointiin on tunnistettu. Nykyiset arviointimenetelmät on kehitetty enemmän kaupunkiseutujen välisten pitkän matkan hankkeiden arviointiin, eivätkä ne näin ollen huomioi erityisesti kaupunkiympäristöä. Tämä raportti esittää menetelmien nykytilan ja toimivuuden haastatteluiden jakirjallisuustutkimuksen avulla sekä uuden laadullisen, strategioihin pohjautuvan liikennehankkeiden arviointimallin, jota hyödyntäen kaupunkirakenteen kokonaisvaltainen resurssitehokkuusmalli on mahdollista luoda. Kaupunkirakenteen resurssitehokkuuteen sidottu ja laajemmat maankäyttö- ja rakentamishyödyt huomioiva kokonaisvaltainen arviointimalli esitetään myöhemmin julkaistavassa WHOLE-tutkimusprojektin koontiraportissa.Maankäyttö ja liikenne kytkeytyvät toisiinsa voimakkaasti, mutta tämä ei näy nykyisissä arviointikäytännöissä, jotka on suunniteltu pääasiallisesti kaupunkiseutujen ulkopuolisiin hankkeisiin, joissa tavoitteet ovat erilaisia. Kuitenkin näitä menetelmiä on käytettävä kaupunkiseudun hankkeissa, joihin liittyy valtion tuki. Nykyisissä hankearvioinneissa nousee esiin myös muita haastavia tekijöitä, kuten moniulotteisten vaikutusten yksinkertaistaminen rahaksi ja matka-ajan korkealle arvottaminen. Vaihtoehtoisia menetelmiä on esitetty, mutta myös näissä esiintyy numeerisen arvottamisen ongelma. Kokonaisvaltaista laskennallista mittaristoa ei ole, koska eri tekijöiden arvottaminen toistensa suhteen ei onnistu. Tämän vuoksi liikennejärjestelmän ja -hankkeiden arvioinnissa tulisi siirtyä kokonaisvaltaisempaan arviointiin.Raportissa esitetty liikennehankkeiden laadullinen arviointimalli on kehitetty vastaamaan valtakunnallisten ja alueellisten strategioiden ja tavoitteiden mukaista ajattelua. Malli on jaettu kymmeneen osa-alueeseen: yhdyskuntarakenne, talous ja elinkeinoelämä, liikennejärjestelmä, kävely ja pyöräily, joukkoliikenne, autoliikenne, saavutettavuus, ympäristö, liikenneturvallisuus ja terveys ja hyvinvointi. Osa-alueiden alle on muodostettu tavoitteiden ja strategioiden mukaisia kysymyksiä ja esitetty mahdollisia indikaattoreita ja mittareita, joiden avulla kysymyksiin on mahdollista vastata. Strategiapohjaisessa arvioinnissa korostuvatyhdyskuntarakenteen ja maankäytön kannalta merkittävät tekijät, joita nykyinen arviointi ei nosta esiin. Malli toimii yhdessä hyötykustannusanalyysin kanssa. Hyöty-kustannussuhde huomioi liikennetaloudelliset tekijät, kun taas strategiapohjainen malli korostaa muita merkittäviä, myös laadullisia tekijöitä, jotka arvioinnissa tulisi nostaa paremmin esiin. Samalla malli mahdollistaa myös seurannan samojen kysymysten ja mittareiden avulla.Transport system planning is constantly evolving. The need to evaluate urban environment and sustainable modes of transport have been recognised. Existing transport project appraisal methods have been developed to evaluate projects for long-haul transport. Current methods do not pay enough attention to urban environment. This report describes the current status of present methods of transport project appraisal based on interviews and a literature review. The report also introduces a new model to evaluate transport projects based on qualitative and strategy-based factors. This model is further developed into a comprehensive resource efficiency model of urban structure, which is presented in a WHOLE-project report to-bepublished in 2017.Land use and transport have a strong connection, which cannot be found in the existing methods of transport appraisal as they ignore the factors that are crucial in projects in urban environment. However, these methods are required to be used in urban projects that will receive funding from the government. The existing transport project appraisal methods, like cost-benefit analysis have other challenging factors like simplifying multi-dimensional aspects into monetary values and giving a high priority to the value of time. Several alternative methods are presented but they also have the issue of numerical valuation. No holistic model to evaluate transport projects have been provided as different factors cannot be prioritised in relation to each other. More holistic measures are required to evaluate the transport system as a whole instead of analysing different cases individually.The qualitative transport project appraisal model presented in the report is developed to evaluate the projects according to the national and regional strategies and objectives. The model is divided into ten topics, which are urban structure, economy and business, transport system, walking and cycling, public transport, car traffic, accessibility and reachability, environment, safety and security and health and wellbeing. These topics consist of questions based on strategies and objectives and different indicators and measures to provide the answer to these questions. In a strategy-based approach, the link between urban structure and land use is emphasized. This linkage is mostly ignored by current models. The model is used in cooperation with cost benefit analysis, which describes the financial factors of the project. The strategic model emphasises the holistic and qualitative factors. The model also provides a method for post evaluation as the same questions and measures can be used on the realized results of a project

Measures for reduced CO2-emissions from freight transport in the Nordic countries

Although there is an international obligation to reduce GHG from the transport sector by 2030, it appears that emissions, especially from heavy transport, continue to increase. In a project financed by NORDEN (Nordic Council of Ministers), measures for CO2-emissions from freight transport in the Nordic region, with emphasis on road transport, will be reviewed. The Nordic countries have quite a variety of freight transport patterns, linked to the different business structure, geographic conditions and infrastructure. Therefore, different use of instruments in this area can have different impacts. Emphasis will therefore be placed on a comparative analysis of means in the Nordic countries for reducing emissions from road transport and transfer of freight from road to rail and sea (modal shift). This analysis will cover the full range of instruments: economic (as fees), technical (as emission standards) and other means to stimulate technological development that reduces CO2-emissions per tonne km, as well as transport and land planning. The project will start in March 2018 and should be finished in August. Therefore, the results are not available yet, but will be presented as a new analysis at the conference

Liikenteen päästövähennystoimenpiteiden kokonaisvaltainen taloudellinen arviointi

Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon liittyvän tavoitesidonnaisen hyöty-kustannustarkastelun tulee perustua julkisten toimenpidekustannusten, kuluttajien, yritysten ja julkisen sektorin kohtaamien negatiivisten ja positiivisten kustannusvaikutusten kokonaisvaltaiseen arvioimiseen. Kokonaistaloudelliset tarkastelut auttavat julkisten toimien oikean mitoituksen ja tehokkaan kohdentamisen määrittämisessä. Fossiilittoman liikenteen tiekartan keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella ja valita toimia, jotka ovat mahdollisimman kustannustehokkaita, mutta toimenpiteiden kustannusvaikutusten tarkastelut eivät ole olleet tieteellisen kirjallisuuden ja Suomen Ilmastopaneelin suositusten mukaisia. Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa yleisesti käyttökelpoinen systemaattinen menetelmäkehikko ja suositukset siitä, millä kattavuudella ja miten liikenteen päästövähennystoimien taloudellisia vaikutuksia tulee arvioida kokonaisvaltaisesti ja toimien elinkaaren pituudelta. Hankkeen lopputuloksena syntyi liikennesektorin ilmastopoliittisten toimenpiteiden kustannusvaikutusten ja kustannusvaikuttavuuden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun soveltuvat henkilö- ja tavaraliikenteen laskentamallit ja ohjeet laskennan suorittamisesta ja toimenpiteiden vertailemisesta. Laskentamallien toimivuus on varmistettu soveltamalla niitä mahdollisten päästöjä vähentävien politiikkatoimien kustannusvaikutusten tarkasteluun.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä