Layoutin ja työmenetelmien suunnittelu : HT Laser Oy

Opinnäytetyön aiheena oli suunnitella layoutvaihtoehtoja HT Laser Oy:n Vieremän yksikköön. Aihe ilmeni yrityksen uuden kuitulaserteknologiaa hyödyntävän laserleikkurin hankinnan myötä. Koska vanhoja laitteita ei poistettu käytöstä täytyi tiloja järjestellä uudelleen, koska uusi kone vaati suuren tilan lattian pinta-alasta. Uudesta layoutista haluttiin luoda tehokas ja materiaalivirtauksesta selkeä. Työn toisena tavoitteena oli vertailla tehtaan nykyisten laserleikkurien sekä tulevan laitteen eroja uuden koneen työmenetelmien löytämiseksi. Työssä on käsitelty lasertyöstöä, layoutsuunnittelun perusteita, erilaisia layouttyyppejä ja muita layoutiin ja sen valintaan vaikuttavia asioita. Suunnittelutyön lähtökohtana käytettiin yrityksen esittämiä toiveita, havaintoja ja mielipiteitä sekä layoutin valinnan tärkeimpiä tekijöitä kuten muunneltavuutta, materiaalivirtoja, käyttöönoton haasteita ja huomioon otettavia muita tiloja kuten varastoja. Ennen vaihtoehtojen suunnittelua tutustuttiin myös tehtaan materiaalivirtauksiin, pohjapiirroksiin sekä työmenetelmiin. Sen jälkeen suunniteltiin kolme vaihtoehtoa uuden koneen sijoituspaikasta, joista valittiin paras vaihtoehto. Parhaasta vaihtoehdosta suunniteltiin vielä toteutettavissa olevia muunnoksia vaihtoehdon parantamiseksi. Suunnittelussa apuna käytettiin Dassault Systemesin ilmaista DraftSight-ohjelmaa, jonka avulla vaihtoehdoista luotiin piirustukset. Työmenetelmien suunnittelussa vertailtiin uuden koneen leikkauspinnan laatua sekä leikkausnopeutta tehtaan nykyisiin laserleikkureihin koe leikkeiden ja laitevalmistajilta saatujen arvojen avulla. Tuloksena toimeksiantaja sai toisistaan poikkeavia layoutvaihtoehtoja, joita se voi hyödyntää halutessaan. Uuden koneen leikkauspinnan laatu todettiin vanhoja laserleikkureita terävämmäksi ja leikkausnopeus vanhoja koneita nopeammaksi. Työ jätti mahdollisuuden jatkotyölle, jossa mitattaisiin layoutin tehokkuutta.The aim of this final year project was to create layout options for HT Laser Ltd Vieremä unit. The company acquired a new laser cutter that takes a large area of floor space and old machinery was not removed. The company wanted the new layout to be effective with good material flow. Another aim was to compare the differences between the existing laser cutter and the arriving machine to find work methods for the new machine. The design work was based on the principles of layout design, the opinions of the employees and management, the current material flow and working methods, modifiability of layout and the current layout of the factory. First, three layout options were designed for the placement of the new machine, of which the best option was chosen. Modifications were made to improve the layout. To plan the working methods to be used, the surface quality and cutting speed of the new machine were compared to the old laser cutting machines. As a result of the project, three different layout options were designed. The quality of the surface cut with the new machine was proved to be better than the surface cut with the old laser cutter. The cutting speed was proved faster. Later on, for instance the effectivity of the new layout can be investigated if required

Ruplaraha, venäläiset investoijina Suomen metsäsektorilla

Raportissa kuvataan kokemuksia venäläisten investoinneista Suomen metsäsektorille. Kuvaukset perustuvat Itä-Suomen kehittämisyhtiöiden Venäjä-asiantuntijoiden sekä suomalaisten ja venäläisten investoinneissa mukana olleiden haastatteluihin. Tuloksissa painottuu suomalainen näkemys, sillä vain kaksi venäläistä suostui haastateltavaksi. Venäläisiä investointeja on tullut Suomeen hyvin vähän. Merkittävimmät ovat Harjavallan teräksen kaltaisia suuryrityksiä. Metsäsektorille venäläistä rahaa on kuitenkin tullut hyvin niukalti. Venäläiset investoivat Suomen metsäsektorille joko itse investointikohteita etsien tai siten, että suomalaiset etsivät ulkomaista rahoitusta toiminnalleen. Eniten ongelmia on toiminnan aloitusvaiheessa, kun ei tunneta paikallisia toimintatapoja ja byrokratiaa. Toimintavaiheessa yleisimpiä ongelmia ovat liian pieni oma pääoma, suunnittelun puute sekä ajatus, että Suomessa voi toimia samoin kuin Venäjällä. Parhaiten investoinnit ovat onnistuneet silloin, kun investoija on sisäistänyt roolinsa ja pitäytynyt pois päivittäisestä toiminnasta. Myös silloin, kun käytännön toimintaan osallistunut investoija on tuntenut hyvin käytännön toiminnan, ovat tulokset olleet hyviä. Tulevaisuudessa pienet sahat ja itse suomalainen metsä voisivat kiinnostaa venäläisiä laajemminkin investointikohteena. Raportti perustui pääosin suomalaisten haastatteluihin, joten olisi tarpeen jatkossa pyrkiä selvittämään myös venäläisten näkemyksiä ja kokemuksia Suomen metsäsektorin investoinneista.201

Millaisia arvoja metsäteknologiassa tulisi ottaa huomioon?

Tieteen tor

The Composition and Functional Capacities of Saliva Microbiota Differ Between Children With Low and High Sweet Treat Consumption

Excess sugar consumption—common in youth—is associated with poor health. Evidence on the relationship between sugar consumption and the oral microbiome, however, remains scarce and inconclusive. We explored whether the diversity, composition, and functional capacities of saliva microbiota differ based on the consumption of select sugary foods and drinks (“sweet treats”). Using 16S rRNA gene sequencing, we characterized saliva microbiota from 11 to 13-year-old children who participated in the Finnish Health in Teens (Fin-HIT) cohort study. The sample comprised children in the lowest (n = 227) and highest (n = 226) tertiles of sweet treat consumption. We compared differences in the alpha diversity (Shannon, inverse Simpson, and Chao1 indices), beta diversity (principal coordinates analysis based on Bray–Curtis dissimilarity), and abundance (differentially abundant operational taxonomic units (OTUs) at the genus level) between these low and high consumption groups. We performed PICRUSt2 to predict the metabolic pathways of microbial communities. No differences emerged in the alpha diversity between low and high sweet treat consumption, whereas the beta diversity differed between groups (p = 0.001). The abundance of several genera such as Streptococcus, Prevotella, Veillonella, and Selenomonas was higher in the high consumption group compared with the low consumption group following false discovery rate correction (p < 0.05). Children with high sweet treat consumption exhibited higher proportions of nitrate reduction IV and gondoate biosynthesis pathways compared with the low consumption group (p < 0.05). To conclude, sweet treat consumption shapes saliva microbiota. Children who consume a high level of sweet treats exhibited different compositions and metabolic pathways compared with children who consume low levels of sweet treats. Our findings reveal novel insights into the relationship between sugary diets and oral microbiota.Peer reviewe

Ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen

Tätä ohjetta sovelletaan pelastuslain (379/2011) 48 §:n ja sen perusteella ulkoisista pelastussuunnitelmista annetun sisäministeriön asetuksen (1286/2019) mukaisten kohteiden ulkoisten pelastussuunnitelmien (UPS) laatimiseen. Suomessa on noin 200 ulkoisen pelastussuunnitelman vaativaa kohdetta, joihin on laadittava ulkoinen pelastussuunnitelma. Tällaiset kohteet ovat vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia, ratapihoja ja satamia sekä ydinvoimalaitoksia ja kaivannaisjätealueita. Ulkoisten pelastussuunnitelmien laatiminen on osa laajempaa riskienhallintaa. Ulkoinen pelastussuunnitelma toimii onnettomuustilanteessa pelastustoiminnan johtajan apuna, koska sen tulee tukea pelastustehtävien aikaista johtamista. Ulkoinen pelastussuunnitelma lisää myös pelastuslaitoksen kohdetuntemusta ja ohjaa suuronnettomuusharjoittelua ja sitä voidaan hyödyntää myös pelastustoiminnan koulutuksessa. Ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen on pelastuslaitoksen vastuulla. Se toteutetaan yhteistoiminnassa toiminnanharjoittajan ja eri viranomaisten sekä yleisön kanssa. Ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ulkoisen pelastussuunnitelman laadintaa. Ohjeen liitteenä on mallipohjia, joita pelastuslaitokset voivat käyttää kohteiden ulkoisten pelastussuunnitelmien laadinnassa. Aluehallintovirastot valvovat, että pelastuslaitokset noudattavat velvoitetta laatia ulkoinen pelastussuunitelma alueellaan oleville kohteille. Suomella on velvollisuus raportoida ulkoisista pelastussuunnitelmista ja niitä koskevista harjoituksista EU komissiolle sekä Seveso III - että kaivannaisjätedirektiivien perusteella

Utarbetande av en extern räddningsplan

Denna anvisning tillämpas på uppgörandet av externa räddningsplaner för objekt enligt 48 § i räddningslagen (379/2011) och inrikesministeriets förordning om externa räddningsplaner (1286/2019) som utfärdats med stöd av den. I Finland finns cirka 200 objekt med skyldighet att göra upp en extern räddningsplan. Sådana objekt är produktionsanläggningar som hanterar och lagrar farliga kemikalier, bangårdar och hamnar samt kärnkraftverk och deponier för utvinningsavfall. Uppgörandet av externa räddningsplaner är en del av en mer omfattande riskhantering. Den externa räddningsplanen hjälper räddningsledaren vid olyckor, eftersom den ska stödja ledningen av räddningsuppgifterna. Den externa räddningsplanen ökar också räddningsverkets målkännedom och styr övningarna inför storolyckor. Planen kan också utnyttjas i utbildningen i räddningsverksamhet. Räddningsverket ansvarar för uppgörandet av den externa räddningsplanen. Planen utarbetas i samarbete med verksamhetsutövaren, olika myndigheter och allmänheten. Syftet med anvisningen är att förenhetliga utarbetandet av externa räddningsplaner. Till anvisningen har fogats mallar som räddningsverken kan använda vid uppgörandet av externa räddningsplaner för objekt. Regionförvaltningsverken övervakar att räddningsverken iakttar skyldigheten att göra upp en extern räddningsplan för objekten inom sitt område. Finland är skyldigt att till EU-kommissionen rapportera om externa räddningsplaner och om de övningar som gäller dem både enligt Seveso III-direktivet och enligt direktivet om hantering av avfall från utvinningsindustrin

Lääketietovarannon selvitys

Lääketietovarannolla tarkoitetaan keskitettyä kansallista tietovarantoa, joka sisältäisi keskeiset lääkevalmisteen tiedot. Lääkevalmisteen tiedot ovat mm. lääkevalmisteen perustietoja ja muita valmisteen tietoja kuten hinta- ja korvattavuus, farmakologiset ominaisuudet, valmisteyhteenvedot sekä erilaiset ilmoitukset ja tiedotteet. Lääketietovarannon hyödyt liittyvät laadukkaan ja käyttäjien tarpeita vastaavan tiedon parempaan saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Nykytilassa lääkevalmisteen tieto on hajallaan tietovarannoissa, mikä vaikeuttaa tietojen hyödyntämistä eri käyttötarkoituksissa. Monen palvelun ja teknologisen ratkaisun tehokas käyttö on riippuvaista rakenteisen, standardimuotoisen, ajantasaisen, kattavan ja laadukkaan tiedon saatavuudesta. Myös puutteet tiedostojen formaatissa ja tiedon rakenteissa aiheuttavat ongelmia tiedon siirtymisessä eri organisaatioiden ja tietojärjestelmien välillä. Selvitysraportin ensimmäisessä osassa kuvataan lääkevalmisteen tiedonhallinnan ja jakamisen nykytila sekä siihen liittyvät ongelmat sekä keskeiset kansalliset ja kansainväliset hankkeet ja strategiat. Toisessa osassa muodostetaan kokonaiskuva siitä, miten nykytilaan liittyviä haasteita voitaisiin ratkaista kansallisen lääketietovarannon avulla. Kolmannessa osassa esitetään toimenpide-ehdotukset ja alustava toimenpiteiden kehittämispolku

Finnish study of intraoperative irrigation versus drain alone after evacuation of chronic subdural haematoma (FINISH) : a study protocol for a multicentre randomised controlled trial

Introduction Chronic subdural haematomas (CSDHs) are one of the most common neurosurgical conditions. The goal of surgery is to alleviate symptoms and minimise the risk of symptomatic recurrences. In the past, reoperation rates as high as 20%-30% were described for CSDH recurrences. However, following the introduction of subdural drainage, reoperation rates dropped to approximately 10%. The standard surgical technique includes burr-hole craniostomy, followed by intraoperative irrigation and placement of subdural drainage. Yet, the role of intraoperative irrigation has not been established. If there is no difference in recurrence rates between intraoperative irrigation and no irrigation, CSDH surgery could be carried out faster and more safely by omitting the step of irrigation. The aim of this multicentre randomised controlled trial is to study whether no intraoperative irrigation and subdural drainage results in non-inferior outcome compared with intraoperative irrigation and subdural drainage following burr-hole craniostomy of CSDH. Methods and analysis This is a prospective, randomised, controlled, parallel group, non-inferiority multicentre trial comparing single burr-hole evacuation of CSDH with intraoperative irrigation and evacuation of CSDH without irrigation. In both groups, a passive subdural drain is used for 48hours as a standard of treatment. The primary outcome is symptomatic CSDH recurrence requiring reoperation within 6months. The predefined non-inferiority margin for the primary outcome is 7.5%. To achieve a 2.5% level of significance and 80% power, we will randomise 270 patients per group. Secondary outcomes include modified Rankin Scale, rate of mortality, duration of operation, length of hospital stay, adverse events and change in volume of CSDH. Ethics and dissemination The study was approved by the institutional review board of the Helsinki and Uusimaa Hospital District (HUS/3035/2019 238) and duly registered at ClinicalTrials.gov. We will disseminate the findings of this study through peer-reviewed publications and conference presentations. Trial registration number NCT04203550Peer reviewe