Nganasanit arktisessa periferiassa

The paper is devoted to the Nganasans, a Northern Samoyedic ethnic group, almost all of whom live on theTaimyr Peninsula, Siberia. The paper recounts the history of the Nganasans and their life during the Sovietera and provides a detailed report on the present life of the Eastern Nganasans in the village of Novaya. Animportant theme of the article is the loss of the native language and the language shift from Nganasan toRussian that is by now almost fully complete. Now Nganasan is a moribund language and out of 862Nganasans there are around 100 native speakers. The paper considers the situation of Nganasan throughthe centre-periphery model in the political, economic, geographical and cultural dimensions.Artikkeli käsittelee arktista samojedikansaa nimeltään nganasanit, heidän kielellisiä ja etnisiä yhteyksiään sekä Jäämereen työntyvän Taimyrin niemimaan esihistoriallisia kulttuureita. Nganasanienhistoria alkaa 1600-luvulta, jolloin he siirtyivät aikakirjoihin Venäjän keisarikunnan veronmaksajina. Tässä artikkelissa keskityn kuvaamaan Taimyrin kansojen elämää. Käsittelen erityisesti 1917 lokakuunvallankumouksen tuomia muutoksia sekä nganasanien kohtaloita osana Neuvostoliittoa ja sittemmin Venäjän federaatiota. Lopussa kuvaan elämää Novajan kylässä, joka on itäisten nganasanien syrjäinen kylä.Käyttämällä keskus-periferia-mallia ja kielen käyttöaluemallia selvitän tässä tutkimuksessa pienen arktisen kansan mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa, kielensä ja elinkeinonsa ja selviytyä autoritaarisen valtionsisällä

Типология переключения кодов на примере русско-финских и нганасанско-русских языковых контактов

Code switching typology completed in 1998 and partially revisited in 2013 (Auer 1998; 2013) is discussed and applied in the analysis of Russian speakers living in Finland and of Nganasan speakers living on the Taimyr Peninsula, Russian Federation. According to the code-switching typology, there are broadly seen three stages of codeswitching: code switching proper (I), code mixing (II) and mixed language (III). They form a one-directional continuum in language-contact situations, so that the direction from the first stage towards the third one cannot be reversed and, on the other hand, there is no clear boundary between the two consecutive stages. Both Finno-Russians and Nganasans use the other language in the interaction. Finno-Russians use Finnish in their Russian speech and Nganasans use Russian in their Nganasan-language interaction. All in all, language alternation of both groups varies between code-switching and code-mixing. Short and phono-morphologically integrated passages in the other language usually do not include interaction or narrative relevant meaning. Code-switched excerpts meaningful from the narrative or interaction viewpoint are longer and form the other-language islands. The status of the languages in society and the interaction type construct, respectively, macro- and micro-frameworks for language choice and the possibility of language alternation

Nummi

Vastine Matti Vilppulan artikkeliin // Virittäjä 1983, s. 60-6

Календарное время северных самодийцев

In this paper we discuss the names of the periods of the annual cycle of the Northern Samoyeds, the words for year, the seasons and the months. We show that these names are nature-centered and that the symbiosis with nature was the basis of life and livelihood of the Northern Samoyeds

Technology Inclusion via Endangered Language Learning Application: An Explorative Case Study with Remote Nganasan Community

Digital learning, although extremely popular with tech-savvy users, is still not widely studied in the context of remote communities for endangered language learning. To support technology inclusion, it is also imperative to motivate and engage users for long-term use. We have developed a gamified storyline application for a moribund language, Nganasan (Samoyedic branch of the Uralic language family), and conducted a remote user study, where three teachers autonomously utilized the application at a local school in the Taymyr Peninsula (Northern Siberia, Russia) with 22 children, aged from 7 to 12 years. The results indicate that the application was fun, engaging, and appealing for most children, whereas teachers demonstrated the desire to use the application further and contribute to its development. The analysis of usage patterns, obtained from the three tablets sent to the school, suggests that cooperative work was motivating and engaging for the children from the remote community in Taymyr. We further discuss the value, drawbacks, and learned lessons that can be useful for future research on digital learning and technology inclusion with remote communities.acceptedVersionPeer reviewe

Morphosyntactic convergence and integration in Finland Russian

Väitöskirja käsittelee lauseiden rakenteellisia piirteitä suomenvenäläisten puheessa. Venäjän lisäksi he puhuvat myös suomea ja/tai ruotsia, joten venäjä saa harvemmin puhuttuna vaikutuksia suomen ja ruotsin kielistä. Venäjässä on rakenteita, jotka ovat lähellä vastaavia rakenteita suomessa ja ruotsissa. Nämä rakenteet pyrkivät kielikontaktissa samastumaan suomen ja suomenruotsin vastaaviin rakenteisiin. Tätä prosessia sanotaan konvergenssiksi. Integraatio taas on yhdistämisprosessi, jossa vieraasta kielestä lainatut ainekset mukautuvat lainaajakielen omiin rakenteisiin. Tutkimuksessa suomenvenäjä on jaettu kahdeksi eri korpukseksi (aineistoryhmäksi). Ensimmäisen korpuksen puhujat polveutuvat Suomen kaupunkeihin lähinnä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saapuneista venäläisistä. Toisen korpuksen puhujina ovat ns. Kyyrölän venäläiset. Karjalan kannaksen Muolaan pitäjän neljässä venäläiskylässä asuneiden venäläisten esi-isät oli 1700-luvun alkupuolella pakkosiirretty sinne maaorjina Venäjän pohjoismurteiden alueilta. Neljän kylän keskuksena oli Kyyrölä, minkä vuoksi näiden kylien asukkaita sanotaan kyyröläisiksi. Kyyröläiset ovat säilyttäneet puheessaan pohjoisvenäjän murrepiirteitä. Suomessa vanhastaan asuneiden venäläisten historiaa on kuvattu väitöskirjan ensimmäisessä luvussa. Seuraavassa neljässä luvussa on kussakin oma erillisaiheensa, lauseopillinen rakenne tai kategoria. Kieliaineiston analyysia edeltää käsittely saman rakenteen käytöstä suomessa, ruotsissa, puhutussa venäjässä ja venäjän murteissa sekä kuvaus ko. rakenteen historiallisesta kehityksestä. Kolmessa luvussa on käsitelty rakenteita, jotka ovat osittain päällekkäisiä vastaavien suomen ja ruotsin rakenteiden kanssa. Nämä rakenteet ovat suomenvenäjässä konvergenssissa. Integraatiota edustaa suomen- ja ruotsinkielisten sanojen sovittaminen venäjän rakenteisiin, ja erityisesti suomen ja ruotsin nimisanojen suomenvenäjässä osoitettu kieliopillinen suku. Tutkimuksessa painopiste on laadullisessa analyysissa. Tilastot ovat kuvaavia kahden korpuksen vertailussa. Laadullisessa analyysissa on pohdittu ko. rakenteiden kontekstisidonnaisia merkityksiä. Keskustelun kannalta relevantteja merkityksiä eriteltäessä on sovellettu etnometodologista keskustelunanalyysia. Tutkimus osoittaa, että kontaktipohjaisen muutoksen juuret ovat mm. muuttuvassa kielessä: kielen rakenteet, jotka ovat tavalla tai toisella epävakaita, ovat alttiita muuttumaan, kun kieli joutuu kosketukseen toisten kielten kanssa. Lisäksi tällaisessa kosketuksessa ovat muutosalttiita myös ne rakenteet, joille löytyy samankaltaisuuksia vaikuttajakielistä. Laadullinen analyysi jäljittää polkuja, joita pitkin muutokset kielessä tapahtuvat. Tilastollinen analyysi auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa ja havaitsemaan kielenkäytön yhteyttä puhujan sosiaaliseen taustaan. Ko. rakenteiden tutkimuksessa esitetty laaja teoreettinen tausta antaa mahdollisuudet vertailla tuloksia mm. suomalaisugrilaisten ja slaavilaisten väestöjen kosketuksiin menneisyydessä. Tutkimuksessa esitettyä rakenteiden vertailevaa analyysia voi myös soveltaa venäjän opetukseen suomalaisille sekä suomen opetukseen venäläisille.The data of the present research are tape-recorded informal research interviews with Finland Russian speakers. In addition to Russian, they also spoke Finnish and/or Swedish. The data consists of two corpora. The informants of the dialect corpus are speakers of a northern Russian dialect whose ancestors were transported to Finland in the first part of the 1700s. The other speakers, whose ancestors mainly lived in Finnish cities as civil servants, merchants and military officers, constitute the non-dialect corpus. Chapter 1 accounts for the history of Finland Russians. Chapters 2-5 are four case studies. Chapter 6 is a short conclusion. Three case studies consider converging structures. These are (1) past participle constructions as predicates, (2) word order in genitive noun phrases and (3) the genitive of subject and object. The starting point of convergence is similarity between Russian structure and corresponding Finnish and Swedish structures. In the fourth case study, (4) integration is shown in gender assignment of Swedish and Finnish nouns in Russian context. Every case study starts with a contrastive analysis of the particular structure in Russian, Finnish and Swedish, the use of the Russian structure in earlier times and non-standard varieties and proceeds with qualitative and quantitative analyses of the two corpora. The qualitative analysis concentrates on the interactional meanings of the constructions. The research provides evidence that morphosyntactic change in language contact starts in volatile points of language structure which are in the process of change for language-internal reasons. The structures similar in the contact languages tend to converge closer to each other. The linguistic changes are socially constrained: in disperse language groups in which the native language networks are lacking the bilingual stage is followed by rapid language shift. Key words: Language contact, genitive, word order, past participle, grammatical gender, Northern Russian dialects, conversation analysis

Sijamuotojen käytöstä suomenvenäjässä

Summar