Evaluation of xylitol use and bitewing radiographs among school-aged children in a low-caries level population

The objective of the present work was to study, in a low-caries level population, the additional caries-preventive effect of xylitol/maltitol and erythritol/maltitol lozenges delivered at school, in comparison with the comprehensive routine prevention provided by the public dental health care. Also the literature on xylitol, considering the caries level of the population, as well as the in vitro mechanisms of action of xylitol and erythritol were evaluated. Further, the additional value of bitewing radiographic examination in the detection of caries was studied. In a four-year, cluster-randomized, double-blinded clinical trial, 579 informed and consenting 10-year-olds were randomly assigned to receive xylitol or erythritol lozenges (one or two years) in addition to the comprehensive prevention, or to a control group receiving only comprehensive prevention. In the cross-sectional study, 363 pairs of radiographs obtained from these subjects at 14 years of age were analyzed. The use of the lozenges did not result in caries reduction. A strong relationship between baseline caries level and the caries increment was observed. The conducted systematic review revealed that caries-preventive effect of xylitol was well shown in high-caries level populations. Both xylitol and erythritol decreased the adherence of polysaccharide-producing oral streptococci. Approximately half of the subjects benefited from the radiographic examination. In a population with low caries occurrence the size of the caries-preventive effect of a polyol and the method required for reliable caries detection according to the contemporary caries management criteria seem to differ from those observed in a population with a high caries level. The observations on erythritol call for additional well-designed randomized clinical trials studying the properties of erythritol in varying levels of caries occurrence. It can be recommended that in public dental health care the preventive methods used in addition to the comprehensive routine caries prevention should be targeted at children with clinical signs of dental caries or fillings.Siirretty Doriast

Virtuaalitodellisuusteknologiaa hyödyntävien tuotteiden tekijänoikeussuojasta

Digimurroksen myötä yhteiskuntamme on luomassa nahkaansa pikkuhiljaa enemmän ja enemmän digitaalisempaan muotoon. Muodonmuutoksen yhtenä keskeisenä ajurina on toiminut virtuaalitodellisuusteknologia, joka mahdollistaa tietokonesimulaation avuin luodut moniaistilliset virtuaaliympäristöt, joissa käyttäjä voi kokea olevansa läsnä. Virtuaalitodellisuudella voidaan simuloida reaalimaailman ympäristöjä ja tilanteita hyvin realistisella tavalla, mikä tekee siitä erityisen ja käyttökelpoisen teknologian, jota voidaan hyödyntää monipuolisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Huolimatta siitä, että virtuaalitodellisuus on viime vuosina ollut vahvasti esillä erilaisissa asiayhteyksissä, on juridinen tutkimus aiheesta melko vähäistä. Tämän tutkielman yhtenä ns. ”alitajuntaisena” tai ”hiljaisena” tarkoituksena onkin ollut toimia keskustelunavauksena tämän uudenlaisen ja mielenkiintoisen teknologian huomioon ottamisessa osana oikeustieteellistä tutkimusta. Tutkielman pääasiallisena tutkimuskysymyksenä on selvittää, mitä virtuaalitodellisuusteknologiaa hyödyntävissä tuotteissa voidaan pitää tekijänoikeudella suojattavana sisältönä, sillä omintakeisen sekä erilaisia teostyyppejä ja elementtejä yhteen liittävän luonteensa vuoksi virtuaalitodellisuusteknologiaa hyödyntävät tuotteet muodostavat tekijänoikeudelle kiperän alueen. Tutkimuskysymykseen haetaan vastausta pääasiallisesti lainopin keinoin, mutta tutkielma sisältää myös oikeusvertailun piirteitä, sillä aihetta on tarkasteltu niin Euroopan unionin kuin Yhdysvaltojenkin tekijänoikeussääntelyn näkökulmasta. Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että virtuaalitodellisuusteknologiaa hyödyntävissä tuotteissa niiden tekijänoikeussuojan kannalta relevantin ilmaisun muodostavat tuotteiden audiovisuaaliset elementit, jotka yhdistyvät tuotteen taustalla vaikuttavan sovellusohjelman (tietokoneohjelma) kanssa. Tuotteiden muut komponentit, kuten tunto-, haju- ja mahdollisesti myös makuaistiin perustuvat ainekset sekä tuotteen toiminnalliset elementit eivät taas ainakaan toistaiseksi voi olla tekijänoikeussuojan piiriin kuuluvaa ilmaisua, jolloin ne tulisi erottaa muusta tuotteen tekijänoikeudella suojattavasta ilmaisusta. Tutkielmassa esitetyn tavoin Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen tekijänoikeussääntelyssä voidaan kuitenkin havaita tekijänoikeuden modernisoitumisen piirteitä, jolloin myös tekijänoikeudelle epätyypillisiin ilmaisumuotoihin on alettu suhtautua aikaisempaa sallivammalla tavalla. Lisäksi tutkielmassa kehitellään informaatio-oikeudellista lähestymistapaa immateriaalioikeuteen, jossa immateriaalioikeuksien suojan kohteena olevat ilmiöt, kuten teokset, keksinnöt ja tavaramerkit, ymmärretään erilaisiksi informaation käsitteeseen perustuvien ilmiöiden suojamuodoiksi

Ympäristönsuojelua, kansainvälistä yhteistyötä ja rauhan edistämistä : Saksan demokraattisen tasavallan ympäristöpolitiikan ja kansainvälisen roolin kuvaus lehdistötoimisto Panorama DDR:n propagandistisissa julkaisuissa vuosina 1975–1986

Tutkin pro gradu -tutkielmassani sitä, kuinka Saksan demokraattisen tasavallan (DDR, ItäSaksa) ympäristöpolitiikkaa ja maan kansainvälistä roolia ympäristöpolitiikassa kuvaillaan lehdistötoimisto Panorama DDR:n julkaisuissa vuosina 1975–1986. Kyse on laadullisesta tutkimusta, ja metodeina hyödynnän lähilukua ja sisällönanalyysiä. Alkuperäisaineistonani toimivat suomenkieliset Panorama DDR:n julkaisut, joissa käsitellään DDR:n ympäristöpolitiikkaa. Tutkin teoksia Miten suojelemme ympäristöämme? Tosiasioita, tietoja ja lukuja DDR:stä (1975), Terveen ympäristön puolesta. Informaatiota, asiatietoja ja lukuja DDR:stä (1980) ja Ympäristönsuojelu – Tehtäviä ja tuloksia. Tietoa Saksan demokraattisesta tasavallasta (1986). Julkaisut ovat propagandistisia pienpainatteita, joilla on pyritty luomaan positiivista maakuvaa DDR:stä ja sen ympäristöpolitiikasta. Julkaisijataho itse on tosin voinut kokea tekevänsä julkaisuillaan valistustyötä sosialistisesta järjestelmästä. Teoksiin heijastuu voimakkaasti kylmän sodan (1945–1991) kireä, kansainvälinen tilanne. Teoksissa Itä-Saksa on haluttu esittää ympäristöasioissa valveutuneena valtiona, jonka kansalaiset olivat kiinnostuneita ympäristöstä. Julkaisuissa puhutaan valtiota kohdanneista ympäristöongelmista, mutta niiden laajuutta silotellaan. Ongelmien sijasta teoksissa on haluttu keskittyä kertomaan siitä, mitä DDR on tehnyt ratkaistakseen ympäristöongelmiaan. Ympäristölainsäädäntöä ehkä säädettiin erityisesti 1970-luvun alkupuolella, mutta todelliset teot tavoitteiden saavuttamiseksi jäivät laimeiksi. 1980-lukua kohden valtiojohdon huomio kiinnittyi enemmän esimerkiksi taloudellisten haasteiden ratkaisemiseen, ja ympäristöstä vuorostaan ammennettiin poliittisia sloganeja – sen sijasta, että ympäristöongelmia olisi aktiivisesti kitketty. DDR:stä haluttiin lisäksi muodostaa kuva rauhanomaisena valtiona, joka halusi edistää kansainvälistä yhteistyötä muun muassa ympäristöasioiden saralla. Teoksissa on havaittavissa kansainvälisissä suhteissa tapahtuneet muutokset vuosien 1975–1986 aikana. Esimerkiksi liennytyksen päättyminen näkyy tiukempana ja kriittisempänä sävynä erityisesti Natoa ja Yhdysvaltoja kohtaan vuoden 1980 julkaisussa. Toisaalta Neuvostoliiton rooli pienenee teoksissa 1980-luvulla, kun maiden suhteet lähtevät viilenemään, ja vastaavasti yhteistyötä läntisten, kapitalististen valtioiden kanssa korostetaan yhä enemmän. Rauhaa korostetaan jokaisessa teoksessa, vaikka kyseistä teemaa ei aina onnistuta edes kovin vahvasti sitomaan yhteen ympäristöpolitiikan kanssa. Teokset antavat mielenkiintoisen katsauksen siihen, millaisen kuvan Panorama DDR on halunnut luoda DDR:stä. Teoksissa keskiössä on se, että Itä-Saksan ympäristöpolitiikasta sekä maan kansainvälisestä asemasta saadaan luotua positiivinen kuva muiden maiden kansalaisille. Teokset paljastavat sen, kuinka ympäristöpolitiikka on voitu valjastaa sosialismin ja kapitalismin välisen kamppailun välineeksi

Intra-articular distal tibial fractures cause a major burden to individual patients and also stresses the public health care system

Background and purpose: Intra-articular distal tibial fractures are most commonly caused by high-energy trauma. Additional difficulties are related to accompanying soft-tissue injuries. The purpose of this study was to evaluate the consequences of different types of distal tibial fractures to the individual patient and to the public health care system.Patients and methods: 126 patients with operatively treated intra-articular distal tibial fracture were iden-tified between 2012 and 2016. Thirty-one (25%) were open fractures. Acute treatment, timing of definitive surgery, total number of surgical procedures, complications, need for soft-tissue reconstructions, hospital stay, and number of follow-up visits were recorded related to AO/OTA fracture types.Results: 112 patients (89%) were treated with a staged treatment protocol. Of these patients, 74 first received an external fixation device. The definitive fracture fixation was performed on average 8 days after the trauma. Soft-tissue flap reconstruction was needed in 19 patients (15%). Additionally, 7 patients required split-thickness skin grafting. Total hospital stay ranged from 2 to 87 days (median 14 days). The median ward treatment period was 12 days in B2-3 group, 13 days in C1-2 group, and 18 days in C3 group. The median of 2 (range 1-13) surgical procedures were performed. Interpretation: Intra-articular distal tibial fractures cause a major burden to individual patients and stresses the public health care system due to a frequent need for several surgical procedures because of soft-tissue injuries and complications. AO/OTA type C3 fractures had the greatest burden, as patients required several consecutive operations and prolonged hospital stays.(c) 2022 The Author(s). Published by Elsevier Ltd. This is an open access article under the CC BY license ( http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ )Peer reviewe

Capra vastaan maailma : Toisen maailmansodan osapuolien kuvaukset yhdysvaltalaisessa dokumenttisarjassa Why We Fight

Tämä Pro gradu -tutkielma käsittelee yhdysvaltalaista sotapropagandaa toisen maailmansodan ajalta. Vuosien 1942 ja 1945 välisenä aikana elokuvaohjaaja Frank Capra tuotti Yhdysvaltojen hallinnon kanssa yhteistyössä seitsemänosaisen sotadokumenttisarjan Why We Fight, joka käsitteli toisen maailmansodan tapahtumia ja osapuolia maailman eri puolilla. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millaisina sodan liittolaiset ja viholliset esitetään sarjassa ja miksi ne ovat esitetty sellaisina, kuin ovat. Tarkasteluun kuuluu olennaisesti myös sarjan esittämä maailmankuva, jonka varaan sodan osapuolien kuvaukset rakentuvat. Keskeiseen asemaan nousevat konkreettiset kuvaukset ja niiden tehokeinot sekä näihin valintoihin vaikuttaneet tekijät elokuvan sisällön ulkopuolella. Tutkielmassa sodan osapuolien kuvauksia tarkastellaan muun muassa liittolais- ja vihollisvaltioiden siviilien ja sotilaiden, heihin liitettyjen ominaisuuksien sekä vallitsevan yhteiskuntajärjestelmän esitysten kautta. Tarkastelussa hyödynnetään elokuvateoreetikko Siegfried Kracauerin audiovisuaalisen materiaalin erittelyyn tarkoitettua menetelmää, jonka avulla on mahdollista tutkia yksityiskohtaisesti kohtauksissa esiintyvää visuaalisuutta, äänimaailmaa ja musiikkia sekä näiden välisiä vuorovaikutussuhteita valmistajien viestin välittämisessä. Liittolaiskuvia rakentaessaan sarja hyödyntää teemoja, jotka perustuvat amerikkalaisiin ydinarvoihin. Keskiöön nousee tavallisen kansan päättäväinen vastarinta ylivoimaista vihollista vastaan, jossa demokraattiset arvot yksilöiden vapauksista ja yhtenäisyydestä ovat ratkaisevassa asemassa taistelutilanteiden muutoksissa. Viholliskuvat muodostavat täyden peilikuvan demokraattiselle maailmalle dystooppisilla kuvauksillaan sodankäynnistä ja arjesta totalitaristisissa järjestelmissä. Kuvauksissa hyödynnetään aikalaistermejä ja -käsityksiä, jotka luovat vihollisjärjestelmistä ja -kansalaisista ominaisuuksiltaan vieroksuttavia. Sarjan osapuolien kuvaukset heijastavat Yhdysvaltojen näkemyksiä sodan jälkeisestä demokraattisesta maailmanjärjestyksestä. Liittolais- ja viholliskuvissa piilee tärkeä merkitys tämän arvomaailman levittämisessä, koska niiden kautta sarjassa tehdään katsaus siihen, miksi demokratiaa on kannattavaa edistää ja suojella maailmanlaajuisesti. Samalla viholliskuvat esittävät, miten demokratialle vaihtoehtoiset hallintojärjestelmät eivät voi tarjota samantasoista inhimillistä elämänlaatua. Kuvaukset osoittavat yhteyden liberaaliin amerikkalaiseen demokratiaa kannattavaan arvomaailmaan, jota toisen maailmansodan aikainen Rooseveltin hallinto pyrki edistämään aktiivisesti eri tavoin, tässä tapauksessa dokumenttisarjan kautta

Sisällölliset määrittelyt asiakaspalautetiedon kansalliseksi yhtenäistämiseksi : Työryhmätyö 2020–2021

THL on yhdessä tulevien hyvinvointialueiden kanssa määritellyt, miten sosiaali- ja terveyspalveluista kerätään asiakaspalautetta kansallisesti yhtenäisellä tavalla. Työ on toteutettu työryhmätyöskentelynä vuosina 2020 2021. Tässä työpaperissa esitellään työryhmän linjaukset ja suositukset kansallisesta asiakaspalautteesta. Työpaperissa on julkaistu kansallisen asiakaspalautteen sisältö ja rakenne sekä palautteeseen yhdistettävät tiedot. Lisäksi työpaperissa määritellään, keneltä kansallista asiakaspalautetta kerätään. Tavoitteena on, että kun hyvinvointialueet ottavat määrittelyt käyttöönsä, tietoa asiakkaiden tyytyväisyydestä kertyy sosiaali- ja terveyspalveluista kansallisesti yhtenevällä tavalla kaikilla hyvinvointialueilla. Yhtenäisestä tiedosta hyötyvät: asiakkaat, joilla on mahdollisuus antaa palautetta yhteneväisellä tavalla sote-palveluista koko maassa; hyvinvointialueet ja palvelutuottajat, joilla on luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa kehittämisen ja ohjauksen tukena sekä kansallinen taso, joka saa tietoa arvioinnin ja ohjauksen mahdollistamiseksi

Sukupolvista ja sosiaalisesta pääomasta lastensuojelun kontekstissa

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen ylisukupolvisuutta lastensuojelun kontekstissa lastensuojelun asiakuudessa olevien perheiden näkökulmasta. Olen kiinnostunut kahden sukupolven, vanhemman ja teini-ikäisen lapsen näkökulmasta sukupolvien väliseen periytymiseen ja sosiaalisen pääoman siirtymiseen huono-osaisuuden kontekstissa. Tutkimus on kvalitatiivinen ja pohjautuu sukupolviteorioihin ja James Colemanin sosiaalisen pääoman teoriaan. Tutkimuksessa on haastateltu kolmea lastensuojelun asiakkuudessa olevaa äitiä ja heidän tyttäriään. Haastatteluja oli yhteensä kuusi, ja ne on analysoitu sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen äitien ja tytärten haastatteluissa hahmottui kasvatuksen tavoitteeksi kunnon kansalaisuuden sijaan kunnon elämä, jossa perinteisen työtätekevän ahkeran kansalaisuuden sijaan korostettiin kaitaa tietä ja onnellisuutta. Äitien saamassa kasvatuksessa omassa lapsuudessaan oli asioiden selittäminen ollut vähäistä. Rajoja oli asetettu mutta ne olivat ristiriitaisia, ikäkauteen liian rajuja tai toisaalta lepsuja. Johdonmukaisuus puuttui ja turvattomuutta esiintyi. Äitien vanhemmuustyyliksi hahmottui salliva vanhemmuus, joka oli mahdollisimman vähän rajoittavaa, ja korosti nuoren omia valintoja ja oman polun löytymistä. Vanhemmuudessa oli tunneperäistä hoivaa ja rakkautta. Lapset olivat kuitenkin joutuneet usein pärjäämään omillaan äitien yrittäessä selvitä yksinhuoltajan arjesta isojen perheiden kanssa. Ylisukupolvinen huono-osaisuus näyttäytyi kolmen sukupolven elämässä esiintyneinä työttömyytenä, toimeentulovaikeuksina sekä päihde- ja mielenterveysongelmina. Negatiivinen sosiaalinen perimä oli alkanut äitien omasta lapsuudesta ja jatkunut äitien huonona asemana yhteiskunnassa. Äidit olivat kokeneet työttömyyttä, parisuhdevaikeuksia ja lastenkasvatusongelmia. Murrosikäiset tytöt olivat ajautuneet ongelmiin, joiden seurauksena yhteiskunta ja lastensuojelu olivat puuttuneet perheen elämään. Huono-osaisuuden kontekstissa sosiaalinen pääoma rakentui erilaisten katkosten ja puutteiden varaan. Sosiaalinen pääoma perheen ja suvun kesken oli usein heikko ja merkittäväksi sosiaalisen pääoman antajaksi ja mahdollistajaksi muodostuivat viranomaiset. Tämän tutkimuksen perheissä korostui sosiaalityön ja lastensuojelun rooli perheen verkostojen yhteen kokoajana, informaation välittäjänä ja normien asettajana. Lastensuojelun rooli näyttäytyi ristiriitaisena: kuulluksi tuleminen ja konkreettisen avun saaminen koettiin hyödyllisenä. Huonot kohtaamiset, arvostelu ja ilman apua jääminen puolestaan koettiin kielteisinä

Innehållsmässiga specifikationer för nationellt enhetlig kundrespons : Arbetsgruppens arbete 2020 2021

THL har tillsammans med de framtida välfärdsområdena specificerat hur kundrespons ska samlas in om social- och hälsovårdstjänster på ett enhetligt sätt. Arbetet genomfördes i en arbetsgrupp 2020 2021. I det här arbetsdokumentet presenteras arbetsgruppens riktlinjer och rekommendationer för nationell kundrespons. I arbetsdokumentet beskrivs den nationella kundresponsens innehåll och struktur samt de uppgifter som ska kopplas till responsen. I arbetsdokumentet specificeras dessutom från vem man samlar in nationell kundrespons. Målet är att när välfärdsområdena tar i bruk specifikationerna ska information om kundernas nöjdhet med social- och hälsovårdstjänster samlas in på ett nationellt enhetligt sätt i alla välfärdsområden. Den enhetliga informationen gynnar kunderna, som har möjlighet att ge respons om social- och hälsovården på ett enhetligt sätt i hela landet, välfärdsområdena och tjänsteproducenterna, som får tillgång till tillförlitlig och jämförbar information som stöd för utveckling och styrning samt aktörer på nationell nivå, som får information som möjliggör utvärdering och styrning