Metsätalouden vesistökuormituksen seuranta- ja raportointiohjelma

Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon muodostavat luonnon taustakuormituksen ja normaalin metsätaloustoiminnan aiheuttaman kuormituksen seurantaan perustetut latvavaluma alueet. Verkon avulla voidaan tuottaa valtakunnalliset sekä vesienhoitoalue- ja jokivaluma-aluekohtaiset arviot metsätalouden aiheuttamasta kuormituksesta ja seurata esim. muuttuvista ilmasto-oloista tai metsätalouden intensiteetin muutoksista aiheutuvia trendejä. Seurantaverkko perustettiin vuonna 2014 ja seurantaa toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskusten, ELY-keskusten ja Tapio Oy:n kanssa. Näytteenottoa ja laboratorioanalyysejä on ulkoistettu yksityisille toimijoille. Tämä raportti kuvaa seurantaverkkoon kuuluvat valuma-alueet, aineiston keruumenetelmät ja tulosten laskennan.201

Trends in concentrations and export of nitrogen in boreal forest streams

Peer reviewe

Controls of Organic Carbon and Nutrient Export from Unmanaged and Managed Boreal Forested Catchments

Understanding the anthropogenic and natural factors that affect runoff water quality is essential for proper planning of water protection and forest management, particularly in the changing climate. We measured water quality and runoff from 10 unmanaged and 20 managed forested headwater catchments (7–12,149 ha) located in Finland. We used linear mixed effect models to test whether the differences in total organic carbon (TOC), total nitrogen (TN) and total phosphorus (TP) export and concentrations observed can be explained by catchment characteristics, land use, forest management, soil fertility, tree volume and hydrometeorological variables. Results show that much of variation in TOC, TN and TP concentrations and export was explained by drainage, temperature sum, peatland percentage and the proportion of arable area in the catchment. These models explained 45–63% of variation in concentrations and exports. Mean annual TOC export in unmanaged catchments was 56.4 ± 9.6 kg ha−1 a−1, while in managed it was 79.3 ± 3.3 kg ha−1 a−1. Same values for TN export were 1.43 ± 0.2 kg ha−1 a−1 and 2.31 ± 0.2 kg ha−1 a−1, while TP export was 0.053 ± 0.009 kg ha−1 a−1 and 0.095 ± 0.008 kg ha−1 a−1 for unmanaged and managed, respectively. Corresponding values for concentrations were: TOC 17.7 ± 2.1 mg L−1 and 28.7 ± 1.6 mg L−1, for TN 420 ± 45 µg L−1 and 825 ± 51 µg L−1 and TP 15.3 ± 2.3 µg L−1 and 35.6 ± 3.3 µg L−1. Overall concentrations and exports were significantly higher in managed than in unmanaged catchments. Long term temperature sum had an increasing effect on all concentrations and exports, indicating that climate warming may set new challenges to controlling nutrient loads from catchment areas

Aivoverenkiertohäiriöön (AVH) sairastuneen henkilön toimintakyvyn arviointi

TOIMIA-suositusTämä suositus korvaa 24.1.2011 julkaistusta suosituksesta ”Kantanen M, Paltamaa J, Peurala S. Suositus aivoverenkiertohäiriö (AVH)- ja MS -kuntoutujan liikkumisen ja osallistumisen arviointiin” AVH:n sairastuneen henkilön toimintakyvyn arviointiin kohdistuvan osuuden

Controls of Organic Carbon and Nutrient Export from Unmanaged and Managed Boreal Forested Catchments

Understanding the anthropogenic and natural factors that affect runoff water quality is essential for proper planning of water protection and forest management, particularly in the changing climate. We measured water quality and runoff from 10 unmanaged and 20 managed forested headwater catchments (7–12,149 ha) located in Finland. We used linear mixed effect models to test whether the differences in total organic carbon (TOC), total nitrogen (TN) and total phosphorus (TP) export and concentrations observed can be explained by catchment characteristics, land use, forest management, soil fertility, tree volume and hydrometeorological variables. Results show that much of variation in TOC, TN and TP concentrations and export was explained by drainage, temperature sum, peatland percentage and the proportion of arable area in the catchment. These models explained 45–63% of variation in concentrations and exports. Mean annual TOC export in unmanaged catchments was 56.4 ± 9.6 kg ha−1 a−1, while in managed it was 79.3 ± 3.3 kg ha−1 a−1. Same values for TN export were 1.43 ± 0.2 kg ha−1 a−1 and 2.31 ± 0.2 kg ha−1 a−1, while TP export was 0.053 ± 0.009 kg ha−1 a−1 and 0.095 ± 0.008 kg ha−1 a−1 for unmanaged and managed, respectively. Corresponding values for concentrations were: TOC 17.7 ± 2.1 mg L−1 and 28.7 ± 1.6 mg L−1, for TN 420 ± 45 µg L−1 and 825 ± 51 µg L−1 and TP 15.3 ± 2.3 µg L−1 and 35.6 ± 3.3 µg L−1. Overall concentrations and exports were significantly higher in managed than in unmanaged catchments. Long term temperature sum had an increasing effect on all concentrations and exports, indicating that climate warming may set new challenges to controlling nutrient loads from catchment areas

Metsäisten valuma-alueiden vesistökuormituksen laskenta

Metsät vaikuttavat vesistöjen veden laatuun. Luonnontilaisilta metsä- ja suoalueilta vesistöihin kulkeutuvia ainevirtoja kutsutaan taustakuormaksi. Metsissä tehtävät toimenpiteet kuten päätehakkuut, maanmuokkaukset, lannoitukset ja ojitukset lisäävät vesistöihin tulevaa kuormitusta. Tässä julkaisussa esitellään metsätalousmaalta tulevaan luonnon taustakuormaan ja eri metsätaloustoimenpiteiden aiheuttamaan kuormituksen lisäykseen perustuva typpi-, fosfori- ja kiintoainekuormituksen laskentamenetelmä, KALLE. Laskentamenetelmän kuvauksen yhteydessä esitetään taustakuormitusluvut ja kivennäis- ja turvemaiden metsänuudistamisen ja lannoituksen sekä turvemaiden kunnostusojituksen ominaiskuormitusluvut. Ominaiskuormitusluvut on tuotettu olettaen, että vesiensuojelusta on huolehdittu uudistamishakkuiden yhteydessä jättämällä suojakaistoja vesistöjen varteen ja kunnostusojituksissa tekemällä laskeutusaltaita. Laskentamenetelmä ottaa huomioon toimenpiteiden pitkän vaikutusajan. KALLE-laskentamenetelmä on kehitetty valtakunnallisia, vesistöalueryhmittäisiä ja vesienhoitoalueittaisia laskelmia varten. Julkaisussa esitetään myös esimerkkilaskelmien tuloksia

KUSTAA -työkalu valuma-alueen vesistökuormituksen laskentaan

Maankäytöstä ja muusta ihmistoiminnasta aiheutuu lähes aina luonnon taustakuorman ylittävää ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesistöihin. Julkaisussa esitellään valuma-alueelta vesistöön kohdistuvan kokonaistypen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen kuormituksen arviointiin kehitetty KUSTAA -työkalu. KUSTAA perustuu ominaiskuormitusmenetelmään ja kattaa tyypillisimpiin maankäyttömuotoihin liittyvät toimenpiteet ja muut haja- ja pistekuormituslähteet. Kuormitusarvion lähtötiedoiksi tarvitaan valuma-alueen pinta-ala, sen vesistöjen pinta-ala, metsä- ja maataloustoimenpiteiden pinta-alat ja muut haja- ja pistekuormituslähteiden määrät vuositasolla. Tietojen perusteella tuotetaan arvio valuma-alueen kokonaiskuormituksesta ja sen jakautumisesta eri lähteisiin. Lisäksi esitetään yksinkertainen epävarmuusarvio. KUSTAA -työkalu on integroitu taulukkolaskentaympäristöön ja tarkoitettu käytännön toimijoiden käyttöön. Sen avulla voidaan arvioida esimerkiksi maankäytössä tapahtuvien muutosten, pistekuormituksen hallinnan tai yksittäisen kuormituslähteen vaikutuksia valuma-alueen kokonaiskuormitukseen. Julkaisussa kootaan kattavasti yhteen tyypillisimpiä maankäyttömuotoja ja haja- ja pistekuormituslähteitä edustavat ominaiskuormitusluvut ja esitellään KUSTAA -työkalun käyttöä esimerkkilaskelmien avulla

Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020

Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen kuormituksesta 78 000 tonnia/v. Uusissa typpi- ja fosforikuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus. Metsätalouden osuus kaikesta ihmistoiminnan aiheuttamasta typpikuormituksesta nousee 6 %:sta 12 %:iin ja fosforikuormituksesta vastaavasti 8 %:sta 14 %:iin. Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia, fosforin kokonaiskuormitukseksi 1 760 tonnia ja orgaanisen hiilen kokonaiskuormitukseksi 1,8 miljoonaa tonnia. Luonnonhuuhtouma on suurinta Etelä-Suomessa. Metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus on puolestaan suurinta Pohjanmaalla ja Kainuussa, missä on paljon ojitettuja soita. Aiemmin metsäojituksen on oletettu aiheuttavan ravinnekuormitusta 10 vuoden ajan. Uusien tulosten mukaan kuormitus jatkuu pidempään. Hankkeen tulosten mukaan metsistä tuleva fosforikuormitus on vähentynyt viime vuosiin asti. Valumaveden typen- ja orgaanisen hiilen pitoisuuksissa havaittiin nousevia trendejä vuosina 1978–2018. Samanaikaisesti ilman lämpötilassa, hydrologiassa ja happamassa laskeuma on tapahtunut muutoksia, jotka voivat selittää kuormitusta. Tutkijoiden mukaan typen ja orgaanisen hiilen kuormituksen hallintaan tulisi kehittää uusia menetelmiä erityisesti turvemaille. MetsäVesi-hankkeen tulokset tulisi sisällyttää vesienhoidossa käytettävään VEMALA-mallijärjestelmään, ja ne tulisi jatkossa huomioida myös virallisissa raportoinneissa. MetsäVesi-hanke toteutettiin vuoden 2019 aikana yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Tapio Oy:n ja Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa. Työssä hyödynnettiin laajoja valtakunnallisia veden laadun ja virtaaman seuranta-aineistoja

Genetic variations in A20 DUB domain provide a genetic link to citrullination and neutrophil extracellular traps in systemic lupus erythematosus

Objectives: Genetic variations in TNFAIP3 (A20) de-ubiquitinase (DUB) domain increase the risk of systemic lupus erythematosus (SLE) and rheumatoid arthritis. A20 is a negative regulator of NF-κB but the role of its DUB domain and related genetic variants remain unclear. We aimed to study the functional effects of A20 DUB-domain alterations in immune cells and understand its link to SLE pathogenesis. Methods: CRISPR/Cas9 was used to generate human U937 monocytes with A20 DUB-inactivating C103A knock-in (KI) mutation. Whole genome RNA-sequencing was used to identify differentially expressed genes between WT and C103A KI cells. Functional studies were performed in A20 C103A U937 cells and in immune cells from A20 C103A mice and genotyped healthy individuals with A20 DUB polymorphism rs2230926. Neutrophil extracellular trap (NET) formation was addressed ex vivo in neutrophils from A20 C103A mice and SLE-patients with rs2230926. Results: Genetic disruption of A20 DUB domain in human and murine myeloid cells did not give rise to enhanced NF-κB signalling. Instead, cells with C103A mutation or rs2230926 polymorphism presented an upregulated expression of PADI4, an enzyme regulating protein citrullination and NET formation, two key mechanisms in autoimmune pathology. A20 C103A cells exhibited enhanced protein citrullination and extracellular trap formation, which could be suppressed by selective PAD4 inhibition. Moreover, SLE-patients with rs2230926 showed increased NETs and increased frequency of autoantibodies to citrullinated epitopes. Conclusions: We propose that genetic alterations disrupting the A20 DUB domain mediate increased susceptibility to SLE through the upregulation of PADI4 with resultant protein citrullination and extracellular trap formation

Päivittäisten toimintojen solmukohdat : etenevää muistisairautta sairastavien lyhytaikaishoidon asiakkaiden omais- ja omahoitajien näkemyksiä

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Kustaankartanon F3B-osaston lyhytaikaishoidon, etenevää muistisairautta sairastavien asiakkaiden päivittäisten toimintojen solmukohtia omais- ja omahoitajien näkökulmasta. Työ liittyy IKU-Stadiaan, joka on osa laajempaa IKU-hanketta. IKU-Stadian tehtävänä on tuottaa tietoa asiakkaiden toimintakyvystä ja selvittää asiakkaiden toimintakykyä tukevat toimintatavat ympäristöjen suunnittelun lähtökohdaksi. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa toimintaterapian näkökulmasta tietoa, jota voidaan hyödyntää etenevää muistisairautta sairastavien henkilöiden lyhytaikaishoidon kehittämisessä osana omaishoidon tukea. Etenevää muistisairautta sairastava henkilö ja omaishoitaja voidaan yhdessä nähdä asiakkaana. He tarvitsevat tukea ahdistuksen ja huolten käsittelyyn sekä päivittäisten toimintojen sujumiseen kotiympäristössään. Toimintaterapeuttien ydinosaamiseen kuuluu päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen ja osallistumisen mahdollistaminen asiakkaiden arjen ympäristöissä. Toimintaterapian keinoin voidaan vastata tehostetun koti- ja omaishoidon kasvaviin haasteisiin. Opinnäytetyön aineisto on hankittu asiakaslähtöiseen Kanadan toiminnallisen suoriutumisen malliin perustuvaa COPM- arviointimenetelmää käyttäen haastattelemalla kolmen etenevää muistisairautta sairastavan lyhytaikaishoidon asiakkaan omais- ja omahoitajia. Avointen haastattelukysymysten teemat liittyivät päivittäisten toimintojen ongelmien itsestä huolehtimisen, tuottavuuden ja vapaa-ajan osa-alueisiin. Haastattelut on analysoitu teoriasidonnaisella sisällönanalyysilla, jossa on joiltain osin hyödynnetty Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen ICF-luokituksen suoriutumisen ja osallistumisen sekä ruumiin ja kehon toimintojen pääluokkia. Etenevää muistisairautta sairastavien henkilöiden arjen sujumista ehkäisivät vaikeudet mieltää meneillään olevaa toimintaa, tuottaa koordinoituja liikkeitä ja käyttää tarvittavia välineitä. Tehtävien aloittaminen, niihin keskittyminen sekä loppuun saaminen oli vaikeaa ja vei paljon aikaa. Myös levottomuus, kommunikoinnin ja hahmottamisen vaikeudet aiheuttivat päivittäisten toimintojen sujumisen solmukohtia. Tärkeimmiksi toiminnallisen suoriutumisen ongelmiksi COPM- arviointimenetelmää käytettäessä haastateltavat nostivat aiheita, jotka liittyivät pääasiassa itsestä huolehtimisen ja vapaa-ajan osa-alueisiin. Analyysin tuloksena esiin nostetut päivittäisten toimintojen solmukohdat vastasivat haastateltavien tärkeimmiksi toiminnallisen suoriutumisen ongelmiksi nostamia aiheita, jotka liittyivät etenevää muistisairautta sairastavien henkilöiden syömiseen, wc-toimintoihin, sisällä ja ulkona liikkumiseen, nukkumiseen ja sosiaaliseen toimintaan