A phosphorus retention model and its application to Lake Päijänne.

Fosforimalli ja sen soveltaminen Päijänteeseen

Katsaus tekniikan tutkimusmenetelmiin Maanpuolustuskorkeakoulussa

Artikkelissa käsitellään nelivuotisen upseerin tutkinnon tekniikan syventäjien tekniikan aihealueelta laatimia tutkielmia, opinnäytetöitä ja niissä käytettyjä tutkimusmenetelmiä. Ensimmäinen nelivuotinen kurssi valmistui vuonna 1995, ja viimeinen kurssi valmistui kesäkuussa 2004. Sen jälkeen siirryttiin jälleen uudistettuun järjestelmään: sotatieteiden kandidaatin ja sotatieteiden maisterin tutkintoihin. Tutkittavat kurssit vuodesta 1995 vuoteen 2003 muodostavat mielenkiintoisen ja yhtenäisen joukon. Kurssin aikana tekniikan syventäjille annettiin enemmän tekniikan ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetusta kuin muulle kurssille. Artikkelissa keskitytään maavoimalinjan tekniikan opetukseen. Artikkelissa vertaillaan Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusmenetelmiä Teknillisen korkeakoulun Tietoverkkolaboratoriossa käytettyihin tutkimusmenetelmiin, koska Maanpuolustuskorkeakoulun tekniikan laitoksella on viime vuosina ollut vakiintunut yhteistyö laboratorion kanssa keskinäisen yhteisprofessuurin vuoksi. Lisäksi artikkelissa arvioidaan, miten tutkimusmenetelmien käyttöä voitaisiin kehittää upseerin tutkinnon tutkijakoulutuksessa ja mitä mahdollisuuksia uudet sotatieteiden kandidaatin, maisterin ja tohtorin koulutusohjelmat tarjoavat tulevaisuuden upseereille ja tutkijoille.There is summary in English at the end of the article

Milloin epäillä skitsofreniaa?

Skitsofrenia ilmenee laaja-alaisena tunteiden, havaitsemisen, motivaation ja käyttäytymisen säätelyn häiriönä. Skitsofrenian kehittymisen ajatellaan liittyvän keskushermoston kehittymis- ja kypsymisprosessiin, johon liittyy usein häiriöitä kognitiivisissa toiminnoissa. Potilaat ovat myös herkkiä erilaisille ympäristön ­kuormitustekijöille. Varhainen psykoosioireiston tunnistaminen ja hoidon aloittaminen parantavat ennustetta. Suuressa psykoosiriskissä olevien nuorten tunnistaminen ja hoito voivat estää skitsofrenian puhkeamisen. Diagnostinen selvittely ja hoidon aloitus on usein perusteltua toteuttaa erikoissairaanhoidossa, kun kyseessä on uusi skitsofreniapotilas.Peer reviewe

Turvallisuusilmapiiri, sen mittaaminen ja käyttö turvallisuuden hallinnassa rakennusalalla

Tutkimuksen tavoite oli vertailla rakennustyömaiden turvallisuusilmapiirien eroja sekä tarkastella turvallisuusilmapiirin käyttöä turvallisuuden hallinnassa. Turvallisuusilmapiiriä mitattiin yhteispohjoismaisessa hankkeessa kehitetyllä mittarilla, joka oli käännetty suomeksi. Tässä pilottitutkimuksessa kyselynä toteutetun työmaansa turvallisuusilmapiirin arvioinnin suoritti 147 työntekijää ja esimiestä kahdeksalta rakennustyömaalta. Työmaiden välillä havaittiin selviä eroja turvallisuusilmapiirissä. Eräät työmaat olivat kaikilla mitatuilla ulottuvuuksilla keskiarvoa parempia, toiset taas keskiarvoa huonompia. Vaikka taustatietojen keruu työmailta ei onnistunut, voidaan olettaa näiden erojen johtuvan työmaiden erilaisesta johtamistavasta. Konfirmatorinen faktorianalyysi ei vahvistanut oletettua teoreettista faktorirakennetta suomalaisen aineiston osalta, mutta se osoitti asteikkojen hyvän sisäisen johdonmukaisuuden perusteella niiden käyttökelpoisuuden turvallisuusilmapiirin mittauksessa

Delfoi-tutkimus

Tutkimuksen tavoitteena oli etsiä uutta tietoa ja aineksia sen tueksi, mihin työtapaturmien torjuntaan liittyvää työpaikkavalvontaa kannattaa suunnata kaudella 2012-2015. Kolmivaiheisella Delfoi-menetelmällä selvitettiin, mitkä riskiryhmät ja työtapaturmavaarat voivat tulevaisuudessa nousta tärkeiksi. Ne voivat olla sellaisia, joiden merkitys nousee nykyistä tärkeämmäksi tai sellaisia, joista tällä hetkellä on vain heikkoja merkkejä

Työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan tehokkuus työpaikoilla (TS-teho)

Tämä raportti tarjoaa tietoa sekä työsuojelutarkastustoiminnan että työpaikkojen työsuojelutoiminnan kehittämisen tueksi. Julkaisu on suunnattu työsuojeluviranomaisille, työpaikkojen työsuojelutoimijoille ja työsuojelutoiminnan tutkijoille ja kehittäjille

Pilaantuneiden maa-alueiden hallintomenettelyjen kehittäminen

Ympäristöhallinnossa seurataan pilaantuneiden maa-alueiden (PIMA) riskinhallintakäytäntöjä ja ohjauskeinojen toimivuutta viranomaisten tekemistä hallintopäätöksistä. Suurin osa hallintopäätöksistä tehdään perustuen niin sanottuun PIMA-ilmoitusmenettelyyn. Viimeisimpien selvitysten perusteella päätökset eivät kata kaikkia riskinhallintatoimia. Tässä raportissa tarkastellaan pilaantuneiden maa-alueiden hallintomenettelyjä erityisesti niissä tilanteissa, joissa ei tehdä hallinnollista päätöstä. Raporttiin koottiin kahden hankkeen (SILPPU ja SEPA) tulokset. Näissä hankkeissa kerättiin lainsäädännön uudistustyötä varten tietoa nykyisistä hallintomenettelyistä ja niiden kehitystarpeesta. Tiedonkeruu toteutettiin tekemällä haastatteluja ja kaksi Webropol-kyselyä. Kohderyhmänä olivat lähinnä pilaantuneen maaperän puhdistuspäätöksiä (PIMA-päätös) tekevät ELY-keskusten sekä Helsingin ja Turun ympäristöviranomaiset. Lisäksi haastateltiin muutamaa ympäristöalan konsulttia. Selvitys osoitti, että merkittävä osa viranomaisten tekemästä valvontatyöstä liittyy PIMA-päätösten ulkopuolelle jääviin riskinhallintatoimiin ja että viranomaisten menettelytavoissa on eroja. Maaperä saatetaan puhdistaa ilman hallintopäätöstä viranomaisen antaman erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Toisaalta rakentamisen takia tehtävistä maankaivutöistä saatetaan tehdä hallintopäätöksiä, vaikka tavoitteena ei ole varsinaisesti maaperän puhdistaminen. Päätöksiä ei tehdä myöskään silloin, kun viranomaiselle toimitetussa riskinarviossa todetaan, ettei alueella ole maaperän kohonneista haitta-ainepitoisuuksista huolimatta puhdistustarvetta. Selvityksen perusteella ehdotetaan ilmoitusmenettelyn laajentamista siten, että se kattaisi laajemmin ennakko- ja jälkivalvonnan erilaiset tilanteet. Ilmoitusmenettelystä vastaisivat nykyiset PIMA-viranomaiset (ELY-keskukset ja Helsingin ja Turun kaupungit). Ilmoitusmenettelyä sovellettaisiin puhdistustarpeen arvioinnin lisäksi rakentamisen yhteydessä syntyneiden muiden kuin puhtaiden maa-ainesten kaivamiseen, välivarastointiin tai hyödyntämiseen siten, että se räätälöitäisiin kutakin tarkoitusta varten sopivaksi uudistuvaa MATTI-tietojärjestelmää hyödyntäen. Ilmoitusmenettelyn uudistamisen myötä toiminnanharjoittajia kohdeltaisiin nykyistä yhdenvertaisemmin. Tätä edesauttaisi myös samassa yhteydessä toteutettava viranomaisten menettelytapojen yhdenmukaistaminen. Lisäksi uudistus laajentaisi viranomaisten mahdollisuuksia periä lupa- ja valvontamaksuja

Effectiveness of interventions for preventing injuries in the construction industry: results of an updated Cochrane systematic review

Various interventions to prevent occupational injuries in the construction industry have been proposed and studied. This continuing updated Cochrane review systematically summarizes the most current scientific evidence on the effectiveness of interventions to prevent injuries associated with construction work. Search terms that covered the concepts of ‘construction workers’, ‘injury’, ’safety’ and ‘study design’ were used to identify intervention studies in five electronic databases up to April 2017. Acceptable study designs included randomized controlled trials (RCT), controlled before–after studies (CBA) and interrupted time series (ITS). In total 17 studies, 14 ITS and three CBA studies, from the US (6), UK (2), Italy (3), Denmark (1), Finland (1), Austria (1) Germany (1) Spain (1), Belgium (1) met the inclusion criteria. Most studies were at high risk of bias. There is very low-quality evidence that introducing regulations as such may or may not result in a decrease in fatal and non-fatal injuries. There is also very low-quality evidence that regionally oriented safety campaigns, training, inspections or the introduction of occupational health services may not reduce non-fatal injuries in construction companies. There is very low-quality evidence that company-oriented safety interventions such as a multifaceted safety campaign, a multifaceted drug workplace programme and subsidies for replacement of scaffoldings may reduce non-fatal injuries among construction workers