Forest land ownership change in Finland : COST Action FP1201 FACESMAP country report

201

Englanti Suomen kansalliskielten rinnalla : Kohti joustavaa monikielisyyttä

Englannin kielen asema Suomessa on muuttunut edellisten vuosikymmenten aikana merkittävästi. Tämä raportti täydentää aiempaa perustutkimusta ja selvittää aineistolähtöisesti englannin kielen käytön laajuutta yhteiskunnan kolmella keskeisellä osa-alueella (julkishallinnossa, elinkeinoelämässä sekä korkeakouluissa ja tieteessä). Tutkimusta varten kerättiin kolmenlaista tutkimusaineistoa. Digitaalisilla kyselylomakkeilla kerättiin vastaukset tutkimuksen kaikilta kolmelta osa-alueelta (n=1750). Lisäksi tiedekorkeakouluilta pyydettiin opinnäytteiden kielivalintoja koskevia tilastotietoja ja julkishallinnon aineistoa täydentää iso digitaalisena syntynyt sosiaalisen median materiaali. Tulokset osoittavat, että merkkejä kansalliskielten marginalisoitumisesta suomalaisessa yhteiskunnassa on vähän. Julkisessa keskustelussa ylikorostuu englannin uhka kotimaisille kielille, mutta tämä ei vastaa havaintoihin perustuvaa kokonaiskuvaa. Englanti on yksi monikielisen Suomen keskeisistä kielistä, mutta sen rooli ja merkitys vaihtelevat huomattavasti eri aloilla. Sen käytön rajoittaminen voi aiheuttaa merkittävää haittaa kansainväliselle yhteistyölle sekä vaikeuttaa kansainvälisten osaajien, työvoiman ja opiskelijoiden saamista ja kotoutumista Suomeen. Raportissa esitetään 10 toimenpide-ehdotusta, joita hyödyntämällä voidaan varmistaa englannin yhteiselo kansalliskielten rinnalla.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Valtakunnalliset suuntaviivat verkon suunnittelun tueksi

Moottorikelkkailu on merkittävä talviharrastusmuoto ja tärkeä osa lumeen perustuvaa matkailua. Moottorikelkoilla voidaan ajaa lähinnä vain niille tarkoitetuilla väylillä maastossa ja jääpeitteisillä vesialueilla.Tämän työn tavoitteena on ollut luoda valtakunnallinen kuva moottorikelkkaväylien kehittämistarpeesta. Työ perustuu kelkkaväyliä koskevaan nykytilan kartoitukseen ja väylien pitäjien, elinkeinon ja käyttäjien ilmaisemaan tarpeeseen. Pääpaino on maakunnallisen suunnittelun yhteensovittamisessa. Verkostossa on pyritty hyödyntämään mahdollisimman paljon jo olemassaolevia väyliä. Tässä työssä esitetyn väylästön kokonaispituus on noin 7 300 km, josta noin 80 % on nykyisiä ja noin 20 % uusia moottorikelkkaväyliä

Infant event-related potentials to speech are associated with prelinguistic development

Neural auditory processing and prelinguistic communication build the foundation for later language development, but how these two are associated is not well known. The current study investigated how neural speech processing is associated with the level and development of prelinguistic skills in 102 infants. We recorded event-related potentials (ERPs) in 6-months-olds to assess the neural detection of a pseudoword (obligatory responses), as well as the neural discrimination of changes in the pseudoword (mismatch responses, MMRs). Prelinguistic skills were assessed at 6 and 12 months of age with a parental questionnaire (Infant-Toddler Checklist). The association between the ERPs and prelinguistic skills was examined using latent change score models, a method specifically constructed for longitudinal analyses and explicitly modeling intra-individual change. The results show that a large obligatory P1 at 6 months of age predicted strong improvement in prelinguistic skills between 6 and 12 months of age. The MMR to a frequency change was associated with the concurrent level of prelinguistic skills, but not with the improvement of the skills. Overall, our results highlight the strong association between ERPs and prelinguistic skills, possibly offering opportunities for early detection of atypical linguistic and communicative development.Peer reviewe

An extensive pattern of atypical neural speech-sound discrimination in newborns at risk of dyslexia

Objective: Identifying early signs of developmental dyslexia, associated with deficient speech-sound processing, is paramount to establish early interventions. We aimed to find early speech-sound processing deficiencies in dyslexia, expecting diminished and atypically lateralized event-related potentials (ERP) and mismatch responses (MMR) in newborns at dyslexia risk. Methods: ERPs were recorded to a pseudoword and its variants (vowel-duration, vowel-identity, and syllable-frequency changes) from 88 newborns at high or no familial risk. The response significance was tested, and group, laterality, and frontality effects were assessed with repeated-measures ANOVA. Results: An early positive and right-lateralized ERP component was elicited by standard pseudowords in both groups, the response amplitude not differing between groups. Early negative MMRs were absent in the at-risk group, and MMRs to duration changes diminished compared to controls. MMRs to vowel changes had significant laterality x group interactions resulting from right-lateralized MMRs in controls. Conclusions: The MMRs of high-risk infants were absent or diminished, and morphologically atypical, suggesting atypical neural speech-sound discrimination. Significance: This atypical neural basis for speech discrimination may contribute to impaired language development, potentially leading to future reading problems. (C) 2019 International Federation of Clinical Neurophysiology. Published by Elsevier B.V. All rights reserved.Peer reviewe

Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona : KUITU-hankkeen väliraportti

Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa kuitulietteiden vesistövaikutusten tutkimusta Tuusulanjärven osavaluma-alueella 2019–2021. Hankkeessa varataan kahden osavaluma-alueen vedenlaatua. Noormarkinojan valuma-alueella on tarkoitus levittää ravinnekuitua (40 tn/ha) 80 peltohehtaarille. Noormarkinojan vedenlaatutuloksia verrataan käsittelemättömän Flinkinojan valuma-alueen tuloksiin. Molempien valuma-alueiden vedenlaatua seurattiin vuoden verran ennen levitystä. Kuidunlevitys oli tarkoitus toteuttaa syksyllä 2020 puinnin jälkeen sänkimaahan. Runsaiden sateiden takia puinnit olivat myöhässä. Maa oli niin märkää, ettei kaikkia viljoja saatu puitua. Märkyyden takia myös kuidun levitys jouduttiin keskeyttämään, jotta maa ei tiivisty rekkojen ja levityskaluston alla. Kuitua levitettiin vain nurmelle (15 ha) ennen syysviljan kylvöä. Lopun 65 ha:n alueen käsittely siirtyy ensi syksyyn. Erilaisten kuitujen vaikutuksia on seurattu myös Jokioisten ruutukokeissa. Syksyllä 2015 levitettiin 0-kuitua, kalkkistabiloitua sekä kompostoitua ravinnekuitua savimaahan. Koeruuduilta on otettu mm. maanäytteitä ravinne- ja metallianalyyseihin sekä maamonoliittejä (halkaisija 30–40 cm) sadetuskokeisiin. Maapatsaita on sadetettu laboratoriossa ja valumavesistä on seurattu fosforin ja maa-aineksen pitoisuuksia. Syksyllä 2020 kuitukäsittely uusittiin ruuduilla. Alustavat koetulokset on julkaistu tieteellisessä artikkelissa (Rasa et al. 2020). Laboratoriossa tehdyissä inkubaatio- ja astiakokeissa on tutkittu kuitujen sisältämän orgaanisen aineksen hajoamista sekä ravinteiden huuhtoutumista. Astiakokeissa on tutkittu kompostoidun ravinnekuidun lisäksi kipsin ja rakennekalkin vaikutuksia eri maalajeilla. Yksivuotinen koe perustettiin keväällä 2020. Alustavia koetuloksia on saatavissa ensi vuonna. Hankkeelle perustettiin nettisivut www.luke.fi/kuitu. Nettisivuilla on julkaistu mm. blogikirjoituksia, uutisia ja tiedotteita. Valuma-aluemittakaavan kokeesta on tiedotettu ensisijaisesti alueen asukkaita ja viljelijöitä. Tietoa on levinnyt koko maahan lehtijuttujen ja Maataloustieteen päivillä annetun esitelmän välityksellä. Syyskuussa järjestettiin hankkeessa mukana olevan viljelijän pihalla pellonpiennartapahtuma. Asiantuntijat kertoivat hankkeesta, kuidusta ja alustavista tuloksista. Tilaisuus striimattiin ja esitykset olivat katsottavissa hankkeen nettisivuilla. Paikalla oli myös kuidunlevityskaslusto, mutta kuitua ei päästy levittämään peltoon sateisen sään takia. Tässä väliraportissa esitetään, mitä hankkeessa on saatu aikaiseksi ensimmäisen vuoden aikana. Ensi syksynä on tarkoitus levittää kuitu lopulle 65 ha:n alalle. Sen jälkeen tarvitaan ainakin vuoden seurantajakso, jotta valuma-aluetuloksista voidaan vetää johtopäätöksiä. Sen sijaan Jokioisten ruutu- ja laboratoriokokeiden tulokset ovat käytettävissä ensi vuonna.202

Ansvarsfull marknadsföring av konsumentkrediter

Syftet med detta examensarbete är att undersöka marknadsföringen av konsumentkrediter utan säkerhet ur ett ansvarsperspektiv på den finska marknaden. I arbetet undersöks varför populariteten för konsumentkrediter utan säkerhet har vuxit under de senaste åren, i vilka marknadsföringskanaler krediter annonseras och på vilka sätt är syftet att påverka konsumenten. Målet är att se över lagstiftningen bakom osäkrade konsumentkrediter och att bedöma om kriterierna för god kreditgivning och marknadsföring är uppfyllda. I examensarbetet behandlas även aktuella reformer och pågående lagändringar som främjar reglering och implementering av ansvarsfull marknadsföring. Arbetet undersöker de positiva och negativa effekterna av konsumentkrediter utan säkerhet hos konsumenterna och det finländska samhället

Vanhoillislestadiolaisesta yhteisöstä irtaantuminen : sosiologinen analyysi eletyistä kokemuksista ja sosiaalisista suhteista

Tutkimuksessa keskityn tarkastelemaan sosiologisin silmälasein yksilön elettyjä kokemuksia sekä sosiaalista järjestymistä uskonnollisesta (vanhoillislestadiolaisesta) yhteisöstä irtaantumisen eri vaiheissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu vanhoillislestadiolaista herätysliikettä, uskonnollisista yhteisöistä irtaantumista sekä sosiaalisten sidoksia ja figuraatioita käsittelevästä tutkimuksesta ja kirjallisuudesta. Tutkimusaineisto muodostuu 39 vanhoillislestadiolaisuudesta irtaantuneen kirjoituksesta. Analysoin aineiston narratiivisen analyysin avulla. Narratiivisen analyysin tuloksena aineistosta muodostui neljä erilaista irtaantumisprosessin vaihetta: 1) eletty kokemus uskonyhteisön sisällä, 2) tukahduttava yhteisösidos, 3) irtaantuminen ja 4) uuteen ankkuroituminen. Analyysin tuloksena vanhoillislestadiolaisuudesta irtautuminen näyttäytyy kokonaisvaltaisena ja monitahoisena prosessina. Tässä prosessissa merkitykselliset sosiaaliset suhteet vaikuttavat irtaantumisprosessiin yksilöiden ja yhteisön välisessä vuorovaikutuksessa. Tähän vuoropuheluun osallistuvat irtautujan ja vanhoillislestadiolaisen yhteisön lisäksi yhteisön ulkopuolella olevat vertaiset ja ammattilaiset (esimerkiksi terapeutit) sekä Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Tutkimus tarjoaa näkökulmia vanhoillislestadiolaisuudesta irtaantuneiden kokemuksista sosiaalisten suhteiden sidosten muodostumisessa ja irtaantumisessa. Tutkimus selvittää, mitkä tekijät tukevat ja mitkä estävät yksilöä irtaantumasta yhteisöstä. Kun puhutaan uskosta hyppynä tuntemattomaan, myös uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumisesta voidaan puhua hyppynä tuntemattomaan. Tässä tutkimuksessa selvitän relativistisen sosiologian näkökulmasta, mitä yksilön yhteisöllisissä kokemuksissa tapahtuu näiden kahden tuntemattoman väliss

Kulttuurien kohtaaminen varhaiskasvatuksessa:varhaiskasvattajien näkökulma

Lisääntyneen maahanmuuton myötä kulttuurien kohtaaminen on väistämätöntä. Jokaisella ihmisellä on erilaiset valmiudet kohdata vieraita kulttuureita. Onnistunut kohtaaminen varhaiskasvatuksessa voi vaikuttaa suuresti yksittäisen lapsen sekä koko perheen elämään ja pärjäämiseen uudessa maassa. Teoreettisena pohjana tässä tutkielmassa on interkulttuurisen kompetenssin käsite sekä siihen liittyvä Bennettin (1993) interkulttuurisen sensitiivisyyden määritelmä ja aiemmat tutkimukset (mm. Jaakkola 2009; Jasinskaja-Lahti, Liebkind & Vesala 2002), joissa on tutkittu suomalaisten asenteita maahanmuuttajiin yleisesti sekä heidän kohteluaan varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Tutkielmassa tutkitaan varhaiskasvattajien kokemuksia, tuen tarpeita ja valmiuksia erilaisten kulttuurien kohtaamiseen. Tutkimuskysymyksinä tutkielmassa ovat: 1. Minkälaisia kokemuksia varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on monikulttuuristen perheiden kohtaamisesta ja mitkä asiat auttavat näissä kohtaamisissa? 2. Minkälaista tukea varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee tarvitsevansa monikulttuuristen perheiden kohtaamisessa? 3. Miten interkulttuurinen sensitiivisyys näkyy varhaiskasvattajien vastauksissa? Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena fenomenografisena tutkielmana. Aineisto on kerätty internetissä kyselylomakkeella. Kyselylomaketta levitettiin sekä sähköpostilla, että Facebookin kautta. Kyselylomakkeeseen vastasi 97 varhaiskasvatuksen ammattilaista. Keskeisenä tuloksena aineiston pohjalta voidaan sanoa, että varhaiskasvattajien kokemukset monikulttuuristen perheiden kohtaamisesta vaihtelivat positiivisesta negatiiviseen. Suurimmat haasteet koettiin kommunikoinnissa kielimuurin vuoksi. Kulttuurien tai uskontojen erilaisuus koettiin haastavana muun muassa erilaisen aikakäsityksen tai ruokavalion vuoksi. Työntekijä tai asiakas voi kuitenkin omalla toiminnallaan helpottaa kohtaamisia. Avoimuus ja kunnioitus helpottavat yhteistyön onnistumista. Suurin osa vastaajista ilmaisi, ettei tarvitse tukea eri kulttuurien kohtaamiseen, mutta tukea oli saatu monilta eri tahoilta tarvittaessa. Varhaiskasvattajien vastauksista löytyi viitteitä eri interkulttuurisen sensitiivisyyden vaiheista