Automatic Label Placement for Technical Drawings

A lot of research has been done to automatically label geographical maps. In the field of study, other types of images, like technical drawings, are almost completely disregarded. In enormous industrial projects, like shipbuilding or designing process plant facilities, there are countless of drawings produced. Labeling these drawings needs to be done manually by the designers and automating the labeling of these drawings would save countless of hours of the designers time. This thesis aims to develop a method to conduct automatic labeling in the context of technical drawings. The main target are drawings produced in process plant design and marine industry, but the final solution is general enough to be used for other types of technical drawings as well. To achieve this, a set of requirements for the task is collected and an implementation principle for automatic labeling of technical drawings is presented. The solution is based on prior research done regarding automatic labeling of geographical maps as well as a new label candidate generation heuristic. The developed solution is evaluated by conducting an empirical study on an implementation of the new principle. The empirical study indicates that the solution is practical enough to be used in real environments. However, it also reveals some improvements needed in the quality of the labeling as well as its performance.Maantieteellisten karttojen automaattinen labelointi on laajalti tutkittu aihe. Tutkimusalalla muun tyyppiset kuvat, kuten tekniset piirustukset, eivät ole juuri saaneet huomiota. Suurissa teollisissa projekteissa, kuten laivojen tai prosessiteollisuuslaitosten suunnittelussa, tuotetaan suuria määriä piirustuksia. Projekteissa suunnittelijat joutuvat itse labeloimaan kyseiset piirustukset, mikä vie merkittävästi aikaa. Näiden piirustusten automaattinen labelointi säästäisi lukemattomia työtunteja suunnittelijoilta. Tämä diplomityö pyrkii kehittämään automaattisen labelointimenetelmän teknisille piirustuksille. Päätavoite on laivanrakennuksessa ja prosessiteollisuuslaitosten suunnittelussa tuotettujen piirustusten labeloinnin automatisointi. Kehitetty menetelmä on kuitenkin yleiskäyttöinen myös muunkaltaisissa piirustuksissa. Työssä ensin kartoitetaan teknisten piirustusten automaattisen labeloinnin vaatimukset, minkä jälkeen kehitetään ko. vaatimukset täyttävä menetelmä. Menetelmä perustuu tutkimustietoon karttojen automaattisesta labeloinnista sekä tässä työssä kehitettyyn uuteen labeleiden kandidaattien generointi -heuristiikkaan. Kehitetty menetelmä arvioidaan empiirisellä tutkimuksella. Empiirinen tutkimus osoittaa, että kehitetty menetelmä on riittävän käyttökelpoinen todellisessa ympäristössä. Menetelmässä ilmeni kuitenkin vielä parannettavaa labeloinnin laadussa sekä menetelmän suoritusnopeudessa

Integrating mental health services: the Finnish experience

The aim of this paper is to give a short description of the most important developments of mental health services in Finland during the 1990s, examine their influences on the organisation and provision of services, and describe shortly some national efforts to handle the new situation. The Finnish mental health service system experienced profound changes in the beginning of the 1990s. These included the integration of mental health services, being earlier under own separate administration, with other specialised health services, decentralisation of the financing of health services, and de-institutionalisation of the services. The same time Finland underwent the deepest economic recession in Western Europe, which resulted in cut-offs especially in the mental health budgets. Conducting extensive national research and development programmes in the field of mental health has been one typically Finnish way of supporting the mental health service development. The first of these national programmes was the Schizophrenia Project 1981–97, whose main aims were to decrease the incidence of new long-term patients and the prevalence of old long-stay patients by developing an integrated treatment model. The Suicide Prevention Project 1986–96 aimed at raising awareness of this special problem and decreasing by 20% the proportionally high suicide rate in Finland. The National Depression Programme 1994–98 focused at this clearly increasing public health concern by several research and development project targeted both to the general population and specifically to children, primary care and specialised services. The latest, still on-going Meaningful Life Programme 1998–2003 which main aim is, by multi-sectoral co-operation, to improve the quality of life for people suffering from or living with the threat of mental disorders. Furthermore, the government launched in 1999 a new Goal and Action Programme for Social Welfare and Health Care 2000–2003, in which mental health has been chosen as one of the eight priority areas

Building up good mental health : Guidelines based on existing knowledge

Kannessa myös: Monitoring Mental Health EnvironmentsMonitoring Positive Mental Health Environments ProjectMMH

Action for mental health : Activities co-funded from European Community Public Health Programmes 1997-2004

Report prepared for the European Commission, Health and Consumer Protection Directorate-General, by Professor Ville Lehtinen

Muotiin tuomitut? : Shoppailu ja vaatteiden kulutus helsinkiläisten nuorten aikuisten identiteettiä rakentavana viestintämuotona

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa tarkastellaan vaatteiden kulutusta eräänä viestinnän muotona. Aiheen käsittelyn perustana on teemahaastatteluilla kerätty aineisto. Tutkimusta varten on haastateltu kahtakymmentä 20-35 -vuotiasta helsinkiläistä. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena on selvittää, miten suomalaisessa suurkaupungissa elävät nuoret aikuiset käyttävät pukeutumista viestintäkeinona. Työ nostaa tavaroiden viestinnällisen käytön tarkastelun osaksi viestinnän tutkimusta. Kulutusta hyödyntävää viestintää lähestytään kolmen keskeisen teema-alueen kautta. Kaupunki, kulutus ja identiteetti ovat alueita, jotka kytkeytyvät olennaisesti toisiinsa. Työ jakautuu kahteen osaan. Alkuluvuissa selvitetään kaupunkiin, kulutukseen ja postmodernin identiteettiin liittyviä teoreettisia kysymyksiä. Tässä osassa haastatteluaineistoa käytetään tarjoamaan esimerkkejä ja kuvittamaan tutkimustraditiota. Kaupunki luo kehykset kulutukselle. Se tarjoaa myös näyttämön, jolla kulutuksen kautta rakennettu minä tuodaan esille. Kulutushyödykkeistä tulee viestinnän välineitä prosessissa, jossa maailmaa kyllästävät merkitykset siirtyvät mainonnan ja muotijärjestelmän avulla tavaroihin. Shoppailu on keskeisin niistä arkea rakenteistavista rituaaleista, joiden myötä merkitykset siirtyvät yksilöön. Muotijärjestelmä liittyy olennaisesti vaatteiden kulutukseen. Georg Simmeliä lainaten muoti on vertailun ja erottautumisen, mutta myös samastumisen väline. Postmodernia aikaa elävät kaupunkilaiset ammentavat kulutuksesta ja muodista itselleen minän rakennusaineita. Minä ei kuitenkaan ole koskaan lopullisesti valmis. Työn jälkimmäisessä osassa teemahaastattelumateriaalin käsittelytapa muuttuu. Aineistoa käytetään vastaamaan tutkimuskysymyksiin. Aluksi kuvataan sitä tapaa, jolla nuoret aikuiset helsinkiläiset suhtautuvat kotikaupunkiinsa ja käyttävät sitä näyttämönä itsen manifestointiin. Lainaten Pasi Mäenpään ajatusta kaupungilla pelattavista "peleistä" korostetaan, että kaupunki on paikka, jossa näyttäydytään ja jossa ”toisen” katse todistaa itsen olemassaolosta. Helsingistä tulee nuorille aikuisille ennen kaikkea kuluttamisen ympäristö. Shoppailuun ja löytöjen tekemiseen on pakottava tarve. Samoin kuin kaupungin kaduilla etsitään katseenvaraisesti itseä täydentävää ihmistä, myös liikkeiden vaatetangoilta haetaan minää puhuttelevia, täydentäviä ja viestiviä vaatteita. Työn alkupuolella esiteltyä Grant McCrackenin luomaa merkitysten siirtymisen mallia täydennetään vaatteiden avulla tapahtuvaa viestintää kuvaavaksi. Vaatteet ovat keskeinen keino, jolla suurkaupungin anonymiteettiin teljetty yksilö voi ilmaista persoonaansa. Kulutuksen riemua korostavasta näkökulmasta poiketen työssä korostetaan, että kulutuksen kautta tapahtuvasta identiteetin viestimisestä ja rakentamisesta on postmodernissa kaupunkitilassa tullut selviytymisen eräs ehto. Tutkimuksessa lähestytään Michel Foucault´n ajatuksia minuuden teknologioista, keinoista joilla minää hallitaan ja säädellään. Muotijärjestelmään kietoutunut kulutus on eräs postmodernin yksilön minuustekniikka. Muotia ja kulutusta käytetään hyväksi samalla kun sen annetaan hallita itseä. Kuri kietoutuu vapauteen ja vapaus kuriin. Näin on mahdollista luoda itsestä käsitys kokonaisesta, omassa hallinnassa olevasta subjektista

Topical levofloxacin, nepafenac and prednisolone acetate medication after cataract surgery in the biggest tertiary eye hospital in Finland during 2015-2018

Non peer reviewe

Moral dilemma(s) in human papillomavirus vaccination - revisiting the role of the herd effect

publishedVersionNon peer reviewe

LUKIOLAISTEN MOTIVAATIO OPISKELLA FYSIIKKAA: ONKO TÄSSÄ EROJA MIESTEN JA NAISTEN VÄLILLÄ?

Viime vuosina fysiikan ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuneiden määrä on lähes kaksinkertaistunut ja naisten suhteellinen osuus kasvanut. Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että motivaatio opiskella fysiikkaa on sukupuolittunutta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lukiolaisten motivaatiota fysiikan opiskeluun ja mahdollisia sukupuolten välisiä eroja. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena fysiikan syventäviä kursseja opiskeleville. Keskimäärin miesten sisäinen motivaatio opiskella fysiikkaa ja koettu fysiikan väli- nearvo olivat korkeampia kuin naisilla. Fysiikan opiskelun kustannuksissa tai fysiikkaan liittyvissä kykyuskomuksissa ei ollut eroja sukupuolten välillä. Avokysymyksessä naiset kuvasivat useammin fysiikan opiskelun syyksi opiskelusta saatavan hyödyn esimerkiksi ei-luonnontieteellisille aloille jatko-opintoihin hakeutumiseen kuin miehet. Tulokset tuo- vat uutta näkökulmaa viimeaikaisille muutoksille fysiikan lukio-opiskelussa – onko mahdollista, että naisten kasvanut osuus fysiikan kirjoittaneista kertoo enemmän pisteytysjärjestelmästä kuin kasvaneesta kiinnostuksesta fysiikkaan