Leikki-ikäisen lapsen hypoksia ja siitä aiheutuva elottomuus ensihoidossa

Hapenpuute sekä eri syistä aiheutuva hengitysvajaus on lapsilla tavallisin sydänpysähdyksen syy. Mikäli lapsipotilaan kohdalla ajaudutaan elvytystilanteeseen, tulisi keskittyä ensisijaisesti palauttamaan hengitystoiminta ja normaali happeutuminen, koska lapsen elvytystilanne kehittyy lähes aina hypoksian seurauksena. Sydämen toiminnan käynnistyminen tapahtuu lapsilla useimmiten laadukkaan paineluelvytyksen lisäksi hengityksen tukemisen kautta, kun taas aikuisilla tilanne vaatii useammin defibrillaation. Lapset muodostavat ensihoidossa oman erityisryhmän. Vaikka hoitotason ensihoidon koulutus kattaa lapsen ensihoidon yleisimmät erityispiirteet, luo lapsipotilaiden vähyys merkittävän haasteen lasten ensihoidon ajantasaisten hoito-ohjeiden hallintaan. Tässä opinnäytetyössä perehdytään leikki-ikäisten lasten hypoksiasta ja sen hoidosta saatavilla olevaan tuoreeseen ja näyttöön perustuvaan tietoon sekä leikki-ikäisen lapsen elvytysohjeisiin. Tavoitteena oli valmistuvan materiaalin avulla kehittää lapsipotilaisiin kohdistuvaa ensihoidon osaamista. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa itseopiskelumateriaali Ensihoidon ja Päivystyksen Liikelaitoksen käyttöön. Lisäksi materiaalia voidaan hyödyntää Turun ammattikorkeakoulun ensihoitajakoulutuksessa. Itseopiskelumateriaali perehdyttää leikki-ikäisen, eli 2-6-vuotiaan lapsen hapenpuutteen syihin ja niiden ennaltaehkäisyyn, hapenpuutteesta kärsivän lapsen välittömään ensihoitoon ja elvytykseen sairaalan ulkopuolella. Sekä opinnäytetyö että opiskelumateriaali on rajattu käsittelemään hapenpuutteen kehittymistä hukkumisen ja tukehtumisen seurauksena.Hypoxia is the most common reason for a child’s cardiac arrest. If the situation results in resuscitation, should the treatment primarily focus on fixing the proper respiratory function and oxygenation. Children are a very challenging group of patients. Especially the fact that the number of child patients in emergency care is very small compared to adult patients, makes mastering the latest treatment instructions very difficult. This thesis is about toddlers’ hypoxia and the latest, evidence-based knowledge available about its emergency care. The thesis also contains the resuscitation instructions of a toddler. The aim of this thesis was to develop the emergency care of child patients outside the hospital. The purpose of this thesis was to produce a material for the use of Ensihoidon ja Päivystyksen Liikelaitos. The same material can also be used as a part of emergency nursing education in Turku University of Applied Sciences. The material orientates the reader with toddler’s hypoxia, its prevention and immediate emergency care, and resuscitation outside the hospital. Both, the thesis and the material, are based on situations where hypoxia is a result of drowning or suffocation

Validity of the PARADISE24 questionnaire in people with substance use disorders : A measure to assess psychosocial difficulties

Objectives: Psychosocial difficulties (PSDs) are common in people with substance use disorders (SUDs). The PARADISE24 has been shown to be an adequate tool for measuring PSDs in inpatients with SUDs. The aim of this study is to evaluate the psychometric properties of the PARADISE24 in a sample of patients with SUDs. Methods: 2637 participants with SUDs completed the PARADISE24 questionnaire during their treatment. The latent structure of the PARADISE24 questionnaire was analyzed in the outpatient sample by means of exploratory and confirmatory factor analysis (EFA and CFA). Metric invariance was then assessed in relation to the inpatient sample using multiple group CFA. Finally, evidences of known-groups validity were checked to test the ability of the questionnaire to differentiate between socio-demographic and clinical groups. Results: The one-factor model presented an adequate fit in both the EFA (CFI = 0.98; TLI = 0.98; RMSEA = 0.07) and the CFA (CFI = 0.98; TLI = 0.98; RMSEA = 0.07) solutions. The reliability of the scale was found to be high (alpha = 0.93). Strict metric invariance between inpatients and outpatients was achieved (RMSEA = 0.063; TLI = 0.983; CFI = 0.981). The PARADISE24 was able to discriminate between the inpatients and outpatients at both latent (d = 0.98) and observed levels (d = 0.86). Conclusions: The PARADISE24 is a unidimensional tool that is reliable for assessing and comparing PSDs in both outpatients and inpatients with SUDs. Further research is required for evaluating the ability of the PARADISE24 to quantify longitudinal changes in PSDs.Peer reviewe

Determinants of Psychosocial Difficulties Experienced by Persons with Brain Disorders: Towards a 'Horizontal Epidemiology' Approach

Background Persons with brain disorders experience significant psychosocial difficulties (PSD) in daily life, e.g. problems with managing daily routine or emotional lability, and the level of the PSD depends on social, physical and political environments, and psychologic-personal determinants. Our objective is to determine a brief set of environmental and psychologic-personal factors that are shared determinants of PSD among persons with different brain disorders. Methods Cross-sectional study, convenience sample of persons with either dementia, stroke, multiple sclerosis, epilepsy, migraine, depression, schizophrenia, substance dependence or Parkinson's disease. Random forest regression and classical linear regression were used in the analyses. Results 722 subjects were interviewed in four European countries. The brief set of determinants encompasses presence of comorbidities, health status appraisal, stressful life events, personality changes, adaptation, self-esteem, self-worth, built environment, weather, and health problems in the family. Conclusions The identified brief set of common determinants of PSD can be used to support the implementation of cross-cutting interventions, social actions and policy tools to lower PSD experienced by persons with brain disorders. This set complements a recently proposed reliable and valid direct metric of PSD for brain disorders called PARADISE24

KOTAMO : Report on the state of equality and diversity in Finnish higher education institutions

The objective of the KOTAMO project (2021–22) has been to examine the state of equality, non-discrimination and diversity among teaching and research staff in Finnish higher education institutions and to propose recommendations for measures to address the problems identified. The study focused on gender equality and ethnic diversity. The report is based on a literature review, a survey addressed to higher education personnel, interviews with personnel and workshops held with personnel and financiers. The project was funded by the Ministry of Education and Culture and implemented by Demos Helsinki, Oxford Research, Includia Leadership, Innolink, Inkeri Tanhua (Equality Research Helsinki), Liisa Husu and Kaskas. The report showed that Finnish higher education institutions still have a great deal of work to do in promoting gender equality and ethnic diversity and that they need support in this work. The main challenges are related to the inadequate implementation of equality and non-discrimination plans, the relatively low number of women and ethnic minorities at the highest career stages in universities, non-transparent recruitment processes, poorer career development among ethnic minorities (when compared to the majority population), discrimination experienced by these minorities, and a non-inclusive working culture. Promoting equality and diversity requires actions, support for higher education institutions and more research.The conclusions and recommendations are those of the authors and do not necessarily reflect the opinions of the Ministry of Education and Culture

KOTAMO : Report on the state of equality and diversity in Finnish higher education institutions

The objective of the KOTAMO project (2021–22) has been to examine the state of equality, non-discrimination and diversity among teaching and research staff in Finnish higher education institutions and to propose recommendations for measures to address the problems identified. The study focused on gender equality and ethnic diversity. The report is based on a literature review, a survey addressed to higher education personnel, interviews with personnel and workshops held with personnel and financiers. The project was funded bythe Ministry of Education and Culture and implemented by Demos Helsinki, Oxford Research,Includia Leadership, Innolink, Inkeri Tanhua (Equality Research Helsinki), Liisa Husu and Kaskas. The report showed that Finnish higher education institutions still have a great deal of work to do in promoting gender equality and ethnic diversity and that they need support in this work. The main challenges are related to the inadequate implementation of equalit yand non-discrimination plans, the relatively low number of women and ethnic minorities at the highest career stages in universities, non-transparent recruitment processes, poorer career development among ethnic minorities (when compared to the majority population),discrimination experienced by these minorities, and a non-inclusive working culture.Promoting equality and diversity requires actions, support for higher education institutions and more research.This report is a translation of the original report published in Finnish.KOTAM

KOTAMO : Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tilasta Suomessa

KOTAMO-hankkeen (2021–22) tavoitteena on ollut selvittää opetus- ja tutkimushenkilökunnan tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tilaa suomalaisissa korkeakouluissasekä ehdottaa toimenpidesuosituksia havaittuihin ongelmiin vastaamiseksi. Selvitys keskittyi tarkastelemaan sukupuolten tasa-arvoa ja etnistä monimuotoisuutta. Selvitys perustuu kirjallisuuskatsaukseen, korkeakoulujen henkilöstölle osoitettuun kyselyyn, henkilöstönhaastatteluihin sekä henkilöstön ja rahoittajien kanssa pidettyihin työpajoihin. Hankkeen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen toteuttivat Demos Helsinki, Oxford Research,Innolink, Includia Leadership, Inkeri Tanhua (Equality Research Helsinki), Liisa Husu ja Kaskas. Selvityksestä ilmeni, että sukupuolten tasa-arvon ja etnisen monimuotoisuuden edistämisessä on vielä paljon tehtävää suomalaisissa korkeakouluissa ja ne tarvitsevat tukea tässä työssä.Keskeiset haasteet liittyvät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien vajavaiseen toimeenpanoon, naisten ja etnisten vähemmistöjen suhteellisesti alhaiseen määrään ylimmillä uraportailla yliopistoissa, läpinäkymättömiin rekrytointiprosesseihin, etnisten vähemmistöjen valtaväestöä heikompaan urakehitykseen sekä näiden kokemaan syrjintään,ja epäinklusiiviseen työkulttuuriin. Tasa-arvon ja monimutoisuuden edistäminen edellyttäätoimia, tukea korkeakouluille ja lisää tutkimusta.Syftet med Kotamo-projektet (2021–22) har varit att utreda situationen för jämställdhet, likabehandling och mångfald bland undervisnings- och forskningspersonalen vid de finländska högskolorna samt att föreslå åtgärdsrekommendationer för att svara på konstaterade problem. Utredningen fokuserade på att granska jämställdheten mellan könen och den etniska mångfalden. Utredningen baserar sig på en litteraturöversikt, en enkät riktad till högskolornas personal, intervjuer med personalen samt workshoppar med personalen och finansiärerna. Projektet finansierades av undervisnings- och kulturministeriet och genomfördes av Demos Helsinki, Oxford Research, Innolink, Includia Leadership, Inkeri Tanhua(Equality Research Helsinki), Liisa Husu och Kaskas. Utredningen visade att det fortfarande finns mycket att göra för att främja jämställdhet och etnisk mångfald vid finländska högskolor och att de behöver stöd i detta arbete. De viktigaste utmaningarna gäller det bristfälliga genomförandet av jämställdhets- och likabehandlingsplanerna, det relativt låga antalet kvinnor och etniska minoriteter på de högsta karriärstegen vid universiteten, ogenomskinliga rekryteringsprocesser, en svagare karriärutveckling för etniska minoriteter än för majoritetsbefolkningen samt diskriminering som dessa upplever och en icke-inkluderande arbetskultur. Främjandet av jämställdhet och mångfald förutsätter åtgärder, stöd till högskolorna och mer forskning.The objective of the KOTAMO project (2021–22) has been to examine the state of equality, non-discrimination and diversity among teaching and research staff in Finnish higher education institutions and to propose recommendations for measures to address the problems identified. The study focused on gender equality and ethnic diversity. The report is based on a literature review, a survey addressed to higher education personnel, interviews with personnel and workshops held with personnel and financiers. The project was funded by the Ministry of Education and Culture and implemented by Demos Helsinki, Oxford Research, Includia Leadership, Innolink, Inkeri Tanhua (Equality Research Helsinki), Liisa Husu and Kaskas. The report showed that Finnish higher education institutions still have a great deal of work to do in promoting gender equality and ethnic diversity and that they need support in this work. The main challenges are related to the inadequate implementation of equality and non-discrimination plans, the relatively low number of women and ethnic minoritiesat the highest career stages in universities, non-transparent recruitment processes, poorer career development among ethnic minorities (when compared to the majority population), discrimination experienced by these minorities, and a non-inclusive working culture. Promoting equality and diversity requires actions, support for higher education institutions and more research.The report has been published in two language versions, the original in Finnish, translation to English.KOTAM

KOTAMO : Selvitys korkeakoulujen tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tilasta Suomessa

KOTAMO-hankkeen (2021–22) tavoitteena on ollut selvittää opetus- ja tutkimushenkilökunnan tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden tilaa suomalaisissa korkeakouluissa sekä ehdottaa toimenpidesuosituksia havaittuihin ongelmiin vastaamiseksi. Selvitys keskittyi tarkastelemaan sukupuolten tasa-arvoa ja etnistä monimuotoisuutta. Selvitys perustuu kirjallisuuskatsaukseen, korkeakoulujen henkilöstölle osoitettuun kyselyyn, henkilöstön haastatteluihin sekä henkilöstön ja rahoittajien kanssa pidettyihin työpajoihin. Hankkeen rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö ja sen toteuttivat Demos Helsinki, Oxford Research, Innolink, Includia Leadership, Inkeri Tanhua (Equality Research Helsinki), Liisa Husu ja Kaskas. Selvityksestä ilmeni, että sukupuolten tasa-arvon ja etnisen monimuotoisuuden edistämisessä on vielä paljon tehtävää suomalaisissa korkeakouluissa ja ne tarvitsevat tukea tässä työssä. Keskeiset haasteet liittyvät tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien vajavaiseen toimeenpanoon, naisten ja etnisten vähemmistöjen suhteellisesti alhaiseen määrään ylimmillä uraportailla yliopistoissa, läpinäkymättömiin rekrytointiprosesseihin, etnisten vähemmistöjen valtaväestöä heikompaan urakehitykseen sekä näiden kokemaan syrjintään, ja epäinklusiiviseen työkulttuuriin. Tasa-arvon ja monimutoisuuden edistäminen edellyttää toimia, tukea korkeakouluille ja lisää tutkimusta.Raportissa esitetyt päätelmät ja suositukset ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä edusta opetus- ja kulttuuriministeriön kantaa

The biopsychosocial model proposed in the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF).

<p>The biopsychosocial model proposed in the International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF).</p