Human Development from Middle Childhood to Middle Adulthood

This seminal work focuses on human development from middle childhood to middle adulthood, through analysis of the research findings of the groundbreaking Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS). The JYLS project, which began in 1968, has generated extensive publications over many years but this is the first comprehensive summary that presents the conceptual framework, the research design and methodology, and the findings. The study looks at the development over time of issues related to personality, identity, health, anti-social behavior, and well-being and is unparalleled in its duration, intensity, comprehensiveness and psychological richness. The thorough synthesis of this study illustrates that there are different paths to adulthood and that human development cannot be described in average terms. The 42-year perspective that the JYLS provides shows the developmental consequences of children’s differences in socioemotional behavior over time, and the great significance of children’s positive socioemotional behavior for their further development until middle age. Not only will the book be an invaluable tool for those considering research methods and analysis on large datasets, it is ideal reading for students on lifespan courses and researchers methodologically interested in longitudinal research

Lapsilähtöisyys kasvatustavoitteissa

Kasvatustavoitekeskustelu virisi Suomessa peruskoulu-uudistuksen yhteydessä, ja päivähoitolain (36/1973) antamisen jälkeen se kohdistui myös päivähoitoon. Tavoitteita määrittelemään asetettiin parlamentaarinen kasvatustavoitekomitea, joka työskenteli yli vuoden ajan päätyen yksimieliseen mietintöön (Komiteanmietintö 1980:31). Nyt digitaalisestikin satavilla olevan mietinnön perustalta eduskunta lisäsi päivähoitolakiin kasvatustavoitteet 1983, jotka olivat voimassa 32 vuotta. Katsauksen tarkoitus on antaa historiallista taustaa ja virikkeitä varhaiskasvatuksen tavoitteista käytävälle keskustelulle

Nuorten tupakoinnin ja alkoholin käytön ennustettavuus ja jatkuvuus

Summary: Smoking and drinking among youth : a longitudinal study

Innostava koulupäivä: Ehdotus joustavan koulupäivän rakenteen vakiinnuttamiseksi

Selvitystyön tehtävänä oli koota tutkimukseen ja toimiviin käytänteisiin perustuvaa tietoa joustavan koulupäivän hyvinvointivaikutuksista sekä tehdä kehittämisehdotuksia siitä, miten joustava koulupäivä on tarkoituksenmukaista rakentaa kytkien kokonaisuuteen myös aamu- ja iltapäivätoiminnan. Selvitystyö on johtanut havaintoon vahvasta koulupäivän muutospaineesta. Painetta tulee (1) YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta, joka korostaa lapsen oikeutta tulla kuulluksi ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoihin, (2) Euroopan komission suosituksesta investoida lapsiin heidän hyvinvointinsa edistämiseksi, (3) Euroopan muissa maissa tapahtuneesta kehityksestä, (4) Suomen hallituksen tavoitteista antaa oppilaalle mahdollisuus harrastuksiin koulupäivän yhteydessä, (5) uudistetuista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista, (6) innostuksesta, jolla kerhotoiminnan lisääminen ja koulupäivän rakenteen muutoskokeilut on otettu vastaan koulujen ja vanhempien keskuudessa ja (7) yhteistyökumppaneiden halukkuudesta osallistua kerhotoiminnan järjestämiseen. Tutkimustulokset koulussa järjestetyn oppiaineiden ulkopuolisen toiminnan merkityksestä oppilaiden hyvinvoinnille ovat varauksetta positiivisia koulumenestyksen, oppilaan persoonallisen kehityksen ja yhteisön kannalta. Uudistuksen voidaan ennustaa parantavan oppilaiden kiinnittymistä ja samalla tyytyväisyyttä kouluun, millä on myönteinen yhteys koulumenestykseen. Suomalaisten oppilaiden tyytyväisyys kouluun on kansainvälistä tasoa heikompaa ja koulumenestyksessä on laskusuunta. Koulupäivään tarvitaan kannustavia lähi-ihmissuhteita ja monipuolista toimintaa oppilaiden innostuksen virittämiseksi oppimiseen ja halukkuuteen osallistua oman tulevaisuuden rakentamiseen. Selvitykseen sisältyvät keskeiset ehdotukset ovat: - Koulupäivään sisällytetään oppilasta kohti yksi tunti valinnaista ja vapaaehtoista kerhotoimintaa, jonka järjestämiseen osallistuvat koulun henkilöstön lisäksi taide- ja kulttuuritoimijat, kirjastot, kädentaitoyhdistykset, liikunta- ja nuorisojärjestöt ja muut yhteistyötahot. Kunnan sivistystoimen tehtävänä olisi koota koulujen käyttöön luettelo kerhotoiminnan järjestämisestä ja kouluyhteistyöstä kiinnostuneista paikallisista toimijoista. - Kerhotoimintaa kehitetään oppilaita ja vanhempia kuullen monipuoliseksi, jolloin se voi olla ohjaajalähtöistä harrastekerhotoimintaa tai oppilaslähtöistä pajatoimintaa. Sen joustavassa sijoittamisessa koulupäivään tulee ottaa huomioon oppilaiden hyvinvointi sekä kerhotoiminnan yhtäläinen saatavuus kaikille oppilaille. - Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa uudistetaan ja kytketään kerhotoiminnan järjestämistä koskevaan uudistamiseen. - Koulupäivä muutetaan oppituntien osalta alkamaan kello 9. - Seuraavan hallituksen toimintasuunnitelmaan tulisi sisällyttää säädösten muotoilu ja kustannusten selvittely kerhotoiminnan tarjonnan vakiinnuttamiseksi ja aamu- ja iltapäivätoiminnan kytkemiseksi kerhotoimintaan, ottaen huomioon se, että nuoremmat oppilaat ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat tarvitsevat aikuisen turvallista läsnäoloa aamulla ja iltapäivällä enemmän kuin yhden kerhotunnin verran päivässä. Uudistus tähtää opetus- ja kulttuuri-ministeriön eri toimintasektorien väliseen yhteistyöhön siten, että yleissivistävän koulutuksen resurssien ohella kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntamäärärahojen avustuskriteerit palvelisivat lasten kerhotoiminnan lisäämistä kouluissa

Ihmisen kehityksen tutkimus ja tuntemus

Concepts regarding human development have taken shape slowly. Empirical research of it began in the 19th century, inspired by the natural sciences. Childhood, youth, adulthood, and aging became a developmental continuum in the 20th century within life-span development theories. Human development research is a multidisciplinary task, and its results are applicable in practical work with humans. The article considers the use of research information in terms of its appreciation, expertise, supplementation, application, and dissemination. Knowledge of human development would support well-being and promote cooperation and life on our planet of limited resources, taking care of each other

Finnish Twin Research in the 1930s : Contributions of Arvo Lehtovaara and His Mentor, Eino Kaila

Non peer reviewe

The rights of the child: are we creating a world in which all children are enabled to reach their full potential?

This chapter, through the lens of the UN Convention on the Rights of the Child, reviews whether we are actually creating world in which children’s development needs are recognized and met. The principle focus of the chapter is each child’s right to an education. In particular Articles 28 and 29 of the UNCRC are highlighted to provide a benchmark against which to consider education provision in multiple international contexts. Reference is made to the UN Millennium Declaration, the eight Millennium Development Goals and the UNICEF report “The State of the World’s Children 2016: A fair chance for every child” to enable examination of how a world fit for children is being achieved or not. From examination of the aforementioned reports, three imperatives emerge: economic, education and moral. These imperatives challenge the reader to consider how legislation and policy works towards or hinders the goal of creating a world in which all children are enabled to reach their full potential

Genetics of Perceived Family Interaction From 12 to 17 Years of Age

Correction: Volume: 49 Issue: 5 Pages: 484-484 DOI: 10.1007/s10519-019-09963-w Published: SEP 2019We analyzed how the effects of genetic and environmental factors on the perceptions of family interaction change from early to late adolescence. The data were collected by postal surveys on Finnish twins (N=4808) at 12, 14 and 17years of age and analyzed using genetic twin modeling. Additive genetic factors explained a modest share of the variation in perceived relational support (a(2)=0.30 in boys and 0.18 in girls) and relational tensions (a(2)=0.13 and 0.14, respectively) at 12years of age, with the proportions becoming larger through 17years of age (a(2)=0.53 in boys and 0.49 in girls for relational support; a(2)=0.35 in boys and 0.33 in girls for relational tensions). Simultaneously, the role of environment shared by co-twins decreased. These findings suggest that the associations between perceived family interaction and other factors in adulthood should be interpreted with caution, because they partly reflect genetic background, whereas in childhood, they may provide more reliable information on parental characteristics.Peer reviewe