Työyhteisön teknologiavälitteinen vuorovaikutus

nonPeerReviewe

"Retki Kuopioon, matka mielen sisälle" : Anti - Contemporary Art Festival Viikkosavossa ja Savon Sanomissa vuosina 2002 - 2009

Opinnäytetyössä tarkasteltiin ANTI – Contemporary Art Festivalin näkymistä Kuopion kaupunkilehti Viikkosavossa sekä maakuntalehti Savon Sanomissa vuosien 2002 - 2009 aikana. Tavoitteena oli selvittää Viikkosavossa ja Savon Sanomissa julkaistujen festivaaliin liittyvien kirjoitusten osalta ketkä kirjoittivat, mitkä olivat kirjoitusten johtoajatukset ja millaisia kokemuksia ja näkemyksiä kirjoittajat toivat esiin. Menetelmänä opinnäytetyössä käytettiin diskurssianalyysia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että toimittajien kirjoitukset olivat sävyltään useimmiten positiivisia. Toimittajat lähestyivät ANTI -festivaalia paljolti paikalli-suuden näkökulmasta. Esiin nousi usein myös festivaalin merkitys Kuopion imagolle sekä sen asema kulttuuritapahtumana Kuopiossa. Festivaalista kirjoitettaessa korostuivat paikallisuuden ohella yllätyksellisyys, elämyksellisyys, vuorovaikutus, henkilökohtaiset kokemukset sekä kaupunkikuvan hahmottaminen uusista näkökulmista. Osassa kirjoituksia tuli esille monenlaisia sävyjä, jolloin analyysi oli haastavampaa. Yleisöosaston kirjoituksia oli määrällisesti vähän. Myös niissä nousi esiin paikallisuus.This thesis examines how ANTI – Contemporary Art Festival is processed in newspapers Viikkosavo and Savon Sanomat in years 2002 – 2009. The main aim was to examine what sort of themes were found from the articles and who the writers of the articles were. The experiences and the visions of the writers were also an important part of this thesis. The research method used in this thesis was discourse analysis. The results indicated that the articles of the journalists were mostly positive. ANTI - Contemporary Art Festivals location, Kuopio, stood out from most of the articles as the main theme. Journalists discussed ANTI - Contemporary Art Festivals symbolic value to Kuopios image. They also reflected ANTI – Contemporary Art Festivals status as a cultural event in Kuopio. ANTI – Contemporary Art Festival was also seen as a surprising and interactive festival. Journalists considered ANTI - Contemporary Art Festival as an experience. They were impressed of the way the festival showed the city of Kuopio from a totally new perspective. Some of the articles weren’t only positive or negative. There were a lot of incongruities inside those articles. That made the analyzing a bit challenging. There were only few audiences writings about the festival. The main theme in most of those writings was also the location, Kuopio

Keskustelun, käsitysten ja käytänteiden voima: Teknologiavälitteinen vuorovaikutus työyhteisössä

Vuonna 2020 vallitseva pandemiatilanne on siirtänyt asiantuntijaorganisaatiot laajalti etätyöhön. Yhteisten fyysisten työtilojen sijaan tavataan digitaalisissa viestintäympäristöissä ja monenlaiset vuorovaikutusteknologiset alustat ovat tulleet laajalti tutuiksi. Kuluvan vuoden lokakuussa puolustin viestinnän alan väitöskirjaani eittämättä ajankohtaisesta aiheesta, vuorovaikutusteknologiasta työyhteisössä. Tutkimukseni lisää ymmärrystä aiheeseen liitetyistä käsityksistä ja käsitteistöstä sekä teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen ilmiöistä erityisesti tiimien ja organisaation viestinnällisillä tasoilla. Vaikka teknologiaan liittyvä keskustelu on kenties kiivaampaa kuin koskaan, korostavat tutkimuksen tulokset teknologian sijaan viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmia. Tässä tekstissä esitän keskeisimpiä väitöstutkimukseeni pohjautuvia huomioita kolmessa osassa: vuorovaikutusteknologia yhteisenä tilana (1), odotuksia ja käsityksiä tunnistamassa (2) ja vuorovaikutusta – ei vertailua (3). Näiden huomioiden kautta toivon tarjoavani näkökulmia ja työkaluja niin työyhteisöviestinnän kehittäjille kuin vuorovaikutuksen tutkijoille.&nbsp

Slacking With the Bot : Programmable Social Bot in Virtual Team Interaction

Nonhuman communicators are challenging the prevailing conceptualizations of technology-mediated team communication. Slackbot is a social bot that can be configured to respond to trigger words and, thus, take part in discussions on the platform. A set of 84 bot-related communication episodes were identified from a journalistic team's Slack messages (N=45,940) and analyzed utilizing both qualitative content analysis and interaction process analysis (IPA). This integrated mixed-methods analysis revealed novel insights into the micro-level dynamics of human-machine communication in organizational teams. In response to Slackbot's greetings, acclamations, work-related messages, and relational messages, we identified how the team members respond to the bot, discuss it, and summon it to appear on the platform. Further, the IPA revealed that the bot-related communication episodes are shaped by the bot's responses toward more socioemotional and personal functions. Findings suggest that a team-configured social bot can manifest and facilitate relational team communication. Lay Summary New communication technologies not only support but also take part in organizational team communication, challenging how we see the agency of these technologies. This paper examines Slackbot, a bot that "participates" in team discussions based on the use of triggering words that are configured by the team members. We used integrated mixed methods to study a set of Slackbot interactions with team members. Specifically, we examined how team members summon, interact with, and discuss the bot based on the bot's greetings, acclamations, relational comments, and work-related messages. We found that Slackbot changes the nature of the team interaction. The analysis showed that when the bot participates in the discussion thread, it becomes more relational and less task focused. These findings suggest that a social bot can facilitate relational communication and provide assets that support organizational teamwork.Peer reviewe

Tunneilmaisu virtuaalitiimien tapaamisissa

Tunneilmaisu on keskeinen osa työelämän ja sen tiimien vuorovaikutusta. Tunneilmaisulla tarkoitetaan sekä verbaalisia että nonverbaalisia ilmauksia, jotka viestivät ilmaisijan tunteista. Aiemmassa tutkimuksessa tunneilmaisua ei ole juurikaan havainnoitu itsessään merkittävänä osana tiimin vuorovaikutusta. Lisäksi tunneilmaisua on tutkittu lähinnä kvantitatiivisesti, opiskelijaryhmien ja tekstialustojen näkökulmasta. Artikkelissa tarkastellaan tiimiin ja tiimityöhön kohdistuvaa tunneilmaisua virtuaalitiimeissä. Analysoimme paitsi tunneilmausten sisältöä ja yleisyyttä myös niiden kytkeytymistä tiimin muuhun vuorovaikutukseen. Artikkeli pohjautuu luonnollisesta virtuaalitiimiaineistosta laadullisin menetelmin toteutettuun analyysiin. Aineisto koostuu kahden suomalaisen asiantuntijatiimin kahdesta videoneuvottelualustan avulla käydystä tapaamisesta (223 minuuttia). Menetelmänä käytettiin mikroetnografista lähestymistapaa (Streeck & Mehus 2005). Tulokset osoittavat, että virtuaalitiimeissä ilmaistaan tiimiin ja tiimityöhön kohdistuvia tunteita laajalla skaalalla. Eniten ilmaistiin huvittuneisuutta, tyytyväisyyttä ja iloa. Kielteisistä tunteista eniten ilmeni huolen, harmituksen ja epävarmuuden tunneilmauksia. Yksi tunneilmaus saattaa ilmaista useampaa tunnetta. Tunneilmaukset kohdistuvat pääasiallisesti tiimin työtehtäviin ja -prosesseihin sekä tiimin jäseniin ja jäsenten välisiin vuorovaikutussuhteisiin. Myös käytetty vuorovaikutusteknologia herättää tunneilmaisua. Tunneilmaukset kytkeytyvät tiiviisti tiimin muuhun vuorovaikutukseen: yleensä tunneilmaukseen reagoidaan myötäilevällä ja vahvistavalla ilmauksella. Runsas ja laajaskaalainen tunneilmaisu heijastaa tutkittujen tiimien tiimikulttuuria. Sitä kuvaavat tunneilmaisun salliva normisto, vahva koheesio sekä leikkiä laskeva, tyytyväisyyttä ilmaiseva vuorovaikutus. Tulokset auttavat ymmärtämään tiimien teknologiavälitteisen vuorovaikutuksen piirteitä. Tietoa voidaan soveltaa virtuaalitiimien vuorovaikutuksen kehittämisessä ja koulutuksessa

Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi : – Digitaalisen infrastruktuurin strategia 2025

Digitaalisen infrastruktuurin strategiassa määritellään Suomelle teknologianeutraalit laajakaistatavoitteet vuodeksi 2025 sekä keinot näiden saavuttamiseksi. Strategiassa on huomioitu niin elinkeinoelämän kuin kuluttajienkin tarpeet. Strategia sisältää toimenpiteitä sekä 5G:n käyttöönoton edistämiseksi että valokuiturakentamisen tukemiseksi. Lisäksi strategiassa on tunnistettu keskeisiä palveluiden ja olemassa olevan infrastruktuurin digitalisointiin liittyviä haasteita ja tietotarpeita, jotka ovat merkityksellisiä esimerkiksi automatisoituvan liikenteen kannalta. Strategia vastaa globaaleihin kehityssuuntiin, kuten lisättyyn todellisuuteen, esineiden internetiin, automaatioon, tekoälyyn ja koneiden väliseen viestintään. Laadukkaat ja toimintavarmat laajakaistaverkot muodostavat alustan näille palveluille sekä uusille innovaatioille. Strategiassa esitetyt toimenpiteet liittyvät muun muassa 5G-verkkojen rakentumiseen ja taajuuspolitiikkaan, verkkojen lupaja rakentamismenettelyjen sujuvoittamiseen, markkinoiden toimivuuden edistämiseen ja tutkimuksen ja innovaation tukemiseen

Turning Finland into the world leader in communications networks : – Digital infrastructure strategy 2025

The digital infrastructure strategy specifies Finland's technology-neutral broadband objectives for 2025 and the means by which they will be achieved. The needs of both business and consumers have been taken into consideration in the strategy. The strategy contains measures for promoting the implementation of 5G and supporting optical fibre construction. The strategy also identifies key challenges facing the digitalisation of services and existing infrastructure as well as data needs, which are crucial to, for example, automated transportation. The strategy is in line with global development trends, such as augmented reality, the Internet of Things, automation, artificial intelligence and M2M communication. High-quality and reliable communications networks pave the way for these services and new innovations. The measures proposed in the strategy involve, among other things, the construction of 5G networks and frequency policy, streamlining network permit and construction procedures, promoting market functionality, and supporting research and innovation

Mitä kuuluu hyvinvointialuevalmistelijoille? Seurantatutkimuksen työhyvinvoinnin tilannekuva kiireisenä valmisteluvuonna 2022

Hyvinvointialueille siirtymistä valmisteltiin poliittisesti vuosia. Hallinnollisesti siirtymän toteutus tapahtui kuitenkin hyvin lyhyessä ajassa. Seurasimme valmistelijoiden työhyvinvointia kuukausittain toteutettavien kyselyiden avulla ja tuimme heidän palautumista kevyen intervention avulla. Havaintojemme mukaan valmistelijoihin kohdistunut työkuormitus oli erittäin suurta ja se lisääntyi vuoden aikana. Raportissa kuvaamme laajemmin työhyvinvoinnin kehittymistä ja intervention tulokset sekä suhteutamme niitä aiempaan tutkimustietoon. Nostamme esille, mitä seurauksia työkuormituksella on ja miten siihen voidaan puuttua. Raportin tarkoituksena on tarjota konkreettisia apuvälineitä, kuinka esihenkilöt, HR-henkilöstö ja hyvinvointialueiden johto voivat tukea hyvinvointialuevalmistelijoiden työhyvinvointia hektisestä valmisteluvuodesta toipumiseksi

Finland – ett ledande land inom datakommunikationsnät : Strategi för digital infrastruktur 2025

I strategin för digital infrastruktur fastställs teknikneutrala mål för Finlands bredbandsförbindelser 2025 samt metoder för att uppnå målen. Strategin har utformats utifrån både näringslivets och konsumenternas behov. Strategin innefattar åtgärder för att främja införande av 5G-nät och byggande av fiberoptiska nät. Dessutom identifieras i strategin sådana viktiga utmaningar och informationsbehov vid digitaliseringen av tjänsterna och den befintliga infrastrukturen som är betydelsefulla till exempel med tanke på automatiserade transporter. Strategin är ett svar på globala trender som till exempel förstärkt verklighet, sakernas internet, automatisering, artificiell intelligens och maskin-till-maskin-kommunikation. Högkvalitativa och driftsäkra bredbandsnät utgör en plattform för dessa tjänster och nya innovationer. I strategin presenteras åtgärder för bland annat utbyggnaden av 5G-nät, frekvenspolitik i samband med 5G-nät, smidigare tillstånds- och byggförfarande, främjande av marknadernas funktion och stöd för forskning och innovation