Väitöskirja käsittelee lauseiden rakenteellisia piirteitä suomenvenäläisten puheessa. Venäjän lisäksi he puhuvat myös suomea ja/tai ruotsia, joten venäjä saa harvemmin puhuttuna vaikutuksia suomen ja ruotsin kielistä. Venäjässä on rakenteita, jotka ovat lähellä vastaavia rakenteita suomessa ja ruotsissa. Nämä rakenteet pyrkivät kielikontaktissa samastumaan suomen ja suomenruotsin vastaaviin rakenteisiin. Tätä prosessia sanotaan konvergenssiksi. Integraatio taas on yhdistämisprosessi, jossa vieraasta kielestä lainatut ainekset mukautuvat lainaajakielen omiin rakenteisiin.
Tutkimuksessa suomenvenäjä on jaettu kahdeksi eri korpukseksi (aineistoryhmäksi). Ensimmäisen korpuksen puhujat polveutuvat Suomen kaupunkeihin lähinnä 1700-luvulta 1900-luvun alkuun saapuneista venäläisistä. Toisen korpuksen puhujina ovat ns. Kyyrölän venäläiset. Karjalan kannaksen Muolaan pitäjän neljässä venäläiskylässä asuneiden venäläisten esi-isät oli 1700-luvun alkupuolella pakkosiirretty sinne maaorjina Venäjän pohjoismurteiden alueilta. Neljän kylän keskuksena oli Kyyrölä, minkä vuoksi näiden kylien asukkaita sanotaan kyyröläisiksi. Kyyröläiset ovat säilyttäneet puheessaan pohjoisvenäjän murrepiirteitä.
Suomessa vanhastaan asuneiden venäläisten historiaa on kuvattu väitöskirjan ensimmäisessä luvussa. Seuraavassa neljässä luvussa on kussakin oma erillisaiheensa, lauseopillinen rakenne tai kategoria. Kieliaineiston analyysia edeltää käsittely saman rakenteen käytöstä suomessa, ruotsissa, puhutussa venäjässä ja venäjän murteissa sekä kuvaus ko. rakenteen historiallisesta kehityksestä. Kolmessa luvussa on käsitelty rakenteita, jotka ovat osittain päällekkäisiä vastaavien suomen ja ruotsin rakenteiden kanssa. Nämä rakenteet ovat suomenvenäjässä konvergenssissa. Integraatiota edustaa suomen- ja ruotsinkielisten sanojen sovittaminen venäjän rakenteisiin, ja erityisesti suomen ja ruotsin nimisanojen suomenvenäjässä osoitettu kieliopillinen suku.
Tutkimuksessa painopiste on laadullisessa analyysissa. Tilastot ovat kuvaavia kahden korpuksen vertailussa. Laadullisessa analyysissa on pohdittu ko. rakenteiden kontekstisidonnaisia merkityksiä. Keskustelun kannalta relevantteja merkityksiä eriteltäessä on sovellettu etnometodologista keskustelunanalyysia.
Tutkimus osoittaa, että kontaktipohjaisen muutoksen juuret ovat mm. muuttuvassa kielessä: kielen rakenteet, jotka ovat tavalla tai toisella epävakaita, ovat alttiita muuttumaan, kun kieli joutuu kosketukseen toisten kielten kanssa. Lisäksi tällaisessa kosketuksessa ovat muutosalttiita myös ne rakenteet, joille löytyy samankaltaisuuksia vaikuttajakielistä.
Laadullinen analyysi jäljittää polkuja, joita pitkin muutokset kielessä tapahtuvat. Tilastollinen analyysi auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa ja havaitsemaan kielenkäytön yhteyttä puhujan sosiaaliseen taustaan. Ko. rakenteiden tutkimuksessa esitetty laaja teoreettinen tausta antaa mahdollisuudet vertailla tuloksia mm. suomalaisugrilaisten ja slaavilaisten väestöjen kosketuksiin menneisyydessä. Tutkimuksessa esitettyä rakenteiden vertailevaa analyysia voi myös soveltaa venäjän opetukseen suomalaisille sekä suomen opetukseen venäläisille.The data of the present research are tape-recorded informal research interviews with Finland Russian speakers. In addition to Russian, they also spoke Finnish and/or Swedish. The data consists of two corpora. The informants of the dialect corpus are speakers of a northern Russian dialect whose ancestors were transported to Finland in the first part of the 1700s. The other speakers, whose ancestors mainly lived in Finnish cities as civil servants, merchants and military officers, constitute the non-dialect corpus. Chapter 1 accounts for the history of Finland Russians. Chapters 2-5 are four case studies. Chapter 6 is a short conclusion. Three case studies consider converging structures. These are (1) past participle constructions as predicates, (2) word order in genitive noun phrases and (3) the genitive of subject and object. The starting point of convergence is similarity between Russian structure and corresponding Finnish and Swedish structures. In the fourth case study, (4) integration is shown in gender assignment of Swedish and Finnish nouns in Russian context. Every case study starts with a contrastive analysis of the particular structure in Russian, Finnish and Swedish, the use of the Russian structure in earlier times and non-standard varieties and proceeds with qualitative and quantitative analyses of the two corpora. The qualitative analysis concentrates on the interactional meanings of the constructions. The research provides evidence that morphosyntactic change in language contact starts in volatile points of language structure which are in the process of change for language-internal reasons. The structures similar in the contact languages tend to converge closer to each other. The linguistic changes are socially constrained: in disperse language groups in which the native language networks are lacking the bilingual stage is followed by rapid language shift.
Key words: Language contact, genitive, word order, past participle, grammatical gender, Northern Russian dialects, conversation analysis
